Elävätkö nykyiset kolmikymppiset "pitkitettyä nuoruutta"? Mitä se tarkoittaa?

Pidennetty nuoruus tarkoittaa siis ettei ajatella kauaskantoisesti, vain omaa napaa.

#7

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:34"]

Ei se pitkitettyä nuoruutta ole vaan aikaisempaa kivempaa aikuisuutta. Kun on mahdollista tehdä elämällä, mitä haluaa, yllättäen kaikille ei maistukaan se perinteinen lähiökodin, tarhan ja duunin Bermudan kolmio.

[/quote]

Nimenomaan näin. On surkean yksipuolinen kuva "aikuisuudesta", jos sillä käsitetään vain (itselleen ikävien) velvollisuuksien hankkimista. Ihan kuin aikuisuus vaatisi esim. lisääntymistä - jos on aikuinen, haluaa automaattisesti lapsia? Jos ei halua lapsia, ei voi koskaan olla aikuinen?

Minusta kun nimenomaan aikuista on se, että tuntee itsensä ja toimii sen mukaisesti mitä oikeasti haluaa. Ei se, että toteuttaa vain jotain yhteiskunnan asettamaa kaavaa eikä edes mieti, mitä oikeasti haluaisi tehdä. Ne, jotka ovat sitten menneet näin tekemään vastoin parempaa tietoaan ja ovat vähintään alitajuisesti siitä katkeria, yrittävät mollata toisin ajattelevia haukkumalla heitä bilettäviksi epäaikuisiksi (ps: eniten mun 35+ tuttavapiirissä bilettää ne lapsiperheelliset). Sillä muka perustellaan omia elämänvalintoja, vaikka salaa ollaankin vain kateellisia. Usein olen kuullut ihan tosissaan lausuttuna esim. "ei elämän kuulu olla hauskaa". HÄH :D ? Totta hemmetissä sen kuuluu olla hauskaa, mitä hittoa :D?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Eikö siinä vuosina 16-26 ole saanut muka tarpeeksi kokea?[/quote]

Öö, ei. Miksi ihmiseessä kokeminen pitäisi lopettaa, kun vihdoinkin alkaa olla tarpeeksi rahaa ja itsevarmuutta siihen?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Ei lisäänny, katso tutkimustietoa. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f92ea51b29db39b136547f16742349f6/1426830622/application/pdf/263803/vpohjelma_lopullinenpdf.pdf

[/quote]

Jaiks. No, uhraudu sinä yhteiskunnan puolesta, jos koet sen itsellesi tärkeäksi. -ap

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:50"]

Mitä te höpisette? Itse täytän 30v. ihan tässä parin viikon päästä. Omat lapseni ovat kaikki alakoululaisia. KAIKILLA ikäisilläni naisilla on jo ollut vuosia lapsia, yleisin määrä 3. Tunnen tasan kaksi ikäistäni naista joilla EI ole lapsia: toinen on nyt yrittänyt 10 vuotta, toisella ei ole kohtua. En muista tavanneeni yhtään kuvailemaanne kolmekymppistä. Olen päinvastoin ihmetellyt ikäluokkani perhekeskeisyyttä moneen otteeseen.

[/quote]

Koulutustausta vaikuttaa asiaan. Olen saman ikäinen kuin sinä, eikä ystäväpiirissäni ole kuin parilla ihmisellä lapsia. Akateemisia ollaan.

Mielestäni pitkittynyt nuoruus on seurausta työelämän epävarmuudesta. Itse olen 36-vuotias ja edelleenkään urani ei ole lähtenyt kunnolla edes käyntiin, vaikka minulla ei ole lapsiakaan. Vanhempien sukupolvien edustajat olivat tämän ikäisinä jo lähestulkoon uransa huipulla! Itsellä kaikki epävarmaa työn jatkumisen ja siinä etenemisen suhteen.

Pitkä ja vakaa parisuhde minulla sentään on. Moni ei löydä sitäkään, ja siihenkin mielestäni vaikuttaa olennaisesti tämä yleinen epävarmuus.

Kun muutakaan tekemistä ei ole, miksei sitten bilettäisi ja nauttisi niistä asioista, joista nuoret nauttivat (samoista syistä). Itse en kylläkään ole koskaan nauttinut bilettämisestä, mutta jos olisin sen tyyppinen ihminen niin varmasti se olisi elämässäni keskeistä edelleen.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Eikö siinä vuosina 16-26 ole saanut muka tarpeeksi kokea?

[/quote]

Oletko ollut tuossa iässä pappabetalar -nuori? En minä ainakaan ole saanut tuossa iässä kokea mitään muuta kuin sen, miltä tuntuu olla päivät opiskelemassa ja illat, viikonloput ja lomat töissä. Vasta kun valmistuin ja pääsin oman alan töihin ja alkoi lomat rullaamaan, pystyin mm. matkustelemaan. Vasta silloin alkoi se "elämä", noin 3-kymppisenä. Kaikilla kun ei ole tuollaista "muut huolehtii velvollisuudesta" nuoruutta, itse asiassa aika harvalla ainakaan mun tuttavapiirissä.

Pitkitetty nuoruus ei sinänsä tarkoita vain sitä, että ei mennä namisiin eikä tehdä lapsia. Se tarkoita myö tietynlaista pitkäaikaista oppipoikavaihetta työelämässä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Ts ei oteta vastuuta. Ja sehän ei toki ole mikään pakko, eikä kaikista edes ole kovin kmmoiseen vastuunkantoon. Ongela näyttää seuraavan siitä, että kun vastuunvälttelystä seuraa väistämättä myös vallan puute, siihen ei ollakaan tyytyväisiä. Ryhdytään oskupajamäkeilemään ja höyrytään prekariaatista ja nuorten (=kolminelikymppisten keski-ikäiste patujen!) syrjimisestä jasuurten ikäluokkien ylivallasta. Leikitään anarkistia ja antikapitalistia ja kuokkavierastelua ihan kuin yhteiskunnassa olisi jotanperudtavalla tavalla väärin, vakka kyse on vain siitä, että kun jättää asiat toisten hoidetaviksi niin se joku toinen todennäköisesti hoitaa ne itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tehkää ihmiset niin että teillä on onni sisällä :) Älkää tehkö niin kuin toiset haluavat teidän tekevän.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Eikö siinä vuosina 16-26 ole saanut muka tarpeeksi kokea?[/quote]

Öö, ei. Miksi ihmiseessä kokeminen pitäisi lopettaa, kun vihdoinkin alkaa olla tarpeeksi rahaa ja itsevarmuutta siihen?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Ei lisäänny, katso tutkimustietoa. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f92ea51b29db39b136547f16742349f6/1426830622/application/pdf/263803/vpohjelma_lopullinenpdf.pdf

[/quote]

Jaiks. No, uhraudu sinä yhteiskunnan puolesta, jos koet sen itsellesi tärkeäksi. -ap

[/quote]

Yhteiskunnan ? Mulle sinänsä on ihan sama, milloin kukakin hankkii lapsia vai hankkiiko. Itseään etsiessä olisi kuitenkin syytä pitää mielessä, että hyvinvointivaltio oli modernin yhtenäiskulttuurintuote. Ei se kaadu ikääntymiseen vaan siihen, ettei sen ylläpitäminen kuulu kenellekään. 

Jos ei hanki uraa ja sitä kautta säästöjä, niin vanhuus voi olla aika köyhää. Lapset nyt tuskin ketään elättää suoraa - hyvinvointiyhteikuntahan ei tätä edellytä vaan idea on se, että lapsia verotetaan yhteiseen pottiin josta sitten jaetaan kaikille - jos tämän potin kerryttäjiä ei ole, no niin...,

Eli eläkää kuten haluatte, mutta muistakaa, että yhteiskunta olemme me. Ei sille mitään tarvitse antaa, mutta jos kukaan ei anna, ei kenelläkään ole mistä ottaa. 

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Eikö siinä vuosina 16-26 ole saanut muka tarpeeksi kokea?

[/quote]

Oletko ollut tuossa iässä pappabetalar -nuori? En minä ainakaan ole saanut tuossa iässä kokea mitään muuta kuin sen, miltä tuntuu olla päivät opiskelemassa ja illat, viikonloput ja lomat töissä. Vasta kun valmistuin ja pääsin oman alan töihin ja alkoi lomat rullaamaan, pystyin mm. matkustelemaan. Vasta silloin alkoi se "elämä", noin 3-kymppisenä. Kaikilla kun ei ole tuollaista "muut huolehtii velvollisuudesta" nuoruutta, itse asiassa aika harvalla ainakaan mun tuttavapiirissä.

[/quote] ei ole ollut, jouduin käyttämään veljeni vanhoja vaatteita lapsena kun isä joi rahat.

Joo ja olen siis nainen.

Sädekehän kiillotus tässä ketjussa haisee pahemmin nokkaan kuin keskustan lupaamat 200000 työpaikkaa.

Akateeminen sitä, teiniäiti tätä. Vitun debiilit, koittakaa nyt edes vähän. Vaikka piikitettyä nuoruutta.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 08:01"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Eikö siinä vuosina 16-26 ole saanut muka tarpeeksi kokea?[/quote]

Öö, ei. Miksi ihmiseessä kokeminen pitäisi lopettaa, kun vihdoinkin alkaa olla tarpeeksi rahaa ja itsevarmuutta siihen?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:49"]

Ei lisäänny, katso tutkimustietoa. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f92ea51b29db39b136547f16742349f6/1426830622/application/pdf/263803/vpohjelma_lopullinenpdf.pdf

[/quote]

Jaiks. No, uhraudu sinä yhteiskunnan puolesta, jos koet sen itsellesi tärkeäksi. -ap

[/quote]

Yhteiskunnan ? Mulle sinänsä on ihan sama, milloin kukakin hankkii lapsia vai hankkiiko. Itseään etsiessä olisi kuitenkin syytä pitää mielessä, että hyvinvointivaltio oli modernin yhtenäiskulttuurintuote. Ei se kaadu ikääntymiseen vaan siihen, ettei sen ylläpitäminen kuulu kenellekään. 

Jos ei hanki uraa ja sitä kautta säästöjä, niin vanhuus voi olla aika köyhää. Lapset nyt tuskin ketään elättää suoraa - hyvinvointiyhteikuntahan ei tätä edellytä vaan idea on se, että lapsia verotetaan yhteiseen pottiin josta sitten jaetaan kaikille - jos tämän potin kerryttäjiä ei ole, no niin...,

Eli eläkää kuten haluatte, mutta muistakaa, että yhteiskunta olemme me. Ei sille mitään tarvitse antaa, mutta jos kukaan ei anna, ei kenelläkään ole mistä ottaa. 

[/quote]

Näin, juuri huoltosuhteen huononemista tarkoitin.. ja en usko että maahanmuuttopolitiikalla tätä ongelmaa tullaan ratkaisemaan. Eipä ole arvojen muutosta tullut tai politiikkaa osattu oikealla tavalla toteuttaaa, ensisynnyttäjien keski-ikä on sen kuin noussut, vaikka väestöliitto on jo vuonna 2004 tavoitellut sen laskua.

#7

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:50"]

Mitä te höpisette? Itse täytän 30v. ihan tässä parin viikon päästä. Omat lapseni ovat kaikki alakoululaisia. KAIKILLA ikäisilläni naisilla on jo ollut vuosia lapsia, yleisin määrä 3. Tunnen tasan kaksi ikäistäni naista joilla EI ole lapsia: toinen on nyt yrittänyt 10 vuotta, toisella ei ole kohtua. En muista tavanneeni yhtään kuvailemaanne kolmekymppistä. Olen päinvastoin ihmetellyt ikäluokkani perhekeskeisyyttä moneen otteeseen.

[/quote]

Koulutustausta vaikuttaa asiaan. Olen saman ikäinen kuin sinä, eikä ystäväpiirissäni ole kuin parilla ihmisellä lapsia. Akateemisia ollaan.

[/quote]

Samoin mun ystäväpiirissäni alle kolmekymppisenä ensimmäisen lapsen hankki ihan pari hassua, joista toiselle jopa neuvolassa mainittiin, että nuorehko synnyttäjä (26v.). Valtaosa on saanut ensimmäisen 32 -36 v. Akateemisia, joukossa paljon tohtoriksi asti opiskelleita ja tutkijoita.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 08:02"]

Akateeminen sitä, teiniäiti tätä. Vitun debiilit, koittakaa nyt edes vähän. Vaikka piikitettyä nuoruutta.

[/quote]Debiili taitaa olla lempisanasi. Olet käyttänyt sitä tänään jo kahdessa hyvin vihaisessa viestissä. Miksi verenpaineesi on näin koholla heti aamusta? Valvottivatko lapset vai eikö mies anna, koska olet antanut itsesi rupsahtaa?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:50"]Mitä te höpisette? Itse täytän 30v. ihan tässä parin viikon päästä. Omat lapseni ovat kaikki alakoululaisia. KAIKILLA ikäisilläni naisilla on jo ollut vuosia lapsia, yleisin määrä 3. Tunnen tasan kaksi ikäistäni naista joilla EI ole lapsia: toinen on nyt yrittänyt 10 vuotta, toisella ei ole kohtua. En muista tavanneeni yhtään kuvailemaanne kolmekymppistä. Olen päinvastoin ihmetellyt ikäluokkani perhekeskeisyyttä moneen otteeseen.
[/quote]

Mä taas tunnen aika montaki 30 naista joilla ei ole lapsia. 2 ystävälläni on lapsia, muilla ei. Eikä ole tullossakaan.

Tuottajuutta. Hohhoijaa.

Suomessahan syntyvyys on Euroopan huippua. Täällä tehdään lähes kaikki lapsiperheiden eteen. Jos näistä kannustimista huolimatta ihmiset eivät hanki tarpeeksi lapsia, sitten täytyy todeta, ettei se lisääntyminen sitten ehkä olekaan niin hyvä tapa käyttää oma ainutkertainen elämä. -ap

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:55"]

Mielestäni pitkittynyt nuoruus on seurausta työelämän epävarmuudesta. Itse olen 36-vuotias ja edelleenkään urani ei ole lähtenyt kunnolla edes käyntiin, vaikka minulla ei ole lapsiakaan. Vanhempien sukupolvien edustajat olivat tämän ikäisinä jo lähestulkoon uransa huipulla! Itsellä kaikki epävarmaa työn jatkumisen ja siinä etenemisen suhteen.

Pitkä ja vakaa parisuhde minulla sentään on. Moni ei löydä sitäkään, ja siihenkin mielestäni vaikuttaa olennaisesti tämä yleinen epävarmuus.

Kun muutakaan tekemistä ei ole, miksei sitten bilettäisi ja nauttisi niistä asioista, joista nuoret nauttivat (samoista syistä). Itse en kylläkään ole koskaan nauttinut bilettämisestä, mutta jos olisin sen tyyppinen ihminen niin varmasti se olisi elämässäni keskeistä edelleen.

[/quote]

Mulla ihan sama tilanne! Vanhempani hankkivat opistotasoisen koulutuksen ja valmistuttuaan vähän päälle parikymppisinä työllistyivät heti, ja ovat olleet siitä pitäen työelämässä. Itse hankin yliopistokoulutuksen, jonka rahoitin mm. hanttihommilla. Työelämässä pärjätäkseni hankin monipuolista kansainvälistä kokemusta mm. vaihdon, harjottelun ja palkkatyön muodossa. Silti olen onnistunut työllistymään ainoastaan pätkissä, eikä viimeisin työni edes ollut äitini opistotasolta tekemää työtä haastavampaa. Pitkä suhteeni katkesi pari vuotta sitten osittain johtuen työelämän epävarmuudesta (mies ei kestänyt). Lasten hankkimista lykkäsimme samasta syystä, sillä en halunnut sossumammaksi. Nyt olen työtön ja lapseton 36-vuotias. Jonkun mielestä elämäni saattaa näyttää jatketulta nuoruudelta. Ainakin sen meidän synnyinkylään jääneen parturi-kampaajan silmissä, joka on ollut samoissa töissä parikymppisestä ja jolla on kolme teini-ikäistä lasta ja omakotitalo.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:20"]

Itse koen että ilmaisua käytetään ihmisistä jotka eivät ole vakintuneet siihen menessä.

Ei ole edes suunnitelmissa parisuhdetta, omakotitaloa, 1,8 lasta, farmari autoa ja kultainen noutaja.

En sano että tarvitsisi olla suunnitelmissa nuo edellä mainitut mutta kyllä se jopa minulle antaa hivenen negatiivisen kuvan jos ei päälle 30v:llä ole suunnitelmia.

[/quote]

Minulla on suunnitelmia vaikka muille jakaa, mutta silti olen perheetön, en omista koiraa enkä farmaria, kesämökkiä ja ties mitä (350 000€ asunnon kyllä, onko se ok?!). Ja usko pois, olisi todella kiva, jos olisin saanut kaiken, mitä olen halunnut. Sinä taidat olla onnekas ja elää valmiissa elämässä jo nuorena, mutta kaikille ei valitettavasti käy niin.