En tahdo lapsia koska olen itsekäs
En tahdo lapsia, koska olen itsekäs. En jaksaisi päivittäin kaikkea rääkymistä, huolta ja sitovuutta. Ja kun huoli ei edes lopu pikkulapsi-ikään, vaan jatkuu vielä kauan sen jälkeenkin, jos ei vallan koko elämää. Samalla palaa rahaa. Vaikka lapsen pystyisi ruoassa jotenkin pitämäänkin, niin kaikki tavoitteelliset harrastukset maksavat kohtuuttomasti.
Jos joku toinen tahtoo lapsia, niin sitä vastaan minulla ei ole mitään. Ymmärrän ilon, onnen ja jatkuvuuden, jonka lapset usein elämään tuovat. Hoidan myös mielelläni siskoni lapsia esimerkiksi viikonlopun. Siskoni on yksinhuoltaja ja lapset viihtyvät seurassani. Näkevät samalla jonkinlaista miehenmallia (olen siis mies).
Sen tahtoisin kuitenkin tietää, miksi meidät itsekkäistä syistä lapsettomuuden valinneet niin usein tuomitaan? Miksi se häiritsee ulkopuolisia, että valitsen lapsettoman elämän itsekkäiden motiivien vuoksi? Ei kai se lapsellisilta ole mitenkään pois, jos minä en tahdo lasten keskellä elää. Vai onko?
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 00:23"]
En tuomitse, tiedän vain että vielä joku päivä tulee se oikea hetki ja paikka jolloin viattoman vauvan vilpitön hymy on se kevät-aurinko joka saa ahtojäät murtumaan APn sydämmestä :D
[/quote]
No kyllähän sen vauvan vielä kestää mut joku päivä tulee se hetki kun se alkaa liikkua ja puhua ja... EI EI EI!!!
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 00:03"]Minusta lasten hankkiminen on paljon itsekkäämpää
[/quote]
Eihän tossa nyt oo mitään järkeä.
Tuolla logiikalla minäkin olen itsekäs, kun en ota itselleni koiraa. Minä pidän koirista tosi paljon, mutta koska minulla ei ole aidattua piha ja siis joutuisin nousemaan lämpimästä sängystäni paljon aikaisemmin aamuisin, en sitä koiraa ota. Voi kauheeta tätä itsekkyyden määrää!
Mulle ei oo koskaan tuputettu lasten hankintaa. Varmaan kukaan ei halua toista tällaista. En minäkään.
Millaisia ihmisiä te oikein tunnette? Olen itse vela ja aina on valintani hyväksytty niin perheellisiltä kuin muiltakin, enkä ole kokenut syyllistämistä miltään suunnalta. Eikö olisi aika olla ylpeä omista valinnoistaan ja antaa muiden pitää mielipiteensä?
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 09:42"]Millaisia ihmisiä te oikein tunnette?[/quote]
Alle nelikymppisiä akateemisia lapsiperheitä.
Ne joilla nyt on ylipäätäänsä tarvetta arvostella toisten elämänvalintoja, oli se lasten hankkiminen tai vaikka ammatinvalinta, kannattaako sellaisia ihmisiä edes kuunnella. Niistä on kivempaa arvostella muitten elämää kuin elää omaansa. Jokaisella on omat syynsä saada tai yrittää saada lapsia tai olla saamatta, ja tärkeintähän on se että tekee sen mukaan mikä ITSESTÄ tuntuu oikealta ja sopivalta, eikä esim. että lisääntyy koska "niin vaan kuuluu tehdä".
Tuossatapauksessa minäkin olen itsekäs, Koska ei ole vielä 27 vuotiaanakaan yhtään halua saada lapsia vaikka sitä on muutama sukulaisilta kysellyt, selitellyt kuinka ihana,lutuinen etenkin oma lapsi on, jään paljosta paitsi. Lapsettomuuteni voi johtua siitä että oma elämäni on ollut ruusunpiikeillä tanssimista, joten olisi kamalaa ajatella että pukkaisin lapseni maailmaan jossa tämä vielä joutuisi kokemaan ne samat ikävyydet mitä minä olen joutunut. Pahimmassa tapauksessa en voi estää sitä tai auttaa tilanteessa yhtään.
Mikäli lapsen tekisin ei olisimitään varmuutta, että jaksaisin sitä hoitaa yli 18 vuotta onnistuen hyvin sen kasvattamisessa. Pahimmassa tapauksessa joutuisin hoitamaan lapsen täysin yksin vaikka en tahdo itse jaksaa ja olisin romahduksen partaalla. Kyllä se silti jotenkin hassulta tuntuu katsoa, kun serkut ja muut sukulaiset saavat niitä lapsia ja alkaa tuntumaan että olen kohta ainoa jolla niitä ei ole.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 09:26"]
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 23:34"]
En tahdo lapsia, koska olen itsekäs. En jaksaisi päivittäin kaikkea rääkymistä, huolta ja sitovuutta. Ja kun huoli ei edes lopu pikkulapsi-ikään, vaan jatkuu vielä kauan sen jälkeenkin, jos ei vallan koko elämää. Samalla palaa rahaa. Vaikka lapsen pystyisi ruoassa jotenkin pitämäänkin, niin kaikki tavoitteelliset harrastukset maksavat kohtuuttomasti.
Jos joku toinen tahtoo lapsia, niin sitä vastaan minulla ei ole mitään. Ymmärrän ilon, onnen ja jatkuvuuden, jonka lapset usein elämään tuovat. Hoidan myös mielelläni siskoni lapsia esimerkiksi viikonlopun. Siskoni on yksinhuoltaja ja lapset viihtyvät seurassani. Näkevät samalla jonkinlaista miehenmallia (olen siis mies).
Sen tahtoisin kuitenkin tietää, miksi meidät itsekkäistä syistä lapsettomuuden valinneet niin usein tuomitaan? Miksi se häiritsee ulkopuolisia, että valitsen lapsettoman elämän itsekkäiden motiivien vuoksi? Ei kai se lapsellisilta ole mitenkään pois, jos minä en tahdo lasten keskellä elää. Vai onko?
[/quote]
Kuka tuomitsee. Tarkenna. Tällaiset perustettomat syytökset ja yleistykset ovat typeriä. Itse olin vela 33 vuotiaaksi asti ja IKINÄ ei kukaan tuominnut.
[/quote]
Niin siis sähän ET ole ollut vela. Vela ei ole mikään väliaikainen vaihe, se on todellakin vapaaehtoinen lapsettomuus, ja sinähän ilmeisesti et lapseton ole.
[/quote]
Tarkennetaan vielä että lapsettomuus on luonnollinen olotila, ja jotkut nyt vaan vapaaehtoisesti lapsia tekevät.