”Tärisin ja vapisin” – vantaalaisrouva kertoo pelottavasta kokemuksesta parkkipaikalla
Ilta-Sanomiin otti uutisen julkaisun jälkeen yhteyttä vantaalaisrouva, joka kertoo joutuneensa hyvin samankaltaiselta kuulostavaan tilanteeseen lokakuun puolivälissä. Hänen kokemansa uhkaava tilanne sattui kauppakeskus Jumbon parkkihallissa.
Hän haluaa kertoa kokemastaan, jotta muut osaisivat tarpeen tullen pitää varansa.
– Tämä on kyllä inhottavaa. Olisi hyvä, että ihmiset tietäisivät näistä tapauksista. Vanhat ihmiset ovat usein vielä niin luottavaisia, vantaalaisrouva sanoo.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jos roisto on jo ovenkahvassa riuhtomassa, ovi ei välttämättä enää mene lukkoon.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jos roisto on jo ovenkahvassa riuhtomassa, ovi ei välttämättä enää mene lukkoon.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Näin varmasti onkin. Mutta henk.koht. kuulun niihin joilla periaate tarvittaessa "sääli on sairautta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jos roisto on jo ovenkahvassa riuhtomassa, ovi ei välttämättä enää mene lukkoon.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Näin varmasti onkin. Mutta henk.koht. kuulun niihin joilla periaate tarvittaessa "sääli on sairautta".
Kertoisitko enemmän tuosta periaatteesta? Olen kuullut sen vuosikymmenien varrella monta kertaa, mutta sen käyttäjät eivät ole osanneet kertoa, mistä he sen ovat oppineet ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vihreät haluaa lisää tämmöistä Suomeen.
🤮
Äläs nyt :) Joku Jani-Petteri on vaan ollut vailla kaljarahaa. :))
Vierailija kirjoitti:
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Minulle tuli vastaan juuri tällainen tilanne 90-luvun lopulla Itäkeskuksen Puotilan liikennevaloissa. Oli aurinkoinen kesäpäivä, joku hyypiö työnsi avoimesta ikkunasta jotain karttaa sisään, mongertaen jotain.
En jäänyt toimettomaksi vaan ensimmäinen refleksi oli painaa talla pohjaan. Onneksi valot olivat jo vaihtumassa vihreäksi. Jos se irtokäsi jää siihen ikkunaan niin eihän se minun käsi ole. Minä olen tehnyt tämän maan eteen töitäkin, toisin kuin tämä liikennevaloissa autoja pysäytellyt lurjus.
Myöhemmin sanomalehtiä jakaessa oli toinenkin tilanne jossa jouduin autoon tunkevaa narkkia vastaan nyrkkisille, tämä kun vaati päästä kyytiin kun piti jonnekin muka päästä, olisi maksanutkin kyydistä 20 markkaa. Minulla oli jakoreissu kesken eikä muutenkaan velvollisuutta ottaa ketään autooni. Tuli sitten leivottua tyyppiä kuonoon kun tämä ensin potkaisi auton oveen lommon, näin pääsin tilanteesta pois ja ajettua muualle jatkamaan töitä. Kävin poliisilaitoksella ilmoittamassa että jouduin itsepuolustukseksi lyömään, tekijä jäi pimeäksi mutta peltiremontin lasku piti kyllä maksaa. Tästäkin on nyt 20 vuotta aikaa.
Että ei pidä olla turhan luottavainen. Jos vaistoaa että joku tyyppi liikkuu pahoissa tai epäilyttävissä aikeissa, se lähes aina myös on sitä. Eikä liika ystävällisyys täysin tuntemattomia kohtaan ole sen arvoista että kenenkään kannattaisi ottaa riski ryöstetyksi tulemisesta.
M43
Samat boomerit jotka äänestävät Ruotsin kaltaisen turvattomuus kehityksen puolesta vaaleista toiseen, äänestää sen puolesta että jatkuvia injektioita ottamattomat menettävät työpaikkansa jatkossa.
Saadaan nauttia rikollisuuden lisääntymisestä, kun ihmiltä viedään työpaikat. Nämä hauraat ja vauraat ikä-ihmiset ovat itse helppoja kohteita vielä.
Vierailija kirjoitti:
Ihanan kansainvälistä.
Näköjään Suomeenkin rantautuu se ilmiö, että auton ovet on pidettävä lukittuina ajon aikana, jotta ei liikennevaloihin pysähtyessään joudu ryöstetyksi.
Näin me metsäläisetkin opimme suuren maailman tapoja.
Vuodwsta 2015 ovet aina lukossa. Ihmetteleekö joku miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jos roisto on jo ovenkahvassa riuhtomassa, ovi ei välttämättä enää mene lukkoon.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Näin varmasti onkin. Mutta henk.koht. kuulun niihin joilla periaate tarvittaessa "sääli on sairautta".
Kertoisitko enemmän tuosta periaatteesta? Olen kuullut sen vuosikymmenien varrella monta kertaa, mutta sen käyttäjät eivät ole osanneet kertoa, mistä he sen ovat oppineet ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa.
Kaikessa lyhykäisyydessä. Sitä saa mitä tilaa. Jos ei tarvittaessa vähemmällä tokene niin otetaan kättä pitempää. Moni uskoo jo pyhiksellä taputusta.
Etsikää autostanne jo valmiiksi sisällä oleva keskuslukituksen nappi ja painakaa se mieleenne, että tarvittaessa saatte ovet lukkoon nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jumbo ei ole It is. Ei siellä itsellekään tulisi mieleen, että ovet pitää keskuslukita. Mutta tuo Robert Huberintiellä oleva Luonan toimipiste selittää kaiken.
Miksi siellä asuvat rettelöusi kotikulmilla? Kiinnijäämisen riski olisi aika iso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jos roisto on jo ovenkahvassa riuhtomassa, ovi ei välttämättä enää mene lukkoon.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Näin varmasti onkin. Mutta henk.koht. kuulun niihin joilla periaate tarvittaessa "sääli on sairautta".
Kertoisitko enemmän tuosta periaatteesta? Olen kuullut sen vuosikymmenien varrella monta kertaa, mutta sen käyttäjät eivät ole osanneet kertoa, mistä he sen ovat oppineet ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa.
Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että jos joku lähtee roiston uralle ja yrittää ryöstää vaikkapa minut, mitään sääliä en tunne siinä tapauksessa ryöstäjään kohtaan. Aika yksinkertaista. Sitä minä en tiedä mistä sen olen oppinut, mutta ihan vastaavasti voisi kysyä, mistä jotkut ovat oppineet sen, että jotain rikollisia roistoja olisi tarpeen paapoa ja varoa, ettei näille vaan tule paha ja pipi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitokset nykyiselle hallitukselle sekä nyt oppositiossa oleville PS+Kokoomukselle, ketkä olivat hankkimassa näitä 35000 suomeen hallituskaudellaan.
Kiitojset nykyiselle hallitukselle kun eivät ole ottaneet niitä yhtään lisää vaan päinvastoin ajaneet jo melkein kaikki ulos täältä.
Asut Tanskassa? Hienoa! Nyt puhutaan Suomen hallituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Aikaa sitten tuli nuori jätkä koputtamaan sivuikkunaan ja avasin. Oli ensiksi tupakkaa vailla ja heti perään paria euroa. Otti puukon taskusta ja kehui olleensa linnassa. Läksin hitaasti eteenpäin ja samalla veivasin ikkunaa, hups eipä pää mahtunutkaan pois. Uhosi vielä puukolla mut ajoin vaan ja kysyin milloin puukko putoaa. Ei meinannut luovuttaa mutta kun vähän kiihdytin niin heitti puukkonsa. Sitten jo muutin hölkäksi jonkun 100m. Pysähdyin ja kysyin, "oliko varmasti viimeinen kerta". Kyllä lupasi ja lähti.
Miks et hakannu!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VANTAALAISROUVA oli juuri palannut puolisoineen ostoksilta autoon, kun hän havaitsi turvavöitä laittaessaan lähestyvän nuorehkon miehen.
– Meillä on tapana ajaa vuorotellen, jotta ajotaito säilyisi, rouva kertoo.
Hän ja hänen miehensä ovat molemmat 75-vuotiaita.
– Lähestyvä mies vilkutti ja hymyili ystävällisesti. Mieheni kysyi minulta, tunnenko hänet.
Rouva näki miehen kantavan käsissään joitakin papereita ja lähestyvän autoa määrätietoisesti.
Samalla rouva muisti juuri kuulleensa miniältään, miten tämä oli kohdannut epäilyttävän ja huijariksi olettamansa rahankerääjän loviisalaisella parkkipaikalla.
Pariskunta valmistautui pitämään tuntemattoman miehen ulkona autosta. He pyörittelivät päitään kieltävästi ja istuivat päättäväisesti autossaan. Tuntematon mies alkoi riuhtoa väkisin auton ovea auki.
– Mieheni piti ovenkahvasta kiinni. Hän on hyvässä kunnossa, hän on tehnyt ruumiillista työtä ja tekee mökillä koko ajan töitä. Hänellä on hyvät käsivoimat, mutta huonokuntoisempi ei olisi välttämättä pystynyt pitämään ovea kiinni, rouva kertoo.
Eikös helpompaa olisi napsauttaa keskuslukituksesta ovet lukkoon ja ajaa sen jälkeen tiehensä?
Jos roisto on jo ovenkahvassa riuhtomassa, ovi ei välttämättä enää mene lukkoon.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.
Arvelen, että suurimmalle osalle autoilijoista toisen ihmisen tarkoituksellinen murjominen on teko, johon ei pysty varsinkaan uudessa ja hämmentävässä tilanteessa.
Näin varmasti onkin. Mutta henk.koht. kuulun niihin joilla periaate tarvittaessa "sääli on sairautta".
Kertoisitko enemmän tuosta periaatteesta? Olen kuullut sen vuosikymmenien varrella monta kertaa, mutta sen käyttäjät eivät ole osanneet kertoa, mistä he sen ovat oppineet ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa.
Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että jos joku lähtee roiston uralle ja yrittää ryöstää vaikkapa minut, mitään sääliä en tunne siinä tapauksessa ryöstäjään kohtaan. Aika yksinkertaista. Sitä minä en tiedä mistä sen olen oppinut, mutta ihan vastaavasti voisi kysyä, mistä jotkut ovat oppineet sen, että jotain rikollisia roistoja olisi tarpeen paapoa ja varoa, ettei näille vaan tule paha ja pipi.
Miksi käytät sanontoja, joiden sisältöä et tunne?
Minä naisena olisin antanut tunkeilijalle turpaan ja kovaa- ###tana vanhukset saavat nykyisin olla varovaisia joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Ja tähän lisäisin, että Jumbon kohdalla, kehä 3 toisella puolella on erään 2015 aallosta hyötyneen paikan toimipiste. Pari vuotta sitten puolisoni näki, kun keskellä kirkasta päivää nuorehko mieshenkilö taklasi iäkkäämmän naishenkilön ja varasti tältä käsilaukun. Juoksi tämän jälkeen tuon 2015 tulleen paikan suuntaan. Ja tällä tilanteella oli siis monia silminnäkijöitä
Kyllä, uhri oli 60-vuotias vanhempi naishenkilö. Eikä tästä kerrottu missään lehdessä.
Mutta poisajamista se ei siinä estä. Ihan sama mitä sille roistolle tapahtuu.