Piti tämäkin päivä nähdä. Olen ihastunut NAISEEN.

7, ei se niin onnellista heteroelämää näy ap: lla olleen.

Toi on hankala, varsinkin jos luulee että olet hetero, voi ajatella että olet vaan trendiseikkailija ja etsit bi-kokeiluja. 

Sinänsä lesbot ovat kokemukseni mukaan erittäin hienovaraisia pakkien antajia, joutuvat hirveitä riskejä itsekin ottamaan suhdemaailmassa koko ajan.

Up

Niin ja tiedän, että ko. nainen ei ole hetero eli arkuuteni aloitteen tekemiseksi ei johdu siitä. Vaan just siitä peruskaurasta: jos olenkin ymmärtänyt väärin eikä häntä kiinnostakaan. Jos hänellä on jo joku. Jne jne jne.

(|)

Joo, täällä yks kohtalontoveri :) Ihastuin ekaa kertaa naiseen syksyllä ja olen edelleen ihastunut. Tosin en oo seksuaalisessa mielessä ihastunut, joten ilmeisesti olen sitten bi-romanttinen tai jotain. Ja välillä olen ollut muka ihan varma että se toinenkin on ihastunut :D, useammin kuitenkaan en.  Mutta mä en ota tästä mitään paineita, nautin ihastumisen tunteesta enkä odota kuin korkeintaan ystävyyttä. Tai oikeastaan toivon älyttömästi sitä ystävyyttä.

En voi muuta sanoa, kuin että ei se sen helpompaa ole naisten kuin miesten kanssa. Ainakin sinulla on tieto, että vastapuoli ei ole hetero. Nyt vaan rohkeasti teet aloitteen. Oletteko olleet ystäviä jo ennen eli voiko ystävyyssuhteenne mennä pilalle, jos hän ei olekaan kiinnostunut?

Löytyyköhän ap vielä jostain, miten menee tällä hetkellä?

Täällä on tosiaan tuollainen kuvailemasi kaltainen tilanne menossa muuten, mutta kohteeni on kyllä naimisissa : / Ei tosin ole estänyt häntä ihastumasta minuun. Eikä itseänikään kiinnosta toisen liiton rikkominen, mutta kun nää tunteet alkaa olla jo aivan megalomaanisia. Tällä hetkellä kiinnostaa vain että saataisiin jokin tilaisuus olla ihan kahdestaan ja ikään kuin saada tää läheisyydenkaipuu pois alta. Sitten sen jälkeen hän saisi rauhassa jatkaa ukkonsa kanssa ja meillä jatkuisi tuttavuus ystävyyden muodossa.

Minullakin on tunne että voisin tehdä ns. haapkylät. Lapset on jo tehty, suvunjatkamisviettiä ei enää ole. Olen viimeiset pari-kolme vuotta ihastunut vain naisiin.

n40

Mikään ystävyys ei mene pilalle, niin hyvin emme tunne. Mutta työn puolesta joudumme näkemään säännöllisesti silloin tällöin. Miten se aloite edes tehdään, apua. Olen varma, että hän on huomannut jotain sähköä ilmassa minun puoleltani, joten en voi edes tehdä mitään verhottua "ihan vaan naisten kesken kaverina tässä pyydän sua leffaan tai lenkille ilman taka-ajatuksia" -tyyppistä aloitusta. Sen läpi nähdään takuulla heti :) Meillä on melko lailla ikäeroakin enkä usko, että hän edes tajuaa, miten paljon. Lisäksi hän on siinä uskossa, että olen pesunkestävä hetero.

Onko sun pakko tehdä mitään jos et halua? Jatkat onnellisena heterona. 

up

Nostetaanpa keskustelua, sillä itsekin painiskelen samoissa ongelmissa aloittajan kanssa.

Ihastuin siis samalla työpaikalla naiseen (olen siis nainen itsekin), enkä meinaa päästä tästä yli. En tiedä mitä pitäisi tehdä tai miten päin olla. Hän on minua jonkun verran vanhempi, mutta molemmat olemme sinkkuja. En tiedä, onko hän yhtään "alan" nainen, todennäköisesti ei, mutta silti jaksan elätellä toiveita. Miten voikaan umpi-heteroksi itseään nimittänyt nyt miettiä mielessään toista naista katsellessaan sellaisia termejä kuin "supersöpö", "ihana", "kauneinta koskaan", "suloinen"... Jännästi sitä löytää itsestään ihan uusia piirteitä kun eteen kampeaa riittävän upea ihminen.

Tulevaisuudesta terve! Täällä yks "alan" nainen =) Ihminen ei ole koskaan täysin valmis, aina saattaa paljastua itsestään yhä uusia kerroksia mitä syvemmältä kaivelee, varsinkin mitä enemmän kuuntelee itseään ja mitä rehellisempi ja armahtavampi on itselleen. Moni ei vain elämän kiireitten lomassa ja joskus myös toisten ihmisten kuten sukulaisten painostuksessa ehdi tai voi kuunnella omaa sisintään. Yhteiskunta on myös vielä nykyäänkin melko normatiivinen. Oletetaan, että asiat tehdään aina samalla tavalla yksioikoisesti, että naiset kiinnostuvat aina miehistä ja miehet naisista, opiskellaan tietyssä isässä ja tiettyyn ikään mennessä on jo ura ja menty naimisiin ja saatu lapsia ja ehkä oma talokin ostettu. Mutta entä jos asiat eivät menekään näin suoraviivaisesti? Entä jos et olekaan kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta? Entä jos valmistuttuasi ammattiisi ura ei urkenekaan sinulle yrityksistä huolimatta? Entä jos et halua naimisiin tai halua tai saa lapsia? Entä jos mieluummin asut vuokralla kuin omistusasunnossa todennäköistä asuntolainaa maksaen?

Ihmisten olisi hyvä välillä pysähtyä miettimään mitä minä elämältäni oikein haluan, onko tähän asti eletty elämäni ollut oman näköistäni ja kuka minä pohjimmiltani olen.Ikään kuin tehdä väliaikakartoituksia ja päivittää tähän asti elettyjä asioita. Kuunnella mitä sisin sanoo ja mitä mieli ja sydän haluaa. Jos jatkuvasti elää sen tunteen kanssa, ettei pysty oikein olemaan oma itsensä ja että on kuin häkissä ja elämä menee pian kohti syöksykierrettä, jos ei edes jotain muutosta tapahdu, olisi hyvä istahtaa alas ja miettiä mikä ahdistaa ja miksi ja voiko asialle tehdä jotain. Elämä ei ole elämää, jos sitä ei voi elää omana itsenään ja jos jatkuvasti elää teeskennellen, että kaikki on hyvin tai vähintäänkin ihan hyvin.

Mä oon ollut pari kertaa ihastunut naiseen, molemmat oli heteroita ja olin niin mustasukkainen heidän miehistä ja tulevista lapsista yms. Nyt olen kihloissa miehen kanssa kuitenkin.

Kyllä joitain naisia katselen edelleen ja ehkä harmittaa ettei tullut kokeiltua ikinä :/

Vanhahko ketju, mutta meitähän on näemmä muitakin samassa veneessä olevia... itse olen jo neljäkymppiä ylittänyt nainen, jolla on ukko ja lapset kotona. Viime vuosina olen kuitenkin ihastunut naisiin useamman kerran, mutta ihastukset olleet sellaisia, että turha kuvitella mitään muuta...

Nyt olen joutunut joitakin kuukausia työskentelemään (perheellisen) naisen kanssa, johon tunsin vetoa melko pian, ja josta aloin epäillä, että hänellä myös ehkä on jotain tuntemuksia... katseet, halaukset, kiusoittelevat kysymykset siitä, enkö saa katsettani irti paljaista olkapäistä yms. Olkaani vasten itkeminen, kuiskailu tyyliin "sinäkin olet sensuaalinen nainen". Välillä aina epäilin, että minulla on kuitenkin liian vilkas mielikuvitus...

Kunnes viikonloppuna tapasimme, hänen aloitteestaan, lenkkeilyn merkeissä. Keskustelu ohjautui urille "uskon, että loppujen lopuksi nainen tietää, mitä toinen nainen haluaa" ja että on joskus sanonut miehelleenkin, että jos pettää, pettää luultavasti naisen eikä miehen kanssa. Aiempia naissuhteita ei hänelläkään ole ollut. Ja nyt minä olen ihan hukassa, mitä tässä tekisi!! Melkein tulee paniikkiaskeleita taaksepäin, mutta jos nyt pakenen, niin mitäs hittoa tässä sitten on vuosi tolkulla naisia katsellut?? Mutta uskaltaisiko sitä edes kokeilla?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ollut pari kertaa ihastunut naiseen, molemmat oli heteroita ja olin niin mustasukkainen heidän miehistä ja tulevista lapsista yms. Nyt olen kihloissa miehen kanssa kuitenkin.

Kyllä joitain naisia katselen edelleen ja ehkä harmittaa ettei tullut kokeiltua ikinä :/

Pyydä lupa mieheltäsi naistenväliseen. Monet on sallivia tämän kanssa

Mitä tapahtui? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ollut pari kertaa ihastunut naiseen, molemmat oli heteroita ja olin niin mustasukkainen heidän miehistä ja tulevista lapsista yms. Nyt olen kihloissa miehen kanssa kuitenkin.

Kyllä joitain naisia katselen edelleen ja ehkä harmittaa ettei tullut kokeiltua ikinä :/

Pyydä lupa mieheltäsi naistenväliseen. Monet on sallivia tämän kanssa

Niin, jos saavat itse olla mukana?

Itse laitan lusikkani myös tähän soppaan. Olen seurustellut ja harrastanut seksiä ainoastaan miesten kanssa, mutta vuosien varrella on ollut joitain naisihastuksia ja pientä flirttiäkin. Olen myös suudellut erästä naista yhdessä homobaarissa kerran. Eli aika vähäisiä omat naiskokemukset ovat ja kai minut heteroksi lokeroitaisiin, vaikka mielestäni voisin ihan hyvin rakastua naiseen. Mielestäni sukupuolella ei ole niin väliä.

Tässä kuitenkin käynyt kuitenkin niinkuin monille muille kommentoijille, olen ihastunut naispuolisen työkaveriini. Minulla tuli jo aika alkuvaiheessa tälle työpaikalle tullessani lämpimiä fiiliksiä ko. henkilöstä ja näin hänestä seksuaalissävytteisiä unia. Ja tiedän, että hän pitää myös naisista. Silti todella vaikeaa, kun ei oikein tiedä toisesta paljon mitään ja hänhän voi olla varattu tai ei kiinnostunut minusta ollenkaan. Ja olisihan se vähän outoa säätää/seurustella jonkun kanssa, joka on samalla työpaikalla. Puhumattakaan omasta kokemattomuudesta.