Ei hoikille: olisitko tosi kaunis hoikkana?

Olisin. Lievä ylipainokin riittää siihen, että miehet kuolaa. Ja kun itsetunto on kehno niin aina laihtuessa miesten huomio kihahtaa päähän ja oma suhde rakoilee, se muilta tullut huomio vaan on niin kivaa että siitä haluaisi nauttia sinkkuna.

Kyllä olisin kaunis. Olen laihtunut 10 kg ja kaunistuin nyt jo kovasti, mutta edelleen olisi varaa ainakin 10-15 kg pudottaa.

Kyllä.

Olen tehnyt havaintoja. Minusta kauneimmat vartalot on tanssijoille.

Olisin.

Siksi lihotinkin itseäni, etten saisi enää turhaa huomiota.

Miehet kyttää muuten joka paikassa, eikä kiinnosta yhtään.

Olisin. Kasvojen luusto ja vartalon luusto tulisi esille. Nyt on pullamaista massaa kaulan alla ja alleissa.

Nuorempana ja aika vanhanakin vielä sain ulkonäöstä kehuja, kun olin hoikka. Nyt olen 63-v. ja ylipainoa pari kiloa. Jos laihdutan, niin varmaankin rypistyn. Melko vähillä rypyillä olen selvinnyt tähän asti. Tuskin enää kehuja tulisi, olisi paino mikä hyvänsä.

En. Olen ollut hoikka. Kroppa sitä mallia, että hoikkuus ei tuo minulle vyötäröä. Sama pötkylä olen hoikkanakin.

Olisin.

Olisin superhyvännäköinen hoikkana.

Kauniit kasvot, kaksari pois niin oisin täydellinen.

Vaan kun ruoka on hyvää ja syöminen kivaa, eikä niitä herkkuja äkkiäkös todellakaan lenkillä käydä pois :/

Tuskin, kun ei ole symmetristä naamaa. Hiukset myös atm rumulit, kun menin itse ohentelemaan niitä. Kasvoissa myös jotain näppyä, liittyy kai kevääseen tai niin ainakin lueskelin että vois liittyä. Myöskään tissit ei ole niin hyvät, että olisin rasvattomanakaan "tosi kaunis". Kaula-hartiaseutu myös vähän sellainen, etten tiedä voiko näillä seteillä olla missään kunnossa tosi kaunis. Ihan kaunis kyllä, mutta "tosi kaunis" on jo next level ja jotain mitä en vain ole. 

En kyllä tiedä mitä tässä tarkoitetaan hoikalla, mutta mietin nyt sellaista skenaariota jossa minulla ei olisi yhtään ns. ylimääräistä ja olisi aivan laiha. 

En, kaksoisleuasta ei pääse kokonaan eroon painoa pudottamalla, jää sellainen heltta vähintään. Epäsymmetrisistä kasvoista puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 19:53"]Olisin. Muistuttaisin enemmän siskoani, joka on hoikka ja kaunis 50 kymppinen nainen. Meillä kummallakaan ei ole ryppyjä, vaan olemme hyvin säilyneitä. Minulla läskit pilaa ulkonäköä.

Vaivaa nämä ilmaisut: 50 kymppiä. Eikö se ole sata?

Tosi oudosti kirjoitettu. Halutaanko siinä tuplasti sanoa se kymmenen.

Vaatteet näyttäisivät hoikemmalta minulla paremmilta kuin nykypainossa, eli sikäli juu. Olen jo noin 60- vuotias, ja kudostyyppini ja esiäitieni ulkomuodot tuntien sanoisin, että laihtuminen ei kaunistaisi minua ryppyineen ja roikkuineen. Silti pitäisin terveyssyistä parempana pienempää painoa.

No vaatteet tietysti istuisivat paljon paremmin ja jos vain tämä kamala tynnyrimaha pienenisi, olisin jo sen takia paremmannäköinen. Naamaa nyt voi parannella meikillä. Mutta mitään tosi kaunista minusta ei enää tule kun ikää on jo 56.

En olisi. Ihan ok näköinen toki. Nuorena olin hoikkana nätti, mutta enää en siihen pääsisi. Näin 40v iässä alkaa jo näkyä kulumisen merkkejä.

En ollut nuorena ja hoikkana (=alipainoisena) kaunis, nätti ehkä. Kroppa oli ihan ok, mutta mun pää! Mulla on todella ISO pää, siis ihan mitattunakin, ja kun olen lyhyt, niin olin kuin ilmapallo (pää pelkästään oli ihan ok kanssa, mutta yhdessä vartalon kanssa näytin naurettavalta). Nyt kun painoa on tullut reippaasti lisää, niin tuo on vähän tasapainottunut, mutta enhän sitten ole muutoin enää "nätti".

Toisaalta, mitä väliä. En jaksa olla kiinnostunut siitä, miellytänkö jonkun silmää vai en. En katso itsekään ihmisiä sillä silmällä, itseasiassa en juurikaan "katso" ihmisiä, kun kärsin lievästä kasvosokeudesta, enkä tunnistaisi kuitenkaan ihmisiä myöhemmin.