Opettajalle ja tarhatädille joululahja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi raukkoja, eikö ne saa palkkaa työstään?

Voi sinua raukkaa, eikö sinua ole kukaan koskaan mistään kiittänyt?

Kiittää voi ilman lahjaakin, vaikkapa itsetehdyllä kortilla tai ihan sanallisesti. Taidat olla itse juuri tuollainen ahne opettaja?

Jospa alkaisit kunnioittaa ihmisiä puhumalla heistä oikeilla nimillä.

Tarhoja ei ole ollut vuosikymmeniin kuin eläimille ja tädittely on täysjunttia.

Minä olen se vanhempi, jolta nämä muistamiset jää usein hoitamatta.. Joulun ja kevään viimeiset viikot on vaan niin täynnä kaikkea menoa ja hoidettavaa (ja rahanmenoa), että jossain asiassa on pakko antaa itselleen armoa ja päästää itsensä vähemmällä. Lisäksi olen kokenut hankalaksi rajata sen kenelle niitä muistamisia annetaan. Kun on kolme lasta niin niistä opettajista, koulunkäynnin avustajista, varhaiskasvatuksen työntekijöistä, iltisohjaajista ja harrastusten ohjaajista kertyykin jo aika iso ihmisjoukko muistettavaksi. Sanallisen kiitoksen kuluneesta vuodesta olen aina sanonut lomille lähdettäessä.

Olen ollut 20.v varhaiskasvatuksen opettaja (lastentarhanopettaja). Joka kevät ja joulu moni perhe on muistanut. Ja kyllä se lämmittää. Parhaiten mieleen ovat jäänet lasten kanssa tehdyt kortit/lahjat; kylpykuulia, yrtti-istutus, itse tehty joulu-possu, jonka sisällä oli joulusuklaita ym. Minulle nämä ovat olleet konkreettinen tapa kertoa, että minun työtäni arvostetaan ja lapsi on kokenut minut niin tärkeänä henkilönä, että on halunnut muistaa. 

Ilolla olen ottanut vastaan kukat, suklaat, elokuvaliput, kynttilät, jopa glögin/viinin :)

Saan paljon sanallista kiitosta sekä lapsilta, että vanhemmilta. Se on minulle merkittävämpi tekijä kuin se surkea palkka, mitä työstäni maksetaan. 

On sillä kiitoksella merkitystä- se auttaa jaksamaan niiden vaikeiden päivien yli :)

Pari kaveria ja perheenjäsentä ovat alalla ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jos halutaan antaa jokin lahja tai muistaminen, niin lapsen itse tekemä kortti olisi kaikkein mieluisin. :)

Tarhatäti-nimitystä ei tule enää käyttää. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut 20.v varhaiskasvatuksen opettaja (lastentarhanopettaja). Joka kevät ja joulu moni perhe on muistanut. Ja kyllä se lämmittää. Parhaiten mieleen ovat jäänet lasten kanssa tehdyt kortit/lahjat; kylpykuulia, yrtti-istutus, itse tehty joulu-possu, jonka sisällä oli joulusuklaita ym. Minulle nämä ovat olleet konkreettinen tapa kertoa, että minun työtäni arvostetaan ja lapsi on kokenut minut niin tärkeänä henkilönä, että on halunnut muistaa. 

Ilolla olen ottanut vastaan kukat, suklaat, elokuvaliput, kynttilät, jopa glögin/viinin :)

Saan paljon sanallista kiitosta sekä lapsilta, että vanhemmilta. Se on minulle merkittävämpi tekijä kuin se surkea palkka, mitä työstäni maksetaan. 

On sillä kiitoksella merkitystä- se auttaa jaksamaan niiden vaikeiden päivien yli :)

En usko.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut 20.v varhaiskasvatuksen opettaja (lastentarhanopettaja). Joka kevät ja joulu moni perhe on muistanut. Ja kyllä se lämmittää. Parhaiten mieleen ovat jäänet lasten kanssa tehdyt kortit/lahjat; kylpykuulia, yrtti-istutus, itse tehty joulu-possu, jonka sisällä oli joulusuklaita ym. Minulle nämä ovat olleet konkreettinen tapa kertoa, että minun työtäni arvostetaan ja lapsi on kokenut minut niin tärkeänä henkilönä, että on halunnut muistaa. 

Ilolla olen ottanut vastaan kukat, suklaat, elokuvaliput, kynttilät, jopa glögin/viinin :)

Saan paljon sanallista kiitosta sekä lapsilta, että vanhemmilta. Se on minulle merkittävämpi tekijä kuin se surkea palkka, mitä työstäni maksetaan. 

On sillä kiitoksella merkitystä- se auttaa jaksamaan niiden vaikeiden päivien yli :)

Olet törkeä.

Pelkkä hyvän joulun toivotus ja ehkä itse askarreltu kortti riittävät oikein hyvin.

Kiitos riittää tai lapsen tekemä kortti

Minulla on muutama tuttu lastentarhanopettaja, joten kiitos vain niille jotka päättävät antaa kyseisille  opettajille kynttilöitä ja teetä. Ne kaikki ovat kulkeutuneet minulle toimistorotalle. KYnttilät poltan mielihyvin ja teet tarjoan vierailleni. Kauniista eleestä huolimatta lahjojen määrä on liian runsasta, ettei lastentarhanopettaja selviä niistä yksin.  Ihan varmasti lapsen askartelema kortti voi riittää myöskin, jos jotakin haluaa muistaa.

Annan jokaiselle 50 kortin välissä. Luulisin, että löytävät sille käyttöä.

Jokin ikääntynyt hyvä viski.

Lahjakortti aikuisten lelukauppaan.

Päiväkahvitreffikutsu lapsen isältä.

Kondomipakkaus.

Lahjakortti botoxihoitoon.

Lahjakortti psykologikäynnille.

Tarhatädin koira voi syödä joulutähden ja isoon omenaan voi tukehtua.

Voi pyhä yksinkertaisuus noita vinkujia. Jättäkää ostamatta. Perheen ope ostaa odottanatta vastapalvelusta ja antamalla lapsille iloa: tarrat, muovailuvahat, joskus halloweenkarkit, retkille jopa makkarat. Teidän valittajien lapsille kyllä riittäisikin ne kaupungin tarjoamat käytetyt kirjat. Kaikki oheis- ja oppimismateriaali on opettajan luovuuden tuomaa, joko itse ostettua tai sukulaispiiristä kerättyä käytettyä tavaraa. Miettikää vähän arvon vinkujat..

Ikimuistettava ja ihan mukava lahja on jos annat heille dildot.

Minä oon vienyt pienen nätisti tehdyn pussukan esim olen askarrellut poron paperipussista tai sitten jonku lumiukon sinne olen laittanut suklaata ( joku fazerin sininen, kynttilän sekä pienen tontun tai enkelin) tai sitten isommalle porukalle olen laittanut pienen herkkukorin missä on ollu kahvia, teetä, suklaata ja keksiä . Keväisin vien kukan.

Tuttavapariskunta molemmat opettajia ja he hukkuvat jouluisin suklaaseen ja jakelevat niitä sitten muille kun eivät kaikkia voi syödä. He sanovat, että itse tehty kortti on paras joulutervehdys. Tuo kestoksssi oli hyvä idea myös, niitä tarvitaan . Mutta tuikkukynttilöitä on kertynyt vuosikymmenien opeurien aikana kaappi täyteen,!

Minusta omena on hyvä ja perinteinen lahja

Naurettava ajatus, että joku lapsi tai perhe lahjoisi päiväkodin henkilökuntaa tai alakoulun opettajia. Eihän näillä todistuksilla edes mihinkään haeta. Jos hankkii lahjan heille, miksi ei samalla logiikalla yläkoulunkin luokanvalvojalle. Jokaista ihmistä kiitos ja muistaminen lämmittää. Tuskinpa suomalaiset opettajat jonkun suklaarasian tai kahvipaketin vuoksi tai toisaalta niiden puuttuessa, arvosanoihin kajoavat. Jokainen tilanteensa mukaan, mutta esimerkiksi joulukortti ja siihen kiitos ei maksa juuri mitään.