Osasipa ex-poikaystävä vielä loukata, 2 vuotta eron jälkeen
Erosin viisi vuotta kestäneestä suhteesta kaksi vuotta sitten. Olimme alkaneet seurustella 19-vuotiaina, ja kliseisesti kasvoimme erillemme emmekä enää halunneet elämältä samoja asioita. Eron jälkeisen kriisin mentyä ohi palasimme hyviksi ystäviksi, ja yhteisten kavereiden vuoksi on tullut nähtyä sekä porukalla että kahden keskenkin silloin tällöin. Ja kyselty kuulumisia muutenkin säännöllisen epäsäännöllisesti.
Mies alkoi loppuvuodesta tapailla uutta naista, ja heidän suhteensa alkaa ilmeisesti olla jo seurustelun puolella. N. kuukausi sitten aloin kiinnittää huomiota siihen, että mies ei enää vastannut viesteihini kunnolla; välillä ei ollenkaan ja välillä melko tylysti. Kysyin mistä on kyse, ja pienen kiertelyn jälkeen mies myönsi, että on tämän koko ajan oikeastaan ollut minulle erostamme aika katkera (minä tein siihen aloitteen, vaikka mies olikin samaa mieltä asiasta), ja nyt kun hänellä on uusi nainen, ei ole enää sopivaa olla tekemisissä minun kanssani. Ja oikeastaan hän ei haluakaan enää olla ystäväni.
Keskustelu loppui tuon ilmoituksen jälkeen täysin. Ilmoitin vain, että en mielestäni ansaitse noin kovaa ja kylmää kohtelua, ja että olen hyvin pahoillani jos siististi hoidetun eron jälkeen kaikki loppuukin näin. Ja vaikka en enää rakasta häntä, arvostan silti häntä ihmisenä ja olen ollut ystävyydestämme iloinen, ja siitä syystä tämä uusi käänne satutti minua todella kovasti. Asia on mielessä joka päivä, olen vielä jossain järkytyksen tilassa, ja suru hiipii mieleen erityisesti iltaisin kun olen yksin kotonani. Minulla ei siis ole uutta kumppania.
Mielestäni minua on kohdeltu väärin, sillä olen itse yrittänyt aina toimia oikein ja ottaa muiden tunteet huomioon. Tulee lisäksi olemaan nöyryyttävää, kun asia selviää yhteisille ystävillemme. Emme sitten taida jatkossa enää osallistua samoihin illanviettoihin. Nämä ajatukset ovat ahdistava möykky mielessäni, enkä keksinyt muuta paikkaa avautua kuin tämän palstan. Mitä ajattelette, olenko oikeassa tuntiessani että ex-mieheni toimi minua kohtaan todella tarpeettoman loukkaavasti?
Kommentit (84)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:18"]
Ai sinä pistät poikki ja itket kun mies ei halua enää pitää yhteyttä.
Vitun idiootti.
T. Mies
[/quote]
Erosimme ihan yhteisestä päätöksestä, kumpikaan ei halunnut olla enää yhdessä. Ja kai sitä vähän saa ihmetellä että ystävyys kelpasi kaksi vuotta eron jälkeen, mutta ei enää uuden naisen löydyttyä...?
Ap
[/quote]
Ei hyvää päivää mitä loukatun pikku tytön valitusta. Kasva aikuiseksi ja ymmärrä jatkaa elämääsi eteenpäin. Mies on tavannut uuden naisen ja ilmeisesti haluaa kunnon suhteen naisen kanssa. Anna jo olla ja siirry eteenpäin. Mun mielestä fiksu veto mieheltä jatkaa ilman sua uuden naisen kanssa. Minäkään en jaksaisi sua kuu nnella jos olisit mun miehen ex. Sä kuulostat omistushaluiselta,mustasukkaiselta ja lapselliselta.
Ymmärrän sinua ap. Tajuan pointtisi. Kyse on tavasta miten mies asian hoiti. Olen kanssasi samaa mieltä, että asian olisi voinut hoitaa fiksummin. Ei ystävyyttä tarvitse päättää tylysti. Olen pahoillani puolestasi.
Ensinnäkin ap tämä ei liene nyt mikään järjesttömän iso loukkaus. Hetkellisesti toki tuntuu pahalta mutta selviät kyllä.
Kun aloin seurustella mieheni kanssa hänen exänsä tekstaili usein miesystävälleni. Käsittääkseni aina tekstiviestittelyn aloitus tuli tämän exnaisen puolelta. Mies oli kohtelias ja vastasi ystävällisesti ja lyhyesti. Näytti minulle viestit. Tätä jatkui kunnes miehellä vaihtui työntakia puhelinnumero. Myöhemmein mies sanoi että jätti tarkoituksella lähettämättä uuden numeron tälle ex-tyttökaverille. Näin pääsi eroon tästä viestittelystä. Hän ei halunnut suoraan sanoa että se tuntui lähinnä kiusalliselta kun viestittely tuntui niin tärkeältä tälle exälle.
Minä en tykännyt erityisesti tuosta viestittelystä mutta se oli minulle ok varsinkin kun mies näytti viestit minulle oma-aloitteisesti. Voisin kuvitella että ap:n tilanteessa uusi naisystävä voi olla hyvinkin mustasukkainen tuollaisesta exän kanssa yhteydenpidosta. Mies koetti nätisti vähentää yhteydenpitoa ja saada ap:n huomaamaan että siirrytään eteenpäin. Ehkä viimeinen viestittelykerta sai miehen uunden suttumaan tosissaan ja he riitelivät. Sen riidan katkeruuden sitten mies purki ap:lle.
Mies ei hoitanut ap:n tapauksessa tilannetta fiksusti. Ehkä ap olisi myös voinut "lukea" tilannetta paremmin ja ymmärtää että ei kannata kovin aktiivisesti ottaa yhteyttä exään joka ei omaaloitteiseti ota välillä yhteyttä. Ja erityisesti kun toisella on uusi suhde. Eli mies hoiti asian huonosti mutta ap:n draama asiastakin tuntuu liiotellulta.
Minä en sinuna turhaan murehtisi. Eronneet olette, sulla ei ole huonoja fiiliksiä.exää tai hänen uutta naisystäväänsä kohtaan. Mene siis sinne juhliin ja tervehdi heitä neutraalisti. Älä vaadi ystäviäsi myöskään ottamaan asiaan kantaa. Mies saattaa käydä vielä omia juttujaan läpi, ja hänellä on oikeus siihen. Jos miehesi pyytää ystäviään valitsemaan puolensa, he tekevät sen jos haluavat. Sinä voit ainoastaan olla neutraali ja kohdella muita kuten haluaisit heidän kohtelevan sinua.
Tämä ei nyt tavallaan ole enää sinun ongelmasi. Henkilökohtaiset välit laitat tietenkin katkolle saatteella, että sinusta se on harmillista, mutta kunnioitat miehen tahtoa.
Kuulostaa kyllä vähän pikkusieluiselta mieheltä, jos katkeruuttaan kuuluttaa uuden naisen kainalosta. Anna olla, turha loukkaantua.
Tuntuu varmasti ikävältä, mutta exäsi on nyt jostain syystä sinulle vihainen, eikä tällä hetkellä taida olla mitään keinoa saada selville, mistä se johtuu. Eli yritä antaa asian olla. Ehkä asiat selviävät joskus myöhemmin, kun tilanne ei ole akuutti (en osaa kyllä yhtään arvata, miksi hän käyttäytyi noin. Vaikea uskoa, että hän olisi ollut sinulle monta vuotta katkera ilman että olisit huomannut mitään).
Yhteisiä ystäviä näät tietysti ihan normaalisti, siitä älä huolehdi.
Nää on just näitä naisen logiikoita. Nainen dumppaa miehen ja on vihainen kun mies ei haluakkaan pitää yhteyttä enää. Jätetyllä on yleensä tunteita ja se eksän näkeminen tuo niitä pintaan.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:52"]
Olen saanut alapeukkuja todella paljon, joten kiinnostaisi tietää, että oletteko todella sitä mieltä, että mies hoiti tilanteen asiallisesti ja oikein? En minäkään häntä varsinaisesti mihinkään tarvitse, on minulla muitakin ystäviä, mutta tarkoituksellinen loukkaaminen on ilmeisesti monen mielestä ihan ok?
Ap
[/quote]
Olen ymmärtänyt viesteistäsi, että hän oli ottanut jo etäisyyttä vaivihkaa uuden suhteensa alettua, mutta kun itse nostit kissan pöydälle ja vaadit selitystä, hän antoi tulla täyslaidallisen. Eli ei minusta loukannut tahallaan itsetarkoituksella, vaan kun kerran kysyit, hän vihdoin purki ilmoille loukkaantumisensa sinuun. Ilmeisesti sinä olit erossa aloitteellinen, mies olisi sittenkin halunnut jatkaa, mutta kun ei voinut, tyytyi siihen, mitä sai- ystävyyteen. Ehkä hänellä oli myös takaraivossa joku hämärä toive mahdollisesta yhteenpalaamisestanne ja siksi piti yllä ystävyyttä. kunnes löysi uuden, joka lopetti tämän odotuksen. Hänen elämänsä jäi sinun kanssasi tavallaan roikkumaan johonkin odottavaan välitilaan, mutta kun hän nyt tapasi uuden, jonka kanssa jatkaa oikeasti eteenpäin, hän vihdoin uskalsi tunnustaa ääneen itselleen ja sinulle, että on ollut loukattu ja vihainen.
Teidän juttunne on nyt lopullisesti ohi. Anna exäsi elää omaa elämäänsä ilman ihmettelyä, se ei kuulu enää sinulle, ja jos tapaatte yhteisten ystävien luona, moikkaatte ohimennessänne kuin kypsät aikuiset ikään, ja siinä se.
Anteeksi,vaan mutta tuntuu että, ap.n ylpeyttä on loukattu eniten.
ymmärrän tuon miehen käytöksen ihan hyvin. Hän on varmaan yrittänyt toimia ne pari vuotta ap.n toivomalla tavalla,ehkä omia tunteitaan vastaan.
nyt hänellä on elämässään uusi vaihe,eikä siis enää mitään tarvetta miellyttää ap.ta
Ap kuulostaa henkilöltä, jolla on narisistisia taipumuksia. En myöskään ihmettelisi, jos hän myöhemmällä iällä osoittautuu psykopaatiksi. Ja ap:n exä vaikuttaa koiranpennulta, jonka pitäis kasvattaa selkäranka.
Ehkä exäsi todellisuudessa elätti vielä toivoa suhteesi mutta nyt kun hänellä on uusi hän haluaakin kokonaan eroon sinusta, myös ystävyydestänne. Ikävällä käytöksellään hän haluaa varmistaa ettei välillänne ole yhtään mitään.
Alkeellista: se uusi nainen ei tietenkään sietänyt miehen ystävyyttä ap:n kanssa ja on mustasukkaisena ja omistushalussaan lietsonut miehen katkeraksi. Voi jopa olla että on miehen laittanut valitsemaan nykyisen parisuhteen ja eksän ystävyyden välillä. Mies on täysin tossun alla tuossa suhteessa, anna hänen jatkaa elämäänsä ja haistata paskat koko asialle.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:18"]Ai sinä pistät poikki ja itket kun mies ei halua enää pitää yhteyttä.
Vitun idiootti.
T. Mies
[/quote]
Oon kyllä vähän samaa mieltä, sori ap. Jätetystä vaan tuntuu pahalta. Sillä on oikeus tuntea niin. Ihan sama teidän "kaveruus"
t. Nainen
Ja miksi eksän kanssa edes pitäisi yrittää olla kavereita!? Ap sä olet ollut itsekäs kun olet halunnut pitää miehen elämässäsi edes jollain tasolla mutta samalla hylätä sen romanttisesti.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:31"]
Miksi ihmeessä sinun täytyisi luopua ystävistäsi? Mies saattaa myös olla turhautunut, jos tämä uusi kumppani on kovasti kiukutellut sinusta. :)
[/quote]
Niin. Olimme niin kauan yhdessä (ja ennen seurusteluakin samoissa piireissä), että suuri osa kavereistamme on yhteisiä enemmän tai vähemmän. Mies on hyvin jyrkästi sitä mieltä, että hän ei enää minua mihinkään tarvitse, eikä halua nähdä minua enää. Mutta minähän en ystävistäni luovu. En ole tehnyt miehelle mitään pahaa, joten miksi minun pitäisi kärsiä asiasta enempää kuin hänen ystävyytensä menettämällä? Vaikeaa tästä tulee, sillä yhteisiä illanviettoja ystävien kesken on paljon, ja ystävämme varmasti haluavat tutustua hänen uuteen naisystäväänsä. Tulee mukavia hetkiä ystävillekin, kun joutuvat miettimään kenet enää voi kutsua minnekin...
Ap
[/quote]
Jatka samaan malliin ja huomaat että se olet sinä joka ei saa enää kutsuja illanviettoihin.
Hei ap, tunnustan sinussa pari kolme piirrettä, oikeudenmukaisuuden ja ystävällisyyden, sekä kyvyn olla rehellinen tunteissa ja teoissa, muille ja itselleen. Joten ensin vastaus kysymykseesi, mies ei ole ollut sinulle rehellinen tunteistaan ehkäpä ei ole osannut. Ei osannut miten rakkaus muuttuu ystävyydeksi, sehän vaatii itseluottamusta ja hyvää tahtoa. Katkeruudella se ei onnistu. Reiluun eroon pystyvät vain vahvat ja ymmärryksen omaavat ihmiset ja vain tahtoessaan, se ottaa lujille jos yhtään on välittänyt toisesta.
Joten, hän toimi niin mihin hänen ihmissuhdetaitonsa riittivät. Ei yltänyt sinun tasollesi, hän koki olevansa heikompi, loukattu ja katkera, vihamielinenkin. Hän on teeskennellyt ystävää pari vuotta kunnes parempaakaan seuraa ole löytänyt. Sinun oli helppo vaihtaa kuulumisia ilman tunteita ja exän pökkelöllä tunteet sahasivat vielä. Lisäksi hän tunsi olevansa jätetty piruparka. Ja voihan tuossa ystävyydessä olla epämääräisiä hitusua jalomielisyyttä, sääliä, reppanaksi pitämistä minkä toinen voi vaistota. Nyt sitten uudesta parisuhteesta exä sai voimaa irrottautua ja vihasta sinuun saa tarvitsemaansa pontta irtiotolle. Jatka ystävällisyydellä ja etäisyydellä, jos mies tuosta kasvaa ajan myötä henkisesti niin huomaa, että olet hyvä ihminen. Tai kohtalaisen hyvä? ;)
Minusta nämä asiat ei ole vaikea ymmärtää mutta niiden hyväksyminen on pirun vaikeaa. Erot eivät helpolla muutu ystävyydeksi, se on yleensä näennäistä, hylätyksi tuleminen on ahdistavaa, mustasukkaisuus ja huonommuuden tunne voi yllättää. Huh! Kävele rauhassa etäämmälle, olet parhaasi yrittänyt. Juhlissa voit nätisti moikata, anna exän olla hapan ja kiukutella ;) happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Turhaan vaivaat päätäsi yhteisillä ystävillä, he ovat ystäviä, joiden kanssa viihdyt ja joihin voit luottaa. Tosiasia on, että ns. "voittajan" on helpompi hymyillä ja harvan exä on reilu.Tsemppiä kevääseen!
Mun kokemusten perusteella sanoisin, että tämä ystävää esittänyt ex-mies on halunnut alitajuisesti koko ajan jotakin muutakin kuin ystävyyttä ja kun se uuden naisen tultua kuvioihin ei enää tarvitsekaan sua tai edes potentiaalia siihen että teistä tulisi koskaan mitään, se on adios.
Kannattaa ihan ajatuksen kanssa miettiä, mitä se ex-mies on eron jälkeisestä ystävyydestä edes saanut irti? Arvelisin ettei paljoakaan. Miehet kun pääsääntöisesti haluaa eri asioita kuin naiset, myös ns. "ystävyydestä". Kuulumisia kyselevä ex-tyttöystävä, jonka kanssa pitäisi säännöllisen epäsäännöllisesti sosialisoida... Sehän on monelle miehelle enemmän rasite kuin plussa.
Mustasukkainen, miehensä puhelinta kyttäävä uusi tyttöystävä luultavasti vaikuttaa myös taustalla, harva nainen haluaa miehensä veljeilevän exän kanssa kovinkaan läheisesti. Kyllä ne pakolliset keskustelut pitäisi hoitaa nyksän eikä exän kanssa.
en jaksanut ihan koko ketjua lukea, mutta ap. exäsi sanoo noin, koska oikeasti tahtoisi sinut ja on suuttunut, kun et ole mustasukkainen hänen "suhteestaan". Exäsi testaa, olisitko mustis ja kun et ole, niin hän suuttui sinulle!
Olen kokenut saman! lopulta päädyttiin takaisin yhteen, kun molemmat sooloili pari vuotta muiden kanssa. Kummallekaan ei vaan kukaan tuntunut oikealta - siis kukaan muu.
Yksi uusi näkökulma jota ei varmaan ole vielä tuotu esiin: ehkä tämän uuden tyttöystävän tultua ex-miehen elämään, ex-mies on ymmärtänyt miten pielessä hänen elämänsä AP:n kanssa on aiemmin ollut?
Uusi ihminen ja parisuhde on saanut ex-miehen avaamaan silmänsä ja ns. vaatimaan itselleen enemmän, hän on tajunnut että olisi ansainnut parempaa jo aiemmin, on tyytynyt liian vähään ja ehkä antanut kohdella itseään jollakin tavalla väärin? Nyt on suuttunut sekä itselleen että AP:lle, että on tuhlannut aikaa ja kohdellut/antanut kohdella itseään väärin?
Mua esimerkiksi ärsyttää välillä, että tuhlasin aikaa edellisessä, onnettomassa parisuhteessani, jossa annoin kohdella itseäni tosi huonosti. En arvostanut itseäni tarpeeksi että olisin vaatinut enemmän ja parempaa. Vasta nykyinen mieheni on saanut mut ymmärtämään, miten hyvää ja rakastavaa kohtelua minäkin ansaitsen.
80 näkökulmaan, exän suhde on luetun mukaan aika tuore. Vertailu uuden ja vanhan suhteen välillä ja erojen ymmärrys vaatii vähän pitemmän ajan? Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:50"]
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[/quote]
Ei minulle ole vaikeaa päästää miestä menemään, minulle on vaikeaa saada osakseni ilkeää ja julmaa puhetta siitä, miten hän onkin yhtäkkiä niin katkera minulle! Ja noiden illanviettojen suhteen ongelma on nimenomaan, se että mies ilmoitti ettei halua enää sen katkeruutensa vuoksi nähdä minua missään, koskaan. Se mikä minua tässä kaikessa vaivaa on se, että olemme olleet ystäviä ja asiallisessa välissä, ja yhtäkkiä mies ilmoittaa käytännössä vihaavansa minua! Miten minun pitäisi tuollaiseen reagoida, etten olisi ripustautuva ja omistushaluinen ex-nainen??
Ap
[/quote]
No kysynpäs sinulta Ap, että millä tavalla exsäsi olisi pitänyt menetellä, jotta sinä et olisi loukkaantunut sydänjuuriasi myöten. Hän ei halua sinua enää elämäänsä millään tasolla, se on selvää. Hänellä on kaikki oikeus tuntea näin, eikä hän ole sinulle siitä millään tavalla selitysvelvollinen.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, harva ex-pari pysyy ystävinä läpi elämän juuri sen vuoksi koska se on liian vaikeaa ja kivuliasta. Nyt on sinun vihdoinkin aika päästää tästä ihmisestä ihan kokonaan irti, eikä vain jumittaa siinä mitä joskus on ollut (parisuhde ja sen jälkeinen ystävyys). Jatka sinäkin puhtaalta pöydältä eteenpäin ja miksi haluaistikaan pitää kynsin ja hampain semmoisen ihmisen ystävyydestä kiinni, joka ei itse sitä halua.
[/quote]
Olisihan hän voinut vaikka jättää kertomatta, että koko ystävyytemme on ollut vilpillistä. Miksi pilata minulta ne hyvätkin muistot? Myös ilman joka lauseesta läpitunkevaa vihaa olisi voinut ilmoittaa, että valitettavasti elämä on nyt mennyt sillä lailla eteenpäin, ettei yhteyttä kannata enää pitää. Tällaiseen olisin luultavasti sanonut, että harmi juttu, mutta onnea tulevaan ja vilkutetaan jos satutaan törmäämään kaupungilla. Ylimääräisen ilkeyden poisjättämisellä pääsisi jo pitkälle.
Ap
[/quote]
Ensimmäisestä viestistäsi ei kyllä tihkunut mitään valtavaa vihaa läpi exsäsi puolelta, vaan pelkästään sitä, että hän ei halua olla enää tekemisissä kanssasi. Aluksi hän todennäköisesti yritti päästä päämääräänsä jätämällä sinut huomiotta ja sen jälkeen, kun et asiaa tajunnut (tai halunnut tajuta) sanoi hän sen sinulle suoraan. Anna asian olla. Vaikka kuinka kauan yrität asiaa ymmärtää, mikään ei tule muuttumaan. Elämästä ei kukaan selviä ilman kolhuja ja vastoinkäymisiä ja tilanteita jotka eivät me omalta näkökannalta ideaalisti. Häntä pystyyn ja move on!
[/quote]
No, sanoinhan ilmaisseeni asian huonosti. Tämä on ihan oma vikani. Minun on vaikea edes anonyyminä "haukkua" ketään. Miehen puheet olivat siis vihamielisempiä kuin aloitusviestistä ilmenee. Nyt kun tätä keskustelua olen käynyt, niin luulen että itselleni kovin paikka on se, että ystävyys ei ole miehen puolelta ollut aitoa. Koen itseni huijatuksi.
Ap
[/quote]
No sanotaan sitten, että exäsi on ollut ns. kusipää valehtelija sinua kohtaan vuosia. Eikö tämän viimeistään tulisi avata silmäsi ja pitää moinen tyyppi kaukana itsestäsi?!
Kuten jo aikaisemmin sanoin, kaikkea ei aina voi ymmärtää ja joskus asiat vain menevät niin kuin menevät, myös ihmissuhteissa. Mikään muu ei tässä tilanteessa ole järkevää kuin se, että unohdat nyt vihdoinkin sen exän ja jatkat elämääsi puhtaalta pöydältä - ilman exää! Aurinkoista kevättä ja hymyä huuleen! Ja niistä yhteisistä tapaamisista mitä tulee selviät ihan vain sanomalla "Moi", hymyilet ja jatkat juttua jonkun toisen kanssa.