Lue keskustelun säännöt.
Osasipa ex-poikaystävä vielä loukata, 2 vuotta eron jälkeen
19.03.2015 |
Erosin viisi vuotta kestäneestä suhteesta kaksi vuotta sitten. Olimme alkaneet seurustella 19-vuotiaina, ja kliseisesti kasvoimme erillemme emmekä enää halunneet elämältä samoja asioita. Eron jälkeisen kriisin mentyä ohi palasimme hyviksi ystäviksi, ja yhteisten kavereiden vuoksi on tullut nähtyä sekä porukalla että kahden keskenkin silloin tällöin. Ja kyselty kuulumisia muutenkin säännöllisen epäsäännöllisesti.
Mies alkoi loppuvuodesta tapailla uutta naista, ja heidän suhteensa alkaa ilmeisesti olla jo seurustelun puolella. N. kuukausi sitten aloin kiinnittää huomiota siihen, että mies ei enää vastannut viesteihini kunnolla; välillä ei ollenkaan ja välillä melko tylysti. Kysyin mistä on kyse, ja pienen kiertelyn jälkeen mies myönsi, että on tämän koko ajan oikeastaan ollut minulle erostamme aika katkera (minä tein siihen aloitteen, vaikka mies olikin samaa mieltä asiasta), ja nyt kun hänellä on uusi nainen, ei ole enää sopivaa olla tekemisissä minun kanssani. Ja oikeastaan hän ei haluakaan enää olla ystäväni.
Keskustelu loppui tuon ilmoituksen jälkeen täysin. Ilmoitin vain, että en mielestäni ansaitse noin kovaa ja kylmää kohtelua, ja että olen hyvin pahoillani jos siististi hoidetun eron jälkeen kaikki loppuukin näin. Ja vaikka en enää rakasta häntä, arvostan silti häntä ihmisenä ja olen ollut ystävyydestämme iloinen, ja siitä syystä tämä uusi käänne satutti minua todella kovasti. Asia on mielessä joka päivä, olen vielä jossain järkytyksen tilassa, ja suru hiipii mieleen erityisesti iltaisin kun olen yksin kotonani. Minulla ei siis ole uutta kumppania.
Mielestäni minua on kohdeltu väärin, sillä olen itse yrittänyt aina toimia oikein ja ottaa muiden tunteet huomioon. Tulee lisäksi olemaan nöyryyttävää, kun asia selviää yhteisille ystävillemme. Emme sitten taida jatkossa enää osallistua samoihin illanviettoihin. Nämä ajatukset ovat ahdistava möykky mielessäni, enkä keksinyt muuta paikkaa avautua kuin tämän palstan. Mitä ajattelette, olenko oikeassa tuntiessani että ex-mieheni toimi minua kohtaan todella tarpeettoman loukkaavasti?
Kommentit (84)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:32"]
Hassua miten monet naiset haluavat omistaa miehiä, vaikka eivät edes olisi kiinnostuneita heistä. Haluavat olla ikuisesti Se Nainen miehen elämässä vaikka eivät ole yhtään erikoisia.
[/quote]
En minä ole mikään omistushaluinen neuroottinen ex :D Mies on ihan oma-aloitteisesti halunnut olla kanssani tekemisissä, ei nyt kovin paljon mutta ajoittain kuitenkin. Välimme ovat olleet sopuisat ja asialliset, joskaan eivät ylenpalttisen läheiset. Mies on kysellyt kuulumisiani ja minä välillä hänen, ja välillä olemme saattaneet vaikka käydä syömässä. Jos minun olisi tästä jotenkin pitänyt tajuta roikkuvani liikaa, niin enpä tajunnut. Mutta sen verran itsekunnioitusta minulla on, että jätän miehen ilman muuta rauhaan kun hän niin jyrkästi sitä ilmoitti haluavansa. Ainoastaan sitä ihmettelen, että sitä hän ei enää osannutkaan ilmaista asiallisesti, vaan ennemminkin vaikutti haluavan tarkoituksella pahoittaa mieleni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö tuo nyt ole ihan normaalia, että kun tulee uusi suhde, niin entisen kanssa ei olla yhteyksissä, varsinkaan kahden kesken. Eri asia jos yhteisiä lapsia.
En mäkään tykkäisi jos mies olisi oikein ystäviä exänsä kanssa.
Se uusi nainen nyt vain menee sinun edellesi, ja jos sitä naista yhtään haittaa miehen kaveruus sinuun niin kyllä sinä kakkoseksi jäät.
Itsekkin ihmettelen, että jos mies on ollut katkera niin miksi on silloin halunnut silti olla seurassasi yms? Onko haaveillut takaisin paluusta vai kostosta? Sen jotenkin ymmärrän kun löytänyt uuden naisen--> katkeruus kadonut ja sinusta tullut "turha", koska ei mitään tunne sidettä enää.
Minusta olet saanut outoja vastauksia. Minä vertaisin tuota tilannetta siihen, että sinulla on ollut ystävä joka hylkää sinut tylysti kun alkaa seurustella - koska sellainenhan tuo tilanne on. Kyllä kai tuollaista käytöstä pidettäisiin hyvin töykeänä ns. "tavallisenkin" ystävän kohdalla, joten miksi entinen seurustelukumppani olisi eri asia? Miksi hän saisi olla töykeä ja heittää ihmisen, joka on luullut heitä ystäviksi, mäkeen ihan noin vaan?
Joo, exien kanssa ei tarvitse olla ystävä, mutta minä näen tuossa loukkaavana sen, että hän on esittänyt ystävää monta vuotta, mutta sitten kun löytää uuden naisen, niin kertookin ettei sillä ystävyyssuhteella ollut hänelle mitään arvoa. Ja veikkaan että ap:nkin mielestä tilanne olisi eri, jos mies olisi vaikka sanonut että esim. ikävä kyllä ei enää voi olla niin paljoa tekemisissä koska haluaa keskittyä parisuhteeseen. Ei mitään "olin erosta katkera, enkä enää halua olla kanssasi tekemisissä". Minusta näissä on hyvin suuri ero - ensimmäinen on kunnioittava eikä mitötöi vuosien ystävyyttä, toinen taas on.. no, töykeää ja siitä tulee maku, että mies vain hyväksikäytti ap:ta seuraneitinä ja esitti ystävää, kun oikeasti ei välittänytkään hänestä vaan hautoi katkeruutta.
Monet tuntuvat tässä luulevan, että vaadin mieheltä edelleen mustasukkaisesti saman määrän huomiota kuin ennenkin. Ehkä en osannut ilmaista ajatuksiani oikein, sillä eniten minua loukkasi se, että mies yritti ensin kaikessa hiljaisuudessa vain katkaista yhteydenpidon, ja kun huomasin asian, niin sain kuulla todella vihamielisen avautumisen siitä, miten "minua ei enää tarvita", koska korvaaja on löytynyt. Koska emme ole olleet romanttisesti tekemisissä useaan vuoteen, enkä ole koko tänä aikana mitenkään loukannut tai satuttanut häntä, niin koen että oli tarpeetonta lopettaa tämä ystävyys noin riitaisasti. Miksi viimeiseksi teoksi loukata toista, sitä en ymmärrä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi ihan samalla tavalla, tosin minä löysin uuden kumppanin melkein heti eromme jälkeen. Itse erossa ei ollut mitään draamaa ja hän vannoin minulle ystävyyttä, vaikka minulla olikin jo uusi mies. Juttelimme silloin tällöin facessa ja soittelimme. Kului puoli vuotta erosta ja hän löysi uuden naisen. Yritin pitää yhteyttä entiseen malliin, mutta viesteihini hän ei enää vastannut kovin innokkaasti ja yhteydenpito hiljeni. Kuluin tästä taas puoli vuotta ja tuo uusi nainen oli jo raskaana ja yhteydenpitoa ei ollut enää ollenkaan. Kumma kyllä minulla oli aina aikaa vastailla hänen viesteihinsä ja puheluihinsa, vaikka minulla oli jo uusi mies. Kun hän taas löysi uuden naisen, ei ollutkaan enää tärkeää vaalia ystävyyttämme.
Kuten arvata saattaa pistin lopulta välit poikki lopullisesti, sillä kävi ilmi, että uusi nainen oli mustasukkainen jopa siitä, että kysyin joskus exältäni mitä hänelle kuuluu. Mielestäni en tarvitse ystäviä, joille yhteydenottoni ovat kiusaksi ja jonka parisuhteen tuhoan kysymällä kuulumisia.
Harmittaahan se tietenkin, kun vietin tämän ihmisen kanssa koko nuoren aikuisuuteni, mutta jälkeenpäin ajateltuna ei siitä ystävyydestä olisi mitään tullut mustasukkaisen tyttöystävän kytätessä jokaista viestiä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:39"]
Minusta olet saanut outoja vastauksia. Minä vertaisin tuota tilannetta siihen, että sinulla on ollut ystävä joka hylkää sinut tylysti kun alkaa seurustella - koska sellainenhan tuo tilanne on. Kyllä kai tuollaista käytöstä pidettäisiin hyvin töykeänä ns. "tavallisenkin" ystävän kohdalla, joten miksi entinen seurustelukumppani olisi eri asia? Miksi hän saisi olla töykeä ja heittää ihmisen, joka on luullut heitä ystäviksi, mäkeen ihan noin vaan?
Joo, exien kanssa ei tarvitse olla ystävä, mutta minä näen tuossa loukkaavana sen, että hän on esittänyt ystävää monta vuotta, mutta sitten kun löytää uuden naisen, niin kertookin ettei sillä ystävyyssuhteella ollut hänelle mitään arvoa. Ja veikkaan että ap:nkin mielestä tilanne olisi eri, jos mies olisi vaikka sanonut että esim. ikävä kyllä ei enää voi olla niin paljoa tekemisissä koska haluaa keskittyä parisuhteeseen. Ei mitään "olin erosta katkera, enkä enää halua olla kanssasi tekemisissä". Minusta näissä on hyvin suuri ero - ensimmäinen on kunnioittava eikä mitötöi vuosien ystävyyttä, toinen taas on.. no, töykeää ja siitä tulee maku, että mies vain hyväksikäytti ap:ta seuraneitinä ja esitti ystävää, kun oikeasti ei välittänytkään hänestä vaan hautoi katkeruutta.
[/quote]
Ehkä en tosiaan osannut kertoa asiasta oikealla tavalla, kun monet eivät ole ihan ymmärtäneet mitä tarkoitan. En ole idiootti, ymmärrän esim. sen, että uusi nainen ei ehkä katso ystävyyttä exän kanssa hyvällä. Mutta minun on oikeasti vaikea uskoa, että mies olisi näinä vuosina niin hyvin peittänyt sen katkeruutensa. Miksi hän edes on omasta halustaan ollut kanssani tekemisissä, jos asia on ollut niin? Ja todellakaan ei ole kiva kuulla, että minulla ei nyt ole enää merkitystä missään mielessä. Ei kenellekään kuuluisi sanoa tuollaista.
Ja pieni ongelma ei ole sekään, että miten käy nyt niiden yhteisten ystävien kanssa. Miksei mies heti eromme jälkeen lähtenyt rakentamaan uutta elämäänsä, miksi piti odottaa että uusi nainen on löytynyt?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:33"]
Hän tunsi itsensä jätetyksi ja näytteli kestävänsä sen hyvin. Nyt lopulta paljasti katkerat tunteensa. Väärin tietysti, että näytteli. Toisaalta et voi odottaa hänen pysyvän ystävänä. Ehkä halusit saada eron näyttämään ja tuntumaan yhteiseltä. Mies tiesi suhteen olevan ohi, vaikka ei halunnutkaan erota. Sen vuoksi ehkä ajatteli, että parempi sanoa sen olleen yhteinen päätös kuin sanoa tulleensa jätetyksi.
En minäkään jätettynä haluaisi kuunnella exän kertovan uusista kumppaneistaan, jos itse olisin halunnut jatkaa yhdessä. Ennemmin katkaisisin yhteyden kokonaan.
[/quote]
Tämä on kyllä aivan totta! Minä ainakin olen tavannut usemamman miehen, jotka ovat sanoneet eron olleen "yhteinen päätös", mutta silti ovat tunteneet itsensä jätetyksi osapuoleksi. Miehelle on kova paikka tunnustaa tulleensa hylätyksi.
Ja ap, mitä tulee tilanteeseen, niin sinun kannattaisi ehkä ymmärtää, ettei mies ole sinulle enää velvollinen mistään eikä hänen pidä pyydellä sinulta uutta suhdetta anteeksi. Hän jatkoi elämäänsä ja sinusta se tuntuu pahalta. Tuo on asia, joka sinun pitää itse käsitellä. Et kai todella ajatellut, että mies olisi jatkanut sinkkuna hamaan tulevaisuuteen sinun takiasi, tai että hän edelleen laittaisi sinut uuden naisen edelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut alapeukkuja todella paljon, joten kiinnostaisi tietää, että oletteko todella sitä mieltä, että mies hoiti tilanteen asiallisesti ja oikein? En minäkään häntä varsinaisesti mihinkään tarvitse, on minulla muitakin ystäviä, mutta tarkoituksellinen loukkaaminen on ilmeisesti monen mielestä ihan ok?
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:44"]Minulle kävi ihan samalla tavalla, tosin minä löysin uuden kumppanin melkein heti eromme jälkeen. Itse erossa ei ollut mitään draamaa ja hän vannoin minulle ystävyyttä, vaikka minulla olikin jo uusi mies. Juttelimme silloin tällöin facessa ja soittelimme. Kului puoli vuotta erosta ja hän löysi uuden naisen. Yritin pitää yhteyttä entiseen malliin, mutta viesteihini hän ei enää vastannut kovin innokkaasti ja yhteydenpito hiljeni. Kuluin tästä taas puoli vuotta ja tuo uusi nainen oli jo raskaana ja yhteydenpitoa ei ollut enää ollenkaan. Kumma kyllä minulla oli aina aikaa vastailla hänen viesteihinsä ja puheluihinsa, vaikka minulla oli jo uusi mies. Kun hän taas löysi uuden naisen, ei ollutkaan enää tärkeää vaalia ystävyyttämme.
Kuten arvata saattaa pistin lopulta välit poikki lopullisesti, sillä kävi ilmi, että uusi nainen oli mustasukkainen jopa siitä, että kysyin joskus exältäni mitä hänelle kuuluu. Mielestäni en tarvitse ystäviä, joille yhteydenottoni ovat kiusaksi ja jonka parisuhteen tuhoan kysymällä kuulumisia.
Harmittaahan se tietenkin, kun vietin tämän ihmisen kanssa koko nuoren aikuisuuteni, mutta jälkeenpäin ajateltuna ei siitä ystävyydestä olisi mitään tullut mustasukkaisen tyttöystävän kytätessä jokaista viestiä.
[/quote]
Lisään tähän myös sen, että minunkin exäni ilmaisi katkeruutensa vasta n. vuosi sen jälkeen kun oltiin erottu. Olenkin nyt melko varma siitä, että hän halusi minut koko ajan takaisin, mutta kun löysi uuden naisen, ei enää tarvinnut minua mihinkään. Ja minä tietysti luulin olevan hänelle hyväkin ystävä, kun kerran kahdeksan vuotta oltiin tunnettu ja eletty aika tiiviistikin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi sinusta ap tuntuu oikeasti pahemmalta: miehen uusi suhde vai yhteydenpidon lopettaminen?
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:50"]
Exällesi eronne oli todennäköisesti kovempi pala kuin sinulle. Hän tarvitsi ns. siirtymäajan, jolloin olitte ystäviä. Nyt hän on päässyt sinusta kokonaan irti ja haluaa jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä, ilman menneisyyden haamuja. Todennäköisesti tekee tämän myös kunnioituksesta uutta kumppaniaan kohtaan, kenen kanssa hänellä on tulevaisuus. Sinä kuulut menneisyyteen, eikä kaikki halua että menneisyys on aina läsnä. Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta näin se elämä välillä menee. Suurin osa ex-pariiskunnista ei kuitenkaan ole tekemisissä toistensa kanssa eron jälkeen. Se tekee liian kipeää. Jos välität yhtään exästäsi anna hänen vihdoin mennä.
Yhteisiin tilaisuuksiin voitte toki aikuisin ja järkevinä ihmisinä osallistua ja tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan kun näette - sen kummempaa kanssakäyntiä ei tarvita. Onhan niissä tapahtumissa paljon muitakin ihmisiä kehen voit keskittyä. Pikkuhiljaa myös tämä uusi tapa kohdata muuttuu ihan normaaliksi välillenne, kunhan et yritä saada välejä samanlaiseksi kuin ne joskus olivat. Hän ei sitä halua - kunnioita sitä.
[/quote]
Ei minulle ole vaikeaa päästää miestä menemään, minulle on vaikeaa saada osakseni ilkeää ja julmaa puhetta siitä, miten hän onkin yhtäkkiä niin katkera minulle! Ja noiden illanviettojen suhteen ongelma on nimenomaan, se että mies ilmoitti ettei halua enää sen katkeruutensa vuoksi nähdä minua missään, koskaan. Se mikä minua tässä kaikessa vaivaa on se, että olemme olleet ystäviä ja asiallisessa välissä, ja yhtäkkiä mies ilmoittaa käytännössä vihaavansa minua! Miten minun pitäisi tuollaiseen reagoida, etten olisi ripustautuva ja omistushaluinen ex-nainen??
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:55"]
Kumpi sinusta ap tuntuu oikeasti pahemmalta: miehen uusi suhde vai yhteydenpidon lopettaminen?
[/quote]
Ei kumpikaan. En rakasta miestä, ja olen iloinen että hänellä on uusi suhde. Yhteydenpidon lopettaminen ei tunnu juuri nyt pahalta, sillä mies loukkasi minua niin kovasti. Se mikä tuntuu pahalta on se, että hän on ilmeisesti teeskennellyt ystävääni ja tuhlannut myös minun aikaani nämä kaksi vuotta, kun ilmeisesti hänellä onkin ollut mielessä vain kosto ja katkeruus.
Ap
Mitä vanhoihin yhteisiin ystäviin tulee, niin ei todellakaan ole sinun ongelmasi miettiä, kuinka nyt voitte olla yhteisissä juhlissa jne. Mies haluaa katkaista yhteydenpidon - siis miehen ongelma. Sinä jatkat ihan normaalisti kuin tähänkin asti, ja menet tasan kaikkiin juhliin joihin kutsu tulee, uhraamatta ajatustakaan sille, onko ex siellä vai ei. Kerrot neutraalisti ja rehellisesti ystävillesi, että nyt kävi näin, mieheltä tuli tällainen viesti, mutta tämän ei tarvitse vaikeuttaa teidän välejänne mitenkään. Ystävät tekevät sitten itse päätöksen, aikovatko varoa kutsumasta teitä yhteisiin illanistujaisiin, vai ohittavatko miehen dramaattisen "mä en muuten puhu enää tolle yhelle" -viestin olan kohautukselle. On julmaa, jos ystävänne joutuvat "valitsemaano välillänne".
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:55"]
Kumpi sinusta ap tuntuu oikeasti pahemmalta: miehen uusi suhde vai yhteydenpidon lopettaminen?
[/quote]
Ei kumpikaan. En rakasta miestä, ja olen iloinen että hänellä on uusi suhde. Yhteydenpidon lopettaminen ei tunnu juuri nyt pahalta, sillä mies loukkasi minua niin kovasti. Se mikä tuntuu pahalta on se, että hän on ilmeisesti teeskennellyt ystävääni ja tuhlannut myös minun aikaani nämä kaksi vuotta, kun ilmeisesti hänellä onkin ollut mielessä vain kosto ja katkeruus.
Ap
[/quote]
Mies tuli jätetyksi ja nyt sitten kävi näin - anna olla ja jatka elämääsi. Ja jos kumpikaan kysytyistä ei todellakaan sinua harmittaisi, niin ei tuo julma (ja ymmärrettävä) kohtelu olisi hetkauttanut sinua suuntaan tai toiseen.
Olen minäkin karsinut exiä elämästäni uusien suhteiden myötä, ei siinä ole mitään kummallista.
Ööh..onkos Ap nyt vähän hölmö. Hänhän kirjoittaa viestissään, että ero tuli hänen aloitteestaan. Ap voi toki kuvitella, että mieskin halusi eroa yhtä lailla, mutta ehkä näin ei ollutkaan. Ehkä mies vaan sanoi näin, ksoka ei halunnut myöntää totuutta. Otti sellaisen coolin, joo me erottiin mut se oli siis niinku yhteinen päätös ihan hyvissä väleissä ollaan, asenteen. Monet tekevät näin, vaikka tuntevat sisimmässään olonsa loukatuksi. Itsekin sanon exälleni ja etäisemmille kavereilleni näin, koska en halua myöntää totuutta, että tulin jätetyksi ja en missään tapauksessa olisi halunnut erota, vaikka mekin olimme "kasvaneet erilleen" ja tavoitteet ja päämäärät elämässä melko erilaiset. En minä halua esiintyä exäni ja kavereiden silmissä hylättynä luuserina, joka itkee entisensä perään.
Sinulla on ap myöhästynyt erokriisi. 55-vuotisen kokemukseni mukaan tyypillistä jättäjille. Aika usein käy niin, että he kuvittelevat exän pyörivän ympärillään ikuisesti. Kun sitten ex siirtyykin eteenpäin ja alkaa käyttäytyä normaalisti, jättäjä saa hirveän hepulin. Sureminen on tietysti täysin oikeutettua, vaikkakin myöhässä. Kestä nyt tilanne kuin nainen äläkä jää vinkumaan exäsi perään.
Eihän tuo exä kovin asiallisesti toiminut, mutta kovin tyypillisesti miehelle sen sijaan kyllä - kuka sellaisen on kohdannut, tunnistaa kuvion. Ehkä ei kannata murehtia saamiasi runsaita alapeukkuja? Yleensä kielteisiä uutisiakin julkaistaan runsaammin kuin positiivisia.
ihana narsisti olet. onneksi en ole eksäsi