Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemusta, kun yhteishuoltajuus ei toimi?
13.12.2021 |
Meillä teini-ikäiset lapset ja yhteishuoltajuus. Taustatietona, että erosimme aikoinaan kun mies jätti minut toisen naisen vuoksi.
Meillä ei ole riitaa lasten asioiden osalta, olemme samaa mieltä lapsia koskevissa päätöksissä. Emme kuitenkaan ole miehen kanssa puheväleissä, koska en halua sitä. Ero oli äärimmäisen ruma, siihen liittyi miehen suunnalta toistuvaa fyysistä väkivaltaa.
Olen pyytänyt, että kaikki lapsia koskevat asiat hoidetaan joko sähköpostilla tai whatsapilla. Lasten vaihdossa ei tarvita huoltajaa, koska lapset ovat jo niin isoja ja vaihtavat kotia omatoimisesti.
Ongelmana on se, että ex haluaa olla kanssani kaveri, kuten ilmaisee asian. Eikä usko, kun sanon että en halua olla hänen kaverinsa. Niinpä ex keksii aina syitä tulla kotini ovelle. Hän palauttaa lapsen unohtuneen vaatteen yllätten ilmestymällä. Ja jos sanon, että jatkossa jätät lapsen unohtuneen vaatteen autokatokseeni muovikassissa niin mies ei usko vaan tekee niin kuin tahtoo.
Kun minun täytyy palauttaa joku lapsen unohtunut tavara ex- miehelle, haluaisin jättää sen muovikassissa miehen ulko-ovelle. Mutta se ei käy miehelle vaan huutoraivon säestämänä hän vaatii ojentamaan tavarat hänen käteensä. Eli hän tavallaan pakottaa minut näkemään itseään kasvotusten. Tuntuu että menetän kohta mielenterveyteni tämän takia. Mies ei usko millään konstilla, että en halua nähdä häntä.
Lisäksi mies haluaa "auttaa" minua ilman että pyydän apua. Lähettää lasten mukana tuliaiaisia jne. Välillä mies tuo lapsia kotiovelleni kun on lasten vaihtovuoro vaikka lapset osaavat tulla itsekin. Mies sanoo "mä vaan toin lapsen sun luo, halusin tarjota lapselle kyydin".
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta kiusanteosta? Millainen ihminen ei usko, että inhoan häntä enkä halua olla tekemisissä?
Tämä on oikeasti tosi stressaavaa.
Kommentit (37)
Meillä jos lapset jotain unohtavat, niin hakevat itse toisesta kodista puuttuvat. Eksän kanssa voi mennä kuukausi ja ylikin, ettemme näe tai viesti keskenämme mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosta vasta 1 vuosi.
Jos exäni oppii myös 6-7 vuodessa niin lapset ovat silloin jo parikymppisiä ja ylikin.
Lisäksi exältä tulee joka päivä tai joka toinen päivä jotain viestiä. Välillä aiheesta, välillä täysin turhaan. Ja jos en vastaa , tulee haukkumaviesti perään kun olen kuulemma keskustelukyvytön.
Olen oikeasti jo miettinyt lasten huoltajuudesta luopumista, että tämän saisi loppumaan. En ymmärrä mitä ex saa kiusaamisestani, varsinkin kun hän elää uudessa suhteessa. Käyttää energiaansa ex-vaimoon, vaikka voisi käyttää saman energian nyxäänsä.
Kärsin tämän vuoksi kroonisesta unettomuudesta, yöt menee nykyään 4-5 tunnin unilla. Lisäksi sydän hakkaa jatkuvan stressin vuoksi.
Mitään vinkkejä kenelläkään?
AP
Vierailija kirjoitti:
Meillä jos lapset jotain unohtavat, niin hakevat itse toisesta kodista puuttuvat. Eksän kanssa voi mennä kuukausi ja ylikin, ettemme näe tai viesti keskenämme mitään.
Olen ehdottanut tätä toimintatapaa exälle, mutta ei käy. Ex perustelee sitä sillä, että kun me olemme huoltajia, niin meidän velvollisuus huolehtia lasten asioista. Huoh. Lapsemme ovat ihan normaaleja eikä mitään vajaakuntoisia. 17-vuotias kyllä osaa hakea unohtuneen puseron vanhempansa luota. Ei siihen tarvita huoltajaa minun mielestäni.
AP
Exäsi vaikuttaa sovinnolliselta ja mukavalta nyt eron jälkeen. Miksi et halua olla asiallisissa väleissä hänen kanssaan? Oletko käynyt terapiassa asiaan liittyen, jotta vanhat kaunat helpottaisivat?
Vierailija kirjoitti:
Erosta vasta 1 vuosi.
Jos exäni oppii myös 6-7 vuodessa niin lapset ovat silloin jo parikymppisiä ja ylikin.
Lisäksi exältä tulee joka päivä tai joka toinen päivä jotain viestiä. Välillä aiheesta, välillä täysin turhaan. Ja jos en vastaa , tulee haukkumaviesti perään kun olen kuulemma keskustelukyvytön.
Olen oikeasti jo miettinyt lasten huoltajuudesta luopumista, että tämän saisi loppumaan. En ymmärrä mitä ex saa kiusaamisestani, varsinkin kun hän elää uudessa suhteessa. Käyttää energiaansa ex-vaimoon, vaikka voisi käyttää saman energian nyxäänsä.
Kärsin tämän vuoksi kroonisesta unettomuudesta, yöt menee nykyään 4-5 tunnin unilla. Lisäksi sydän hakkaa jatkuvan stressin vuoksi.
Mitään vinkkejä kenelläkään?
AP
Kuulostaa siltä, että pidät exää syntipukkina kaikille ongelmillesi. Hänellä ehkä riittää energiaa ja positiivisuutta, kun on uusi puolisokin. Jos löytäisit uuden kumppanin (vai onko sinulla sellainen?), osaisit ehkä asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No paras taitaa olla vaan se, että et näytä hänelle tuon toiminnan stressaavan sinua. Eli jos ilmestyy ovelle sanot hei, kiitos ja näkemiin. Jos hän lähettää asiallisen viestin niin vastaat ja jos hän lähettää asiattoman viestin niin et vastaa. Jos hän siitä raivoaa, niin toteat tyynesti, että tässä nyt ei ollut mitään, mikä olisi vaatinut välitöntä huomiota. Jos palautat tavaroita, jätät ne oven taakse ja laitat perään viestin että siinä on. Jos hän raivoaa tästä, niin jätät huomiotta. Eli summa summarum, käyttäydyt häneen päin niin kuin hänen tekemisensä eivät vaikuttaisi sinuun tippaakaan. Illalla voit toki lyödä vähän nyrkkeilysäkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Exäsi vaikuttaa sovinnolliselta ja mukavalta nyt eron jälkeen. Miksi et halua olla asiallisissa väleissä hänen kanssaan? Oletko käynyt terapiassa asiaan liittyen, jotta vanhat kaunat helpottaisivat?
Kun ex töni, on paiskannut minut lattiaan, kuristanut sekä uhannut hakata minut toimintakyvyttömäksi avioliiton aikana niin en halua nähdä häntä enää eron jälkeen vaan haluan kaiken viestinnän sähköpostilla tai whatsapilla.
Vai oletteko te muut naiset, jotka olitte avioliitossa fyysisen väkivallan uhreja, ex- miestenne kanssa "asiallisissa väleissä eron jälkeen"? Kokemani jälkeen "asialliset välit" ja "kaverivälit" ex-mieheni kanssa tuntuvat utopialta ja mahdottomuudelta. Kun oma mies käy käsiksi niin sinä menee koko elämän perusturvallisuus - ainakin minulta meni. Ja jos hän kävi minuun käsiksi avioliiton aikana, miksi hän ei tekisi niin nyt erottuamme? En todellakaan halua enää yhdeltäkään mieheltä turpaan. En edes lasten vuoksi.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erosta vasta 1 vuosi.
Jos exäni oppii myös 6-7 vuodessa niin lapset ovat silloin jo parikymppisiä ja ylikin.
Lisäksi exältä tulee joka päivä tai joka toinen päivä jotain viestiä. Välillä aiheesta, välillä täysin turhaan. Ja jos en vastaa , tulee haukkumaviesti perään kun olen kuulemma keskustelukyvytön.
Olen oikeasti jo miettinyt lasten huoltajuudesta luopumista, että tämän saisi loppumaan. En ymmärrä mitä ex saa kiusaamisestani, varsinkin kun hän elää uudessa suhteessa. Käyttää energiaansa ex-vaimoon, vaikka voisi käyttää saman energian nyxäänsä.
Kärsin tämän vuoksi kroonisesta unettomuudesta, yöt menee nykyään 4-5 tunnin unilla. Lisäksi sydän hakkaa jatkuvan stressin vuoksi.
Mitään vinkkejä kenelläkään?
AP
Ykkönen tässä.
Tuo aika noin lyhyen ajan päästä erosta oli todella stressaavaa, muistan kyllä. Kun on eronkin tuoma stressi vielä päällä, sitten vielä eksä lisää painetta haukkumalla. Minun eksäni haukkui myös, että tahallani pilaan lastemme elämän tekemällä sitä, mitä teen.
Keskity omaan hyvinvointiisi. Tee sitä, mikä auttaa sinua rentoutumaan. Minä kävin energiahoidoissa, koska ne rentouttivat, mihin lie perustuu. Kävin saunassa yms.
On tärkeää muistaa, että sinulla on oikeus päättää omasta elämästäsi. Lue ja sisäistä nämä https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Minua auttoi se oivallus, että mies kontrolloi - ja rasittaa - minua syyllistämällä. Niin kauan kuin hän onnistuu syyllistämään minua, niin kauan hän pystyy stressaamaan minua. Sitten aloin lukemaan yllämainittua luetteloa aamuin illoin, niin kauan kun olin luettelon sisäistänyt. Kun tajusin, että minulla on oikeus tuntea mitä tunnen, ja minulla on oikeus toimia niin kuin katson parhaimmakseni.
Sinulla on kovin vähän aikaa erosta. Vuoden päästä elämä näyttää jo paremmalta. Siksi nyt keskity siihen, mistä sinä saat hyvää oloa.
Minun eksäni sulki suunsa lopullisesti silloin, kun kuopus täytti 18 v. Nyt ei kerro mitään. Lapsi joutuu sairaalaan, eikä hän ilmoita minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäsi vaikuttaa sovinnolliselta ja mukavalta nyt eron jälkeen. Miksi et halua olla asiallisissa väleissä hänen kanssaan? Oletko käynyt terapiassa asiaan liittyen, jotta vanhat kaunat helpottaisivat?
Kun ex töni, on paiskannut minut lattiaan, kuristanut sekä uhannut hakata minut toimintakyvyttömäksi avioliiton aikana niin en halua nähdä häntä enää eron jälkeen vaan haluan kaiken viestinnän sähköpostilla tai whatsapilla.
Vai oletteko te muut naiset, jotka olitte avioliitossa fyysisen väkivallan uhreja, ex- miestenne kanssa "asiallisissa väleissä eron jälkeen"? Kokemani jälkeen "asialliset välit" ja "kaverivälit" ex-mieheni kanssa tuntuvat utopialta ja mahdottomuudelta. Kun oma mies käy käsiksi niin sinä menee koko elämän perusturvallisuus - ainakin minulta meni. Ja jos hän kävi minuun käsiksi avioliiton aikana, miksi hän ei tekisi niin nyt erottuamme? En todellakaan halua enää yhdeltäkään mieheltä turpaan. En edes lasten vuoksi.
AP
Ap, älä välitä näistä inhottavista vastauksista.
Kukaan - ei edes ylläolevat vastaajat - kykenisi kaverisuhteeseen noiden kokemusten jälkeen. He eivät tiedä, msitä puhuvat.
Sinulla on täysi oikeus olla tapaamatta miestä. Sinun ykkösprioriteettisi on sinä itse. Kuten lentokoneessa: sinun pitää ensin auttaa itseäsi, jotta pystyt auttamaan lapsiasi. Se ei hyödytä ketään, että annat miehen tuhota itsesi. Ei edes lapsiasi.
1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ollut exäni kanssa asiallisissa väleissä vaikka suhteeseen ei edes liittynyt väkivaltaa. Kannatan tuota ehdotusta, jossa olet täysin cool. Sinulla on oikeus pitää etäiset mutta toki sivistyneet välit exääsi. Hän ei voi sanella sinulle, miten muovipussit tulee hänelle ojentaa. Kuulostaa kontrollilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on juuri tuollainen. Tuli ilman lupaa, jopa kylään asti. "Auttaminen" oli pelkkää omien tarpeiden tyydyttämistä ja vallanhalua.
Lopulta oli pakko pistää välit kokonaan poikki. Mikään muu raja ei pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on myös tollanen. Ihan kertonut ylpeästi oman diagnoosinsa.
Siivosin pois enkä päätöstäni selittele.
Joka kerta ajattelen että ei ole nurkilla enää... Ah, ihanaa!!
Exäkin oli hyvin Erikoinen, eikä valmis isäksi. Yhteishuoltajuus toimii oikein hyvin, emme ole yhteyksissä, ja asuu hyvin kaukana.
Oli kipee tapaus.
Pidä nyt hyvä nainen puolesi.
Olisiko mahdollista saada joku välikäsi viestittelyn? Sukulainen, lastenvalvoja, sosiaalityöntekijä, ystävä? Näin ei lähettelisi turhia viestejä, kun kaikki menisi toisen ihmisen kautta. Tavarat voisivat kulkea lasten mukana, eli jos itse unohtavat jotain niin saavat myös hakea itse, sen verran vanhoja kuin jo ovat. Jos ilmestyy oven taakse, et avaa ovea. Jos alkaa riehumaan siitä, soitat poliisin. Liiallisista ja epähalutuista yhteydenoton yrityksistä voi hakea myös lähestymiskieltoa.
Tietenkään ei tarvitse olla kaveri pettäjän kanssa, jos ei halua. Eikä kenenkään muunkaan kanssa. Tuo mies ei edes kuuntele sinua, mikä ei kyllä vaikuta aidolta kaverilta. Laitat vaan oven kiinni, jos ilmestyy portaillesi valittamaan, etkä jää kuuntelemaan. Toivottavasti ei kohtele lapsia kuin pikku taaperoita. Isommat lapset tarvitsevat erilaista huoltajuutta kuin tavaroiden vahtimista.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista saada joku välikäsi viestittelyn? Sukulainen, lastenvalvoja, sosiaalityöntekijä, ystävä? Näin ei lähettelisi turhia viestejä, kun kaikki menisi toisen ihmisen kautta. Tavarat voisivat kulkea lasten mukana, eli jos itse unohtavat jotain niin saavat myös hakea itse, sen verran vanhoja kuin jo ovat. Jos ilmestyy oven taakse, et avaa ovea. Jos alkaa riehumaan siitä, soitat poliisin. Liiallisista ja epähalutuista yhteydenoton yrityksistä voi hakea myös lähestymiskieltoa.
Viestittelyyn ei voi käyttää välikäsiä. Yhteishuoltajuudessa huoltajien pitää sopia asiat keskenään. Lastenvalvoja on kommentoinut tilannettamme sanomalla "älkää nyt riidelkö, koittakaa nyt tulla toimeen". Jep jep.
Ja kuten sanoin, lapset ovat kyllä riittävän vanhoja huolehtimaan unohtamistaan tavaroista ja hakemaan ne itse. Mutta kun ex mieheni ehtii siinä välissä omatoimisesti ja "auttamisenhalussa" kuljettaa itse niitä tavaroita. Huoh. Eli hän vaan väkisin tekee tikusta asiaa, että pääsee vuorovaikutukseen kanssani.
AP
Vierailija kirjoitti:
Exäsi vaikuttaa sovinnolliselta ja mukavalta nyt eron jälkeen. Miksi et halua olla asiallisissa väleissä hänen kanssaan? Oletko käynyt terapiassa asiaan liittyen, jotta vanhat kaunat helpottaisivat?
Eihän tuossa ole mitään sovinnollista, jos tekee koko ajan toista vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäsi vaikuttaa sovinnolliselta ja mukavalta nyt eron jälkeen. Miksi et halua olla asiallisissa väleissä hänen kanssaan? Oletko käynyt terapiassa asiaan liittyen, jotta vanhat kaunat helpottaisivat?
Kun ex töni, on paiskannut minut lattiaan, kuristanut sekä uhannut hakata minut toimintakyvyttömäksi avioliiton aikana niin en halua nähdä häntä enää eron jälkeen vaan haluan kaiken viestinnän sähköpostilla tai whatsapilla.
Vai oletteko te muut naiset, jotka olitte avioliitossa fyysisen väkivallan uhreja, ex- miestenne kanssa "asiallisissa väleissä eron jälkeen"? Kokemani jälkeen "asialliset välit" ja "kaverivälit" ex-mieheni kanssa tuntuvat utopialta ja mahdottomuudelta. Kun oma mies käy käsiksi niin sinä menee koko elämän perusturvallisuus - ainakin minulta meni. Ja jos hän kävi minuun käsiksi avioliiton aikana, miksi hän ei tekisi niin nyt erottuamme? En todellakaan halua enää yhdeltäkään mieheltä turpaan. En edes lasten vuoksi.
AP
Ja kuitenkin liittonne päättyi siihen, että mies jätti sinut?! En voi ymmärtää naisten ajatuksenjuoksua, tai lähinnä sen puutetta.
M44
Alue: Aihe vapaa
Minä olen ollut samassa tilanteessa. Saman tyyppinen ero, yhtä likainen, minä halusin vain tekstareita. Ja mies yhtä vallanhaluinen, joka katsoo oikeudekseen kouluttaa eksää.
Kyllä hän 6-7 vuodessa oppi, mutta kauan siihen meni. Milloin olette eronneet?