Lue keskustelun säännöt.
Osasipa ex-poikaystävä vielä loukata, 2 vuotta eron jälkeen
19.03.2015 |
Erosin viisi vuotta kestäneestä suhteesta kaksi vuotta sitten. Olimme alkaneet seurustella 19-vuotiaina, ja kliseisesti kasvoimme erillemme emmekä enää halunneet elämältä samoja asioita. Eron jälkeisen kriisin mentyä ohi palasimme hyviksi ystäviksi, ja yhteisten kavereiden vuoksi on tullut nähtyä sekä porukalla että kahden keskenkin silloin tällöin. Ja kyselty kuulumisia muutenkin säännöllisen epäsäännöllisesti.
Mies alkoi loppuvuodesta tapailla uutta naista, ja heidän suhteensa alkaa ilmeisesti olla jo seurustelun puolella. N. kuukausi sitten aloin kiinnittää huomiota siihen, että mies ei enää vastannut viesteihini kunnolla; välillä ei ollenkaan ja välillä melko tylysti. Kysyin mistä on kyse, ja pienen kiertelyn jälkeen mies myönsi, että on tämän koko ajan oikeastaan ollut minulle erostamme aika katkera (minä tein siihen aloitteen, vaikka mies olikin samaa mieltä asiasta), ja nyt kun hänellä on uusi nainen, ei ole enää sopivaa olla tekemisissä minun kanssani. Ja oikeastaan hän ei haluakaan enää olla ystäväni.
Keskustelu loppui tuon ilmoituksen jälkeen täysin. Ilmoitin vain, että en mielestäni ansaitse noin kovaa ja kylmää kohtelua, ja että olen hyvin pahoillani jos siististi hoidetun eron jälkeen kaikki loppuukin näin. Ja vaikka en enää rakasta häntä, arvostan silti häntä ihmisenä ja olen ollut ystävyydestämme iloinen, ja siitä syystä tämä uusi käänne satutti minua todella kovasti. Asia on mielessä joka päivä, olen vielä jossain järkytyksen tilassa, ja suru hiipii mieleen erityisesti iltaisin kun olen yksin kotonani. Minulla ei siis ole uutta kumppania.
Mielestäni minua on kohdeltu väärin, sillä olen itse yrittänyt aina toimia oikein ja ottaa muiden tunteet huomioon. Tulee lisäksi olemaan nöyryyttävää, kun asia selviää yhteisille ystävillemme. Emme sitten taida jatkossa enää osallistua samoihin illanviettoihin. Nämä ajatukset ovat ahdistava möykky mielessäni, enkä keksinyt muuta paikkaa avautua kuin tämän palstan. Mitä ajattelette, olenko oikeassa tuntiessani että ex-mieheni toimi minua kohtaan todella tarpeettoman loukkaavasti?
Kommentit (84)
Älä nyt tee niistä yhteisistä ystävistä liian isoa ongelmaa itsellesi. Voithan heille asialliseen sävyyn itse todeta, että sinun takiasi ei tarvitse puolia valita, tai miettiä voiko miestä kutsua, vaan se on miehen ongelma jos ei halua ystäväpiirinne yhteisiin ajanvietteisiin sinun takiasi tulla. Voi olla, että jotkut niitä puolia alkaa kumminkin valitsemaan, jos kokevat että ovat exäsi kanssa läheisempiä kuin sinun, mutta onko sekään nyt sitten lopulta mikään iso menetys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:04"]
Sinulla on ap myöhästynyt erokriisi. 55-vuotisen kokemukseni mukaan tyypillistä jättäjille. Aika usein käy niin, että he kuvittelevat exän pyörivän ympärillään ikuisesti. Kun sitten ex siirtyykin eteenpäin ja alkaa käyttäytyä normaalisti, jättäjä saa hirveän hepulin. Sureminen on tietysti täysin oikeutettua, vaikkakin myöhässä. Kestä nyt tilanne kuin nainen äläkä jää vinkumaan exäsi perään.
[/quote]
Voi jestas, saisin olla aika idiootti jos kuvittelisin miehen elämän pyörivän ympärilläni, kun olemme vaihtaneet muutaman tekstarin kuukaudessa ja käyneet ehkä syömässä kerran kuukaudessa tai parissa :D Ja minulla itselläni on ollut muita tapailuja tässä välissä, samoin hänellä.
Korostan nyt edelleen kaikille, että ongelmani tässä on se, että mies on tämän ajan ollut katkera ja vihainen minua kohtaan, ja valehdellut muuta. Eli siis tuhlannut aikaani ja mielestäni vielä aika karmivalla tavalla.
Ap
Hänen silmät avautuvat vasta nyt, uusi kumppani näyttää elmän uudessa valossa. Eikä ole reilua uutta naistakaan kohtaan, että sussa kohteliaasti roikkuu, kun sä niin haluat.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:02"]
Ööh..onkos Ap nyt vähän hölmö. Hänhän kirjoittaa viestissään, että ero tuli hänen aloitteestaan. Ap voi toki kuvitella, että mieskin halusi eroa yhtä lailla, mutta ehkä näin ei ollutkaan. Ehkä mies vaan sanoi näin, ksoka ei halunnut myöntää totuutta. Otti sellaisen coolin, joo me erottiin mut se oli siis niinku yhteinen päätös ihan hyvissä väleissä ollaan, asenteen. Monet tekevät näin, vaikka tuntevat sisimmässään olonsa loukatuksi. Itsekin sanon exälleni ja etäisemmille kavereilleni näin, koska en halua myöntää totuutta, että tulin jätetyksi ja en missään tapauksessa olisi halunnut erota, vaikka mekin olimme "kasvaneet erilleen" ja tavoitteet ja päämäärät elämässä melko erilaiset. En minä halua esiintyä exäni ja kavereiden silmissä hylättynä luuserina, joka itkee entisensä perään.
[/quote]
Miksi ne asialliset välit ovat sitten onnistuneet kokonaiset kaksi vuotta, ja kulissit romahtivat hänen puoleltaan vasta nyt? Miksi olla niin kauan tekemisissä ihmisen kanssa, jota kohtaan tuntee katkeruutta? Ja miten ihmeessä minun olisi pitänyt tietää mitä mies oikeasti ajattelee?
Ap
Ymmärrän pahan olosi, mutta nyt on tullut aika päästää irti. Harva pysyy exiensä kanssa loppu elämäänsä tekemisissä. Erostanne on vasta kaksi vuotta, mutta aika kuluu ja pian et itsekään muistele häntä enää.
Minusta on oikeastaan luonnollista jättää exät taakse. Kuinka moni haluaisi omien lastensa tietävän ja tuntevan isin ja äidin exät? Jos ette ole valmiita esittelemään jotain ihmistä lapsillenne, ei sellaisen ihmisen ehkä kuulukaan olla osa elämäänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:10"]
Hänen silmät avautuvat vasta nyt, uusi kumppani näyttää elmän uudessa valossa. Eikä ole reilua uutta naistakaan kohtaan, että sussa kohteliaasti roikkuu, kun sä niin haluat.
[/quote]
Montako kertaa joudun tämän kirjoittamaan, alkaa olla koomista mutta menköön vielä: ongelma on tapa jolla mies asian hoiti, ei se, että hän ei halua enää pitää yhteyttä kuten ennen. Mies loukkasi minua tahallaan kostoksi siitä, että on koko tämän ajan tuntenut katkeruutta.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:10"]
Hänen silmät avautuvat vasta nyt, uusi kumppani näyttää elmän uudessa valossa. Eikä ole reilua uutta naistakaan kohtaan, että sussa kohteliaasti roikkuu, kun sä niin haluat.
[/quote]
Montako kertaa joudun tämän kirjoittamaan, alkaa olla koomista mutta menköön vielä: ongelma on tapa jolla mies asian hoiti, ei se, että hän ei halua enää pitää yhteyttä kuten ennen. Mies loukkasi minua tahallaan kostoksi siitä, että on koko tämän ajan tuntenut katkeruutta.
Ap
[/quote]Get over it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sun exän muija ei halua, että sen poikaystävä on hyvissä väleissä exän kanssa, en mäkään haluais.
Odotin vähän pahempaa "loukkausta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi on tapa, jolla mies asian hoiti. No yritä sinä nyt kuitenkin olla se, joka ymmärtää. Mies hoiti asian kuten hoiti ja voihan olla, että hän tosissaan yritti. Nyt sitten uuden suhteen myötä hän on joutunut uudelleen kohtaamaan eronne aiheuttamat tunteet. Ei hän tunteilleen mitään voi. Nyt on fiksua antaa asian olla. Kyllä sinunkin olosi tuosta tasaantuu ja helpottuu.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:11"]
Ymmärrän pahan olosi, mutta nyt on tullut aika päästää irti. Harva pysyy exiensä kanssa loppu elämäänsä tekemisissä. Erostanne on vasta kaksi vuotta, mutta aika kuluu ja pian et itsekään muistele häntä enää.
Minusta on oikeastaan luonnollista jättää exät taakse. Kuinka moni haluaisi omien lastensa tietävän ja tuntevan isin ja äidin exät? Jos ette ole valmiita esittelemään jotain ihmistä lapsillenne, ei sellaisen ihmisen ehkä kuulukaan olla osa elämäänne.
[/quote]
Emme ole tähän mennessäkään olleet niin läheisissä väleissä, että olisi vaaraa että tulevat lapset saisivat existä mitään tietää. Mutta mies päätti nyt yllättäen ja ilman minusta johtuvaa syytä, että hän ei aio enää sietää minua silmissään tästä eteenpäin (ja nimenomaan siksi, että hänellä on minua kohtaan voimakkaita negatiivisia tunteita, joita ei ole viitsinyt jostain syystä aiemmin ottaa puheeksi). Ja tämä siis mieheltä, joka vielä alkuvuodesta kyseli minulta kuulumisia ja kertoili oman elämänsä asioista. Esim. tästä uudesta naisesta hän kertoi minulle ihan itse, ja minä tietenkin onnittelin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:50"]
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[/quote]
Ei minulle ole vaikeaa päästää miestä menemään, minulle on vaikeaa saada osakseni ilkeää ja julmaa puhetta siitä, miten hän onkin yhtäkkiä niin katkera minulle! Ja noiden illanviettojen suhteen ongelma on nimenomaan, se että mies ilmoitti ettei halua enää sen katkeruutensa vuoksi nähdä minua missään, koskaan. Se mikä minua tässä kaikessa vaivaa on se, että olemme olleet ystäviä ja asiallisessa välissä, ja yhtäkkiä mies ilmoittaa käytännössä vihaavansa minua! Miten minun pitäisi tuollaiseen reagoida, etten olisi ripustautuva ja omistushaluinen ex-nainen??
Ap
[/quote]
No kysynpäs sinulta Ap, että millä tavalla exsäsi olisi pitänyt menetellä, jotta sinä et olisi loukkaantunut sydänjuuriasi myöten. Hän ei halua sinua enää elämäänsä millään tasolla, se on selvää. Hänellä on kaikki oikeus tuntea näin, eikä hän ole sinulle siitä millään tavalla selitysvelvollinen.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, harva ex-pari pysyy ystävinä läpi elämän juuri sen vuoksi koska se on liian vaikeaa ja kivuliasta. Nyt on sinun vihdoinkin aika päästää tästä ihmisestä ihan kokonaan irti, eikä vain jumittaa siinä mitä joskus on ollut (parisuhde ja sen jälkeinen ystävyys). Jatka sinäkin puhtaalta pöydältä eteenpäin ja miksi haluaistikaan pitää kynsin ja hampain semmoisen ihmisen ystävyydestä kiinni, joka ei itse sitä halua.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:50"]
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[/quote]
Ei minulle ole vaikeaa päästää miestä menemään, minulle on vaikeaa saada osakseni ilkeää ja julmaa puhetta siitä, miten hän onkin yhtäkkiä niin katkera minulle! Ja noiden illanviettojen suhteen ongelma on nimenomaan, se että mies ilmoitti ettei halua enää sen katkeruutensa vuoksi nähdä minua missään, koskaan. Se mikä minua tässä kaikessa vaivaa on se, että olemme olleet ystäviä ja asiallisessa välissä, ja yhtäkkiä mies ilmoittaa käytännössä vihaavansa minua! Miten minun pitäisi tuollaiseen reagoida, etten olisi ripustautuva ja omistushaluinen ex-nainen??
Ap
[/quote]
No kysynpäs sinulta Ap, että millä tavalla exsäsi olisi pitänyt menetellä, jotta sinä et olisi loukkaantunut sydänjuuriasi myöten. Hän ei halua sinua enää elämäänsä millään tasolla, se on selvää. Hänellä on kaikki oikeus tuntea näin, eikä hän ole sinulle siitä millään tavalla selitysvelvollinen.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, harva ex-pari pysyy ystävinä läpi elämän juuri sen vuoksi koska se on liian vaikeaa ja kivuliasta. Nyt on sinun vihdoinkin aika päästää tästä ihmisestä ihan kokonaan irti, eikä vain jumittaa siinä mitä joskus on ollut (parisuhde ja sen jälkeinen ystävyys). Jatka sinäkin puhtaalta pöydältä eteenpäin ja miksi haluaistikaan pitää kynsin ja hampain semmoisen ihmisen ystävyydestä kiinni, joka ei itse sitä halua.
[/quote]
Olisihan hän voinut vaikka jättää kertomatta, että koko ystävyytemme on ollut vilpillistä. Miksi pilata minulta ne hyvätkin muistot? Myös ilman joka lauseesta läpitunkevaa vihaa olisi voinut ilmoittaa, että valitettavasti elämä on nyt mennyt sillä lailla eteenpäin, ettei yhteyttä kannata enää pitää. Tällaiseen olisin luultavasti sanonut, että harmi juttu, mutta onnea tulevaan ja vilkutetaan jos satutaan törmäämään kaupungilla. Ylimääräisen ilkeyden poisjättämisellä pääsisi jo pitkälle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:50"]
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[/quote]
Ei minulle ole vaikeaa päästää miestä menemään, minulle on vaikeaa saada osakseni ilkeää ja julmaa puhetta siitä, miten hän onkin yhtäkkiä niin katkera minulle! Ja noiden illanviettojen suhteen ongelma on nimenomaan, se että mies ilmoitti ettei halua enää sen katkeruutensa vuoksi nähdä minua missään, koskaan. Se mikä minua tässä kaikessa vaivaa on se, että olemme olleet ystäviä ja asiallisessa välissä, ja yhtäkkiä mies ilmoittaa käytännössä vihaavansa minua! Miten minun pitäisi tuollaiseen reagoida, etten olisi ripustautuva ja omistushaluinen ex-nainen??
Ap
[/quote]
No kysynpäs sinulta Ap, että millä tavalla exsäsi olisi pitänyt menetellä, jotta sinä et olisi loukkaantunut sydänjuuriasi myöten. Hän ei halua sinua enää elämäänsä millään tasolla, se on selvää. Hänellä on kaikki oikeus tuntea näin, eikä hän ole sinulle siitä millään tavalla selitysvelvollinen.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, harva ex-pari pysyy ystävinä läpi elämän juuri sen vuoksi koska se on liian vaikeaa ja kivuliasta. Nyt on sinun vihdoinkin aika päästää tästä ihmisestä ihan kokonaan irti, eikä vain jumittaa siinä mitä joskus on ollut (parisuhde ja sen jälkeinen ystävyys). Jatka sinäkin puhtaalta pöydältä eteenpäin ja miksi haluaistikaan pitää kynsin ja hampain semmoisen ihmisen ystävyydestä kiinni, joka ei itse sitä halua.
[/quote]
Olisihan hän voinut vaikka jättää kertomatta, että koko ystävyytemme on ollut vilpillistä. Miksi pilata minulta ne hyvätkin muistot? Myös ilman joka lauseesta läpitunkevaa vihaa olisi voinut ilmoittaa, että valitettavasti elämä on nyt mennyt sillä lailla eteenpäin, ettei yhteyttä kannata enää pitää. Tällaiseen olisin luultavasti sanonut, että harmi juttu, mutta onnea tulevaan ja vilkutetaan jos satutaan törmäämään kaupungilla. Ylimääräisen ilkeyden poisjättämisellä pääsisi jo pitkälle.
Ap
[/quote]
Ensimmäisestä viestistäsi ei kyllä tihkunut mitään valtavaa vihaa läpi exsäsi puolelta, vaan pelkästään sitä, että hän ei halua olla enää tekemisissä kanssasi. Aluksi hän todennäköisesti yritti päästä päämääräänsä jätämällä sinut huomiotta ja sen jälkeen, kun et asiaa tajunnut (tai halunnut tajuta) sanoi hän sen sinulle suoraan. Anna asian olla. Vaikka kuinka kauan yrität asiaa ymmärtää, mikään ei tule muuttumaan. Elämästä ei kukaan selviä ilman kolhuja ja vastoinkäymisiä ja tilanteita jotka eivät me omalta näkökannalta ideaalisti. Häntä pystyyn ja move on!
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:26"]ex on ex. Eikä sun tarvitse tietää sen elämästä mitään. Jatkaisit säkin elämääsi ja unohtaisit tuon ihmisen. Mä en ymmärrä miksi ihmiset vinkuu kaveruuden perään.. Kyllä sä uusia kavereita ja kuvioita saat. Jätä vanhat taaksesi. Niin tekee sun ex myös.
[/quote] Exän "kaverina" pitävät ovat oikeasti omistushaluisia.. Varsinkin naiset harrastavat tätä, että mies jätetään tai hänestä otetaan ero, mutta mies halutaan silti ystävyyden nimissä pitää talutusnuorassa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:50"]
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[/quote]
Ei minulle ole vaikeaa päästää miestä menemään, minulle on vaikeaa saada osakseni ilkeää ja julmaa puhetta siitä, miten hän onkin yhtäkkiä niin katkera minulle! Ja noiden illanviettojen suhteen ongelma on nimenomaan, se että mies ilmoitti ettei halua enää sen katkeruutensa vuoksi nähdä minua missään, koskaan. Se mikä minua tässä kaikessa vaivaa on se, että olemme olleet ystäviä ja asiallisessa välissä, ja yhtäkkiä mies ilmoittaa käytännössä vihaavansa minua! Miten minun pitäisi tuollaiseen reagoida, etten olisi ripustautuva ja omistushaluinen ex-nainen??
Ap
[/quote]
No kysynpäs sinulta Ap, että millä tavalla exsäsi olisi pitänyt menetellä, jotta sinä et olisi loukkaantunut sydänjuuriasi myöten. Hän ei halua sinua enää elämäänsä millään tasolla, se on selvää. Hänellä on kaikki oikeus tuntea näin, eikä hän ole sinulle siitä millään tavalla selitysvelvollinen.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, harva ex-pari pysyy ystävinä läpi elämän juuri sen vuoksi koska se on liian vaikeaa ja kivuliasta. Nyt on sinun vihdoinkin aika päästää tästä ihmisestä ihan kokonaan irti, eikä vain jumittaa siinä mitä joskus on ollut (parisuhde ja sen jälkeinen ystävyys). Jatka sinäkin puhtaalta pöydältä eteenpäin ja miksi haluaistikaan pitää kynsin ja hampain semmoisen ihmisen ystävyydestä kiinni, joka ei itse sitä halua.
[/quote]
Olisihan hän voinut vaikka jättää kertomatta, että koko ystävyytemme on ollut vilpillistä. Miksi pilata minulta ne hyvätkin muistot? Myös ilman joka lauseesta läpitunkevaa vihaa olisi voinut ilmoittaa, että valitettavasti elämä on nyt mennyt sillä lailla eteenpäin, ettei yhteyttä kannata enää pitää. Tällaiseen olisin luultavasti sanonut, että harmi juttu, mutta onnea tulevaan ja vilkutetaan jos satutaan törmäämään kaupungilla. Ylimääräisen ilkeyden poisjättämisellä pääsisi jo pitkälle.
Ap
[/quote]
Ensimmäisestä viestistäsi ei kyllä tihkunut mitään valtavaa vihaa läpi exsäsi puolelta, vaan pelkästään sitä, että hän ei halua olla enää tekemisissä kanssasi. Aluksi hän todennäköisesti yritti päästä päämääräänsä jätämällä sinut huomiotta ja sen jälkeen, kun et asiaa tajunnut (tai halunnut tajuta) sanoi hän sen sinulle suoraan. Anna asian olla. Vaikka kuinka kauan yrität asiaa ymmärtää, mikään ei tule muuttumaan. Elämästä ei kukaan selviä ilman kolhuja ja vastoinkäymisiä ja tilanteita jotka eivät me omalta näkökannalta ideaalisti. Häntä pystyyn ja move on!
[/quote]
No, sanoinhan ilmaisseeni asian huonosti. Tämä on ihan oma vikani. Minun on vaikea edes anonyyminä "haukkua" ketään. Miehen puheet olivat siis vihamielisempiä kuin aloitusviestistä ilmenee. Nyt kun tätä keskustelua olen käynyt, niin luulen että itselleni kovin paikka on se, että ystävyys ei ole miehen puolelta ollut aitoa. Koen itseni huijatuksi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:26"]ex on ex. Eikä sun tarvitse tietää sen elämästä mitään. Jatkaisit säkin elämääsi ja unohtaisit tuon ihmisen. Mä en ymmärrä miksi ihmiset vinkuu kaveruuden perään.. Kyllä sä uusia kavereita ja kuvioita saat. Jätä vanhat taaksesi. Niin tekee sun ex myös. [/quote] Exän "kaverina" pitävät ovat oikeasti omistushaluisia.. Varsinkin naiset harrastavat tätä, että mies jätetään tai hänestä otetaan ero, mutta mies halutaan silti ystävyyden nimissä pitää talutusnuorassa.
[/quote]
Tällä logiikalla mieskin on ollut omistushaluinen minua kohtaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:42"]
AP on mustasukkainen.
[/quote]
Eivät miehen aiemmatkaan tapailut ole olleet minulle ongelma, joten en usko olevani. Erosta on paljon aikaa, eikä yhteinen elämä juuri tämän miehen kanssa onnistuisi mitenkään. Suhteessa oli aivan liikaa isoja ongelmia.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:55"]
Kumpi sinusta ap tuntuu oikeasti pahemmalta: miehen uusi suhde vai yhteydenpidon lopettaminen?
[/quote]
Ei kumpikaan. En rakasta miestä, ja olen iloinen että hänellä on uusi suhde. Yhteydenpidon lopettaminen ei tunnu juuri nyt pahalta, sillä mies loukkasi minua niin kovasti. Se mikä tuntuu pahalta on se, että hän on ilmeisesti teeskennellyt ystävääni ja tuhlannut myös minun aikaani nämä kaksi vuotta, kun ilmeisesti hänellä onkin ollut mielessä vain kosto ja katkeruus.
Ap
[/quote]
Mies tuli jätetyksi ja nyt sitten kävi näin - anna olla ja jatka elämääsi. Ja jos kumpikaan kysytyistä ei todellakaan sinua harmittaisi, niin ei tuo julma (ja ymmärrettävä) kohtelu olisi hetkauttanut sinua suuntaan tai toiseen.
Olen minäkin karsinut exiä elämästäni uusien suhteiden myötä, ei siinä ole mitään kummallista.
[/quote]
Millä lailla on ymmärrettävää loukata toista tarkoituksella? Jos kumpikaan ei tähän mennessä ole loukannut toista mitenkään, niin miksi yhteydenpitoa ei voi lopettaa sävyisästi? Miksi kukaan haluaa jättää toiselle pahan mielen?
Minua ei haittaa yhdeydenpidon loppuminen, sillä minulle on nyt selvinnyt, että mies on ollut epärehellinen. Aiemmin hän on itse sanonut olevansa iloinen, että voimme olla samoissa porukoissa ja asiallisissa väleissä. Nyt hän onkin katkera ja vihainen eikä malta odottaa että pääsee minusta vihdoin eroon. Monet täällä ovat ilmeisesti eri mieltä, mutta itse en toimisi noin, enkä pidä tuollaista tekstiä asiallisena aikuiselta ihmiseltä.
Ap