Lue keskustelun säännöt.
Poikalapsi sairastuttaa äidin!
19.03.2015 |
http://www.iltalehti.fi/perhe/2015030419297134_pr.shtml
Pojat on niiiin rasittavia ja tuossahan se on sanottukin että pojat vaikuttaa perheeseen erilailla kuin tytöt, ja sen allekirjoitan niin täysin! Voi että tytöt on rauhallisia ja ihania ja pojat toistensa kurkussa kokoajan. Ei jaksa.
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:20"]
Mitä ihmettä te horisette, katsokaa peiliin. Minull on kaksi poikaa, jotka ovat aivan ihania: rauhallisia, suloisia, älykkäitä ja viisaita. Ja ne käytöstavat! Kyllä, osaaltaan varmaan johtuu geeneistä mutta kyllä me vanhemmat olemme mielestäni paljonkin osallisia, olemme panostaneet heihin ja heidän kasvatukseensa ihan pienestä saakka.
[/quote]
Ehkä te vanhemmat vain olette niin viisaita ja kultturelleja, että teidän lapset eivät riehu.
Tai sitten teidän lapset ovat lamaantuneita säkkilapsia, jotka eivät uskalla tai jaksa tehdä mitään. Surullista sekin.
[/quote]
Ihan tavan duunareita ollaan, lapset iloisia ja rauhallisia. Taisi kolahtaa sulle kun teit nopean päätelmän lastemme olevan pelkääviä säkkilapsia? Meidän lapset eivät vaan tykkää riehua porukassa, ovat mieluummin sivustaseuraavia. Toki välillä inniostuvat, mutta eivät koskaan tappele tai remua kuten jotkut tekevät. Koskaan ei ole käytöstä tarvinnut hävetä, osaavat olla erilaisissa tilanteissa, koska olemme heitä niihin opastaneet pienestä pitäen. Ajattelevat jo nyt asiat omilla aivoillaan ja täytyy sanoa, että itsetunto on heillä hyvä, eivät välitä mitä muut (esim sinä) ajattelevat heistä eikä massan mukana meno kiinnosta heitä. Ihania lapsia, ei todellakaan mitään hermoja raastavia huligaaneja.
[/quote]
Älä välitä stereotypioita rakastavista omien poikein huonoa käytöstä ja lellivää kassvatusta suosineiden vanhempien haukuista.
Tämänkin aloituksenvarmaan teki joku joka halusi alkaa haukkua tyttöjä,sellainen täällä on, ja esittää olevansa tyttöjen äiti.
[/quote]
Juu, enpä välitäkään, mutta ärsyttävää aina törmätä tähän samaan "pojat on poikia"-luuloon. Jokaisesta äidistä on mukavaa kun omaa lasta kehutaan, mutta välillä ihmetyttää kun poikiani kehutaan minulle "onpas sulla fiksut ja hyväkäytöksiset POJAT". Jos he olisivat tyttöjä, olisiko tuosta edes mainittu... Ihan normaali asia vaatia käytöstapoja ja kasvattaa poikalapsia siinä missä tyttöjäkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kaksosvauvat. Tyttö ja poika.
Poika saa lelun käteen. Seuraus: Yrittää saada mahdollisimman kovan ääneen aikaseksi. Mäiskii lelua lattia vasten.
Tyttö saa lelun käteen. Seuraus: Makaa hiljaa lattialla ja pyörittelee lelua käsissään. Tutkii sitä. Mitä pienempi lelu sitä kiinnostavampi.
:D Mielenkiintoista nähdä miten jatkossa! :D
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:20"]
Mitä ihmettä te horisette, katsokaa peiliin. Minull on kaksi poikaa, jotka ovat aivan ihania: rauhallisia, suloisia, älykkäitä ja viisaita. Ja ne käytöstavat! Kyllä, osaaltaan varmaan johtuu geeneistä mutta kyllä me vanhemmat olemme mielestäni paljonkin osallisia, olemme panostaneet heihin ja heidän kasvatukseensa ihan pienestä saakka.
[/quote]
Niin, kun parissa perheessä on rauhalliset nörttipojat, muunlaisia poikia ei voi olla olemassakaan.
[/quote]
Ai hyväkäytöksinen poika on yhtä kuin nörtti? :D No ei meillä ainakaan, meillä pojat on fiksuja, ehkä enemmän sellaisia "taiteellisia" kuin moni muu.
Tuntuu varmaan ankealta monesta, mutta kyllä kasvatuksella on paljon osuutta ei-toivottuun käytökseen ja yleiseen levottomuuteen oli kyseessä sitten poika tai tyttö. Kuten sanoin, geeneillä osansa, mutta kyllä kasvatuksella ja läsnäololla vanhemmat voivat tehdä paljon.
[/quote]
Voi kuinka ylimielistä ja omahyväistä. Olisin ollut sama mieltä, mutten voi. Koska viesti on itserakas ja omahyväinen. Siihen en lähde. Minulle on käynyt hyvä onni ja toivon sen jatkuvan. arvostan myös muta
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:57"]
Meillä pojat(6kpl) ei niin hirveästi painiskele tai riehu keskenään, mutta ääntä heistä lähtee sitäkin enemmän. Suut käy koko ajan, sellaista ihme ulinaa, huutoa ja turhaa hölöttämistä, rauhattomia perkeleitä!
Tyttömme (4kpl) ovat ihanan hiljaisia ja rauhallisia, saavat toki joskus ylilyöntikilareita, mutta leppyvät tosi nopsaan.
[/quote]
Meillä molemmat olivat pieninä (1v) koko ajan äänessä, lisäksi luontojaan kova ja kuuluva ääni. Suussa hyvä kaikupohja. Kasvatuksella 3v ikään mennessä ovat oppineet muille vuoron antamisen ja muiden huomioon ottamisen. Tuolloinhan koulukin alkaa monissa maissa ja ovat jo isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidän pojat ole ikinä riekkuneet holtittomina, eivätkä kyllä tytötkään. Mikähän siinä on että joissain perheissä lapset riekkuvat suuna päänä ja väsyneet vanhemmat vain letkuavat nurkissa?
Taitaa tuo AP olla kunnon WT ja vielä lihava pläski + muksut hankittu ulkomaalaisen Osteriossin kaa siis OMG ! Saa peukuttaa ylöspäin ! Työntää vielä lusikkansa jokaisen soppaan " Kärpänen kun on "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:56"]
No halleluja! Mä olen se, johon tuo uutisointi sopii enemmän kuin nenä päähän. Eilen taas meinasin vetää ranteet auki noiden poikien kanssa. Helvetti, ne ei koskaa ole rauhassa, ne ei koskaan istu ja askartele tai piirrä, ne ei koskaan kävele, ne ei koskaan letitä toistensa hiuksia eikä juttele. EI! Ne hittolainen hakkaa toisiaan, ne painii, ne miekkailee, ne heittää volttia, ne scoottaa päättöminä ympäriinsä, ne ovat ylipäätään taukoamatta vaarallisia itsellensä.
Mä rakastan noita poikia, mutta mä koko ajan pelkään niiden puolesta. Sanoin jo eilen että mun sydän kohta pysähtyy kun mä en enää jaksa huutaa enkä komentaa enkä pelätä. Eikö ne koskaan voisi olla turvallisessa paikassa turvallisesti? Ei. Ne ei voi. Mä vielä eilen illalla klo 22 paikkasin yhden pojan rintakehää kun verta vaan valui. "Pieni konflikti" iski.
Ja meillä on kuri, meillä on säännöt, meillä on vapauksia, me oikeasti yritämme kasvattaa oikein. Aina saavat kehuja fiksusta käytöksestä. Mutta keskenään ovat kuin saatanasta.
Mä sanon teille, tyttölasten tai yhden pojan äidit, poikalapset sairastuttaa äidin ja pahasti. Me poikalasten äidit varmasti rakastamme noita hulluja enemmän kuin kukaan muu lapsiaan, mutta ne ajaa meidät hulluuden partaalle. Joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki saa pelätä kenen kallo on halki, kenen jalka poikki ja mistä sitä verta nyt tulee.
[/quote] Ymmärrän sinua. Minulla on vain 1 poika ja senkin kanssa on ollut ongelmaa ihan riittämiin. Pojille ei vaan mene puhe päähän niinkuin tytöille tai sitten mun tyttö vaan on älyttömän helppo tapaus ja poika taas ei. Tytön kanssa ei ole ikinä tarvinnut kinata yhdestäkään asiasta mutta pohan kanssa kinaaminen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Mä rakastan molempia lapsiani mutta tottapuhuen olen kyllä monesti miettinyt että toi poika vielä vie mut hautaan...mä en vaan jaksa! Ja mitä vanhemmaksi tulee niin sitä hankalammaksi myös :(
Mielenkiintoinen ajatus, tosin epäuskottava sinällään. Ja kyseessä iltalehti, joten mitään tarkempaa tietoa tutkimukseista ei tule eikä anneta.
oma arvaus on , että koska tutkimuksessa puhuttiin, että "vaikuttavat vielä 70 vuoden päähän" niin kyseessähän on todella vanhoja ihmisiä koskenut tutkimus, jolloin taas perheissä on eletty niin, että tytöt ovat pienestä saakka tehneet kovasti töitä ja pojat ovat juosseet metsissä, noin keskimäärin, tietysti tuolloinkin on ollut edistyksellisiä perheitä, joissa pojat on laitettu töihin kotona, mutta jos 5 pojan äiti on yksin kantanut pesuvedet , kasvattanut ruoat, hoitanut kaikki lapset itse vahtien, tyttöperheessä äitdillä olisi ollut apuna 5 ihmistä. Niin tämä vaikuttaisi äidin sairastavuuteen... en tiedä.
Kaikissa perheissä, joissa vaatimukset ovat samat, puhe menee päähän yhtä hyvin molemmille, mutta kyllähän noista vanhoista ajoista on säilynyt niin paljon tähän päivään, että lähes ain apojille vaan nauretaan ja jutuilleen ym niin heidät siis kasvatetaan eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on jo vanha tutkimus. Mulla kyllä kolme poikaa ja yksi tyttö. Tyttö vastaa kyllä kaikkia noita poikia, huoh!
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 07:53"]
Mielenkiintoinen ajatus, tosin epäuskottava sinällään. Ja kyseessä iltalehti, joten mitään tarkempaa tietoa tutkimukseista ei tule eikä anneta.
oma arvaus on , että koska tutkimuksessa puhuttiin, että "vaikuttavat vielä 70 vuoden päähän" niin kyseessähän on todella vanhoja ihmisiä koskenut tutkimus, jolloin taas perheissä on eletty niin, että tytöt ovat pienestä saakka tehneet kovasti töitä ja pojat ovat juosseet metsissä, noin keskimäärin, tietysti tuolloinkin on ollut edistyksellisiä perheitä, joissa pojat on laitettu töihin kotona, mutta jos 5 pojan äiti on yksin kantanut pesuvedet , kasvattanut ruoat, hoitanut kaikki lapset itse vahtien, tyttöperheessä äitdillä olisi ollut apuna 5 ihmistä. Niin tämä vaikuttaisi äidin sairastavuuteen... en tiedä.
Kaikissa perheissä, joissa vaatimukset ovat samat, puhe menee päähän yhtä hyvin molemmille, mutta kyllähän noista vanhoista ajoista on säilynyt niin paljon tähän päivään, että lähes ain apojille vaan nauretaan ja jutuilleen ym niin heidät siis kasvatetaan eri tavalla.
[/quote]
Mulla kävi tämä ihan sama mielessä. Ja tuohon voidaan varmaan vielä lisätään se vanha tapa, että perheen emäntä ruokkii ensin talon miesväen ja syö itse vasta lopuksi, jos jotain jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:56"]
No halleluja! Mä olen se, johon tuo uutisointi sopii enemmän kuin nenä päähän. Eilen taas meinasin vetää ranteet auki noiden poikien kanssa. Helvetti, ne ei koskaa ole rauhassa, ne ei koskaan istu ja askartele tai piirrä, ne ei koskaan kävele, ne ei koskaan letitä toistensa hiuksia eikä juttele. EI! Ne hittolainen hakkaa toisiaan, ne painii, ne miekkailee, ne heittää volttia, ne scoottaa päättöminä ympäriinsä, ne ovat ylipäätään taukoamatta vaarallisia itsellensä.
Mä rakastan noita poikia, mutta mä koko ajan pelkään niiden puolesta. Sanoin jo eilen että mun sydän kohta pysähtyy kun mä en enää jaksa huutaa enkä komentaa enkä pelätä. Eikö ne koskaan voisi olla turvallisessa paikassa turvallisesti? Ei. Ne ei voi. Mä vielä eilen illalla klo 22 paikkasin yhden pojan rintakehää kun verta vaan valui. "Pieni konflikti" iski.
Ja meillä on kuri, meillä on säännöt, meillä on vapauksia, me oikeasti yritämme kasvattaa oikein. Aina saavat kehuja fiksusta käytöksestä. Mutta keskenään ovat kuin saatanasta.
Mä sanon teille, tyttölasten tai yhden pojan äidit, poikalapset sairastuttaa äidin ja pahasti. Me poikalasten äidit varmasti rakastamme noita hulluja enemmän kuin kukaan muu lapsiaan, mutta ne ajaa meidät hulluuden partaalle. Joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki saa pelätä kenen kallo on halki, kenen jalka poikki ja mistä sitä verta nyt tulee.
[/quote]
Kiitos, melkein itkin kun luin tätä! Yksi poika menee ja kaksikin pienen hetken, mutta auta armias kun niitä on kolme tai enemmän, silloin joku itkee vähän väliä. Heti kun selkänsä kääntää joku on saanut palikasta päähän tai kampattu tai tönäisty.
Tulkaa tekopyhät katsomaan jos ette usko. Ovat ne ihania joo, mutta ei jaksa. Ei koko päivää.
[/quote]
Mulla on kolme poikaa, nuorin on nyt 7v. Yhden kerran on käyty tikattavana sormea, yhden kerran on liimattu yksi silmäkulma kiinni. Kaikki ovat erittäin liikkuvia ja aktiivisia, mutta ei niitä päättömiksi tarvii kasvattaa, kyllä poikakin oppi harkintaa kun opettaa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:40"]
Tuntuu varmaan ankealta monesta, mutta kyllä kasvatuksella on paljon osuutta ei-toivottuun käytökseen ja yleiseen levottomuuteen oli kyseessä sitten poika tai tyttö. Kuten sanoin, geeneillä osansa, mutta kyllä kasvatuksella ja läsnäololla vanhemmat voivat tehdä paljon.
[/quote]
VÄÄRIN!
Meillä asuu pienestä pitäen vastuullinen, muut huomioiva ja erittäin hyväkäytöksinen tyttö sekä täysin vastakkaisia ominaisuuksia kantava villi poika. Molemmat ihania lapsia. Jos olisin vain sen tytön äiti, luulisin, että erinomaisen kasvatukseni, lapseeni panostuksen ja upean äitiyteni takia tyttö on niin mallikasta ja olisin valmis tuomitsemaan riehuvat kurittomat lapset - tytöt ja pojat.
Onneksi sain tuon viiden poikalapsen energiat omaavan tulen ja tappuran eli poikani. Hän on opettanut minulle paljon vanhemmuudesta. Numero yksi on: jokainen he ovat yksilöitä ja tulleet maailmaan omaa elämäänsä elämään. Heistä ei voi tehdä haluamansa kaltaisia.
Säyseä lapsi ei ole säyseä kasvatuksensa vuoksi. Hän on sitä kasvatuksestaan huolimatta. Hyvänä kasvattajana itseään pitävä aikuinen ei ole oikeastaan kohdannut kunnollisia haasteita. Todelliset haasteet opettavat nöyryyttä elämää ja lapsuutta kohtaan. Voi ymmärtää sen, miten vähän voi muovata, vaikuttaa ja pakottaa. Voi kuitenkin, rakastaa, ohjata ja olla malli. Joskus sillä on seurauksia, joskus ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tyttö ja poika. Molemmat on rauhallisia ja fiksuja. Pojan kaveritkin on kaikki rauhallisia. Mitään onnettomuuksia ei ole tapahtunut, kukaan ei riehu.
Jonkilainen urbaanilegenda tämä: riehuvat pojat ja rauhalliset tytöt
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:40"]
Tuntuu varmaan ankealta monesta, mutta kyllä kasvatuksella on paljon osuutta ei-toivottuun käytökseen ja yleiseen levottomuuteen oli kyseessä sitten poika tai tyttö. Kuten sanoin, geeneillä osansa, mutta kyllä kasvatuksella ja läsnäololla vanhemmat voivat tehdä paljon.
[/quote]
VÄÄRIN!
Meillä asuu pienestä pitäen vastuullinen, muut huomioiva ja erittäin hyväkäytöksinen tyttö sekä täysin vastakkaisia ominaisuuksia kantava villi poika. Molemmat ihania lapsia. Jos olisin vain sen tytön äiti, luulisin, että erinomaisen kasvatukseni, lapseeni panostuksen ja upean äitiyteni takia tyttö on niin mallikasta ja olisin valmis tuomitsemaan riehuvat kurittomat lapset - tytöt ja pojat.
Onneksi sain tuon viiden poikalapsen energiat omaavan tulen ja tappuran eli poikani. Hän on opettanut minulle paljon vanhemmuudesta. Numero yksi on: jokainen he ovat yksilöitä ja tulleet maailmaan omaa elämäänsä elämään. Heistä ei voi tehdä haluamansa kaltaisia.
Säyseä lapsi ei ole säyseä kasvatuksensa vuoksi. Hän on sitä kasvatuksestaan huolimatta. Hyvänä kasvattajana itseään pitävä aikuinen ei ole oikeastaan kohdannut kunnollisia haasteita. Todelliset haasteet opettavat nöyryyttä elämää ja lapsuutta kohtaan. Voi ymmärtää sen, miten vähän voi muovata, vaikuttaa ja pakottaa. Voi kuitenkin, rakastaa, ohjata ja olla malli. Joskus sillä on seurauksia, joskus ei.
[/quote]
Kuules, minulla on erittäin haastavan temperamentin omaava poika. Ihan normaali lapsi, ei ylivilkkautta tms, mutta haastava luonne ihan psykologinkin sanoin. Olemme saaneet apua kasvatukseen perheneuvolasta, lukeneet miljoonia kirjoja, käyneet vanhemmuusryhmissä, kokeilleet eri toimintamenetelmiä hänen kanssaan toimimiseen jne jne. Ja kyllä, apua on kovasta työstä ollut! Nyt menee jo oikein hyvin, kun on ne omat toimivat kasvatuskeinot löydetty ja niistä pidetty kiinni. On ymmörretty monia asioita, joita ei olisi ymmärretty ilman tätä poikaa. Joten kukaan minut tunteva ei voi sanoa, etten olisi kohdannut todellisia haasteita.
Poikamme on hyväkäytöksinen, sosiaalisesti taitava ja homma pelaa kotona ja koulussa. Ei levottomuutta, ei käytöshäiriöitä, vahva itsetunto ja kunnioitus muita kohtaan. Mutta, ei tämä ilmaiseksi tullut vaan paljon näimme vaivaa ja monet itkut itkin ja masennuin, kun monet asiat mentiin vaikeimman kautta ja usko omaan vanhemmuuteen oli hiuskarvan varassa ja välillä poikkikin! Olen ylpeä pojastani mutta myös itsestäni, että jaksoin panostaa vaikka mahdottomalta tuntuikin. Toinen poikamme onkin sitten ihan erilainen, paljon helpompi tällä saralla, ollut ihan pienestä saakka. Joten kyllä väitän edelleen, että PALJON pystyy kasvatuksella tekemään jos rahkeet vaan riittävät!
joillakin rahkeet riittävätkin vaikka kuuden lapsen kasvatukseen, joillekin ei edes yhden. lasten kasvatus ei ole helppoa oppikirjamaista liibalaabaa vaan ajoittain hyvinkin rankkaa ja paljon älyä vaativaa, silti kuka vaan voi tehdä lapsen.
*viesti lähetetty naisasiaunionin toimistolta*
Kuinka sairaita te femakot oikein olette?
Pienet pojat on ihania! Tytöt kitiseviä inisiöitä.
Eikä. Mulla on kaksi poikaa ja tyttö, pojat eivät ole hirviö-riehujia, tyttö ei ole kitisijä. Aivan ihania lapsia tai nyt jo teinejä, eikä mulla ole mitään sairauksia, olen 45 v. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että vanhemmat ja koti on se mitkä vaikuttavat siihen miten lapset käyttäytyvät. On tietysti eroja luonteenpiirteissä, mutta esimerkillä, keskustelulla ja kasvatuksella on suurin merkitys. Villikkoluonteinenkin osaa käyttäytyä ja olla riehumatta. Meilläkin oli villimpi poika ja rauhallinen poika sekä tyttö siltä väliltä, mutta ei mitään ongelmia käyttäytymisessä. Nyt ovat kyllä kaikki sopivan rauhallisia.