Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
4 vuotta parisuhdetta takana, mies ei tiedä rakastaako minua enää.
Anonyymiryyni
10.12.2021 |
Otsikossahan tuo. Olemme noin 30-vuotiaita.
4 vuotta yhdessä. Mies sanoi haluavansa puhua, ja pääpointit olivat seuraavat:
-Hän ei kuulema tiedä, haluaako hankkia lapsia kanssani (haluaa siis hankkia lapsia, muttei tiedä haluaako niitä _minun_ kanssani).
-Hän ei tiedä haluaako ostaa taloa kanssani (haluaa ostaa talon, mutta jälleen ongelmana ettei tiedä haluaako niitä juuri minun kanssani).
-Hän ei tiedä rakastaako minua enää.
-Hän ei enää koe minua seksuaalisesti kiinnostavana, eikä halua seksiä kanssani.
-Sanoi, ettei kuitenkaan välttämättä halua erota.
Olisitko valmis jäämään suhteeseen, jossa toinen ei tiedä mitä haluaa?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut jo viisi vuotta sama ongelma avovaimoni suhteen. On minulla tunteita häntä kohtaan, mutta en tiedä rakastanko enää... En ole kertonut tätä hänelle, tilanne vain pahenisi jos kertoisin, kun sitten hän tivaisi vastausta, jota minulla ei ole.
Tiedätkö, hän kyllä tietää sen. Koska ihminen tuntee ja tietää, kun häntä rakastetaan.
Jostain syystä hän on tyytynyt tilanteeseen. Joko hänkään ei rakasta sinua ja teillä on jotain yhteistä symbioosia, jossa kannattaa olla käytännön vuoksi. Hänellä on huono itsetunto ja hän luulee, ettei hän ansaitse tai löydä parempaa tms.
Hän on sanonut, että jos joskus eroaisimme, niin hän ei haluaisi enää sen jälkeen suhdetta kenenkään kanssa. On melko kranttu luonteeltaan.
No, silti jotain ylläolevista. Hänellä voi olla tunnelukkoja, traumoja tms. mikä saa hänet itsensä kavahtamaan rakkautta ja pitämään vastapuolen käsivarren päässä. Mutta jos sitä alkaa järjellä analysoimaan, hänkin tietää, ettei hänen liitossaan ole aitoa lämmintä rakkautta. Monilta vaan puuttuu riittävä kyky analyysiin ja itsereflektointiin. Ja ehkäpä sinä et rakasta häntä siksi, ettet itsekään saa vastarakkautta. Rakkaus ei ole ainoa syy pitää kumppania ihan toivottuna ja ok:na ratkaisuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut jo viisi vuotta sama ongelma avovaimoni suhteen. On minulla tunteita häntä kohtaan, mutta en tiedä rakastanko enää... En ole kertonut tätä hänelle, tilanne vain pahenisi jos kertoisin, kun sitten hän tivaisi vastausta, jota minulla ei ole.
Ja mikä on sinun syysi jatkaa suhteessa?
Se, että en tiedä, haluanko erota vai en. Sitä paitsi olemme olleet jo kauan yhdessä emmekä ole ihan nuoriakaan enää.
Mun rima on sillä tasolla, että itseltäni pitää tulla vastaus haluta olla yhdessä. Ja samaa odotan vastapuolelta. Mutta on ihmisiä, jotka pelkäävät sinkkuutta enemmän kuin haaleassa suhteessa kuihtumista.
Ette totisesti ole vanhojakaan, "emme ole nuoriakaan enää" ei ole hyvä peruste. Teillä on paljon vielä elämää edessä. Se, onko sitouduttu yhteiseen tulevaisuuteen vai ei, on merkittävä kysymys.
Se, että toinen ajattelisi minusta, että "en mä sulle mitään pahaakaan halua", mutta kaipaa elämästä jotain aivan muuta kuin minun läsnäoloni, olisi itselleni merkki irrottautua. Mutta tietenkin tiedät itse elämäsi parhaiten.
En jäisi tuohon suhteeseen! Mies ei halua perhettä kanssasi? Muuta pois! Miksi jäisit siihen roikkumaan? Vielä tuhlaamaan vuosia, aina epävarmana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko tosissaan kysyt tuollaista, kun mies sanoo suoraan ettei voi vähempää kiinnostaa, mutta kotitalousrouvan rooliin sovit ihan hyivn.
Tuossa iässä en tiedä tarkoittaa ei halua, mutta ei halua vielä erota sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisen litanian jälkeen ihmettelen kyllä miksi haluaisit jatkaa hänen kanssaan?
Oletko läheisriippuvainen?
Alue: Aihe vapaa
Se, että en tiedä, haluanko erota vai en. Sitä paitsi olemme olleet jo kauan yhdessä emmekä ole ihan nuoriakaan enää.