Miten maailman pahuus näkyy omassa elämässäsi?
Uutisia katsomalla tietenkin voi kauhistuttaa itseään.
Minun arkielämässäni pahimmat tilanteet ovat niitä jos joku etuilee kassajonossa tai muuta sellaista. Entä teillä muilla?
Kommentit (17)
Minun on hankala ajatella maailmaa "pahana", vaikka se onkin runnonut minua voimalla pahoinpitelevien ihmisten avulla. Elämä vain nyt sattuu olemaan tällaista. Itse aiheeseen, niin kukaan ei konkreettisesti tee mitään, mutta toisaalta myös muiden tekemättömyys silloin kun en itse meinaa jaksaa pystyä pitämään itsestäni ja turvallisuudestani huolta, tuntuu eräänlaisena piittaamattomuutena. Niin monta ihmistä tietää että etten jaksa, mutta kaikki piiloutuvat ammattiensa taakse. Aina on olemassa se "joku toinen" joka hoitaa heidänkin velvollisuutensa.
Ulkoiset uhat ovat vaikuttaneet perheemme tulevaisuudensuunnitelmiin, eli "maailman pahuus" näkyy meillä hyvinkin konkreettisesti, vaikka se ei vielä ulospäin näy.
Mitä tarkoittaa maailman pahuus? Ei minusta maailma ole paha.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 18:37"]
Mitä tarkoittaa maailman pahuus? Ei minusta maailma ole paha.
[/quote]
Varmaan maailma on tässä yhtä kuin ihmiset, ja ei voi kieltää.etteikö maapallo olisi täynnä pahoja ihmisiä, jotka voi myös itselle olla jopa kuolemanvaarallisia
Varmaan se itsekkyys jonka usein huomaa kukoistavan. Olen nähnyt aika raadollisia selkäänpuukottamisia, pettämisiä ja sellaista klassista kaveri jätetään vaikka niin uhotaan kliseisesta muuta. Haluaisin luottaa ihmisiin (ja ihmiskuntaan) mutta välillä se on ihan pirun vaikeaa..
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 18:47"]
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 18:37"]
Mitä tarkoittaa maailman pahuus? Ei minusta maailma ole paha.
[/quote]
Varmaan maailma on tässä yhtä kuin ihmiset, ja ei voi kieltää.etteikö maapallo olisi täynnä pahoja ihmisiä, jotka voi myös itselle olla jopa kuolemanvaarallisia
[/quote]
Ei ole täynnä. :) Enemmistö ihmisistä haluaa itselleen ja läheisilleen hyvää.
Jotenkin epä-älyllistä tuollainen pahuudesta mariseminen.
Ihmiset, jotka ovat lähipiirilleen oikein mukavia silti syövät tehotuotettua lihaa ja käyttävät vaatteita ajattelematta että missä olosuhteissa ne on tehty. Itsekään en jaksa kuluttajana yleensä miettiä, mistä tavarat tulevat vaan ajattelen eniten omia tarpeitani. Olen köyhä joten jos kuluttaisin eettisesti, joutuisin luopumaan liiasta.
Monet ihmiset ovat vain itsekkäitä. Siitä se "pahuus" perimmiltään tulee.
Meidän lapset ei enää kävele koulusta kotiin. Viedään ja tuodaan. Missään eivät liiku ilman aikuista. Sellaiseksi se meni.
Ei maailma itsessään ole paha, mutta täällä on paljon pahoja ihmisiä. Itse yritän minimoida paskaa elämässäni välttelemällä ilkeitä ihmisiä aina kun se on mahdollista. Helvettihän on toiset ihmiset, niinkuin joku kuuluisa kirjailija joskus sanoi.
Oma äitini aiheutti sen, etten oikein ole kykenevä näin 4-kymppisenä mihinkään muuhun kuin olemaan olemassa. Sen verran vaikeaa henkisesti mitätöitynä jne. Koitan kyllä ponnistella pinnalle mutta vaikeaa se on.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 18:52"]
Varmaan se itsekkyys jonka usein huomaa kukoistavan. Olen nähnyt aika raadollisia selkäänpuukottamisia, pettämisiä ja sellaista klassista kaveri jätetään vaikka niin uhotaan kliseisesta muuta. Haluaisin luottaa ihmisiin (ja ihmiskuntaan) mutta välillä se on ihan pirun vaikeaa..
[/quote]
Osa muiden arvioimasta haitallisesta itsekkyydestä on itseasiassa kantajalleen tärkeää ja häntä suojelevaa tervettä itsekkyyttä, jonka vain samalla lailla itsekäs ihminen julistaa pahaksi itsekkyydeksi ja satuttaa sillä lailla tätä alkuperäistä itseään suojelevaa henkilöä. Mutta ei tietenkään kaikki itsekkyys. Mutta jospa vain näkisit sen ihmisen kaikki motiivit toimia kuten toimii, et voisi ajatella noin. Pahuus tulee siis myös siitä, ettemme näe toistemme aikomusten taakse.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 18:52"]
Varmaan se itsekkyys jonka usein huomaa kukoistavan. Olen nähnyt aika raadollisia selkäänpuukottamisia, pettämisiä ja sellaista klassista kaveri jätetään vaikka niin uhotaan kliseisesta muuta. Haluaisin luottaa ihmisiin (ja ihmiskuntaan) mutta välillä se on ihan pirun vaikeaa..
[/quote]
Osa muiden arvioimasta haitallisesta itsekkyydestä on itseasiassa kantajalleen tärkeää ja häntä suojelevaa tervettä itsekkyyttä, jonka vain samalla lailla itsekäs ihminen julistaa pahaksi itsekkyydeksi ja satuttaa sillä lailla tätä alkuperäistä itseään suojelevaa henkilöä. Mutta ei tietenkään kaikki itsekkyys. Mutta jospa vain näkisit sen ihmisen kaikki motiivit toimia kuten toimii, et voisi ajatella noin. Pahuus tulee siis myös siitä, ettemme näe toistemme aikomusten taakse.
[/quote]
Ei, en tule koskaan näkemään siinä mitään hyvää, tervettä tai oikeutettua jos petetään raskaana olevaa vaimoa. Ja voit olla oikeassa mitä tulee joihinkin tapauksiin, omat kokemukset ovat vaan silkkaa itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua jotka ovat jättäneet taakseen vain ihmisraunioita. Onneksi (toivottavasti) näitä sattuu harvoin.
Näkyy vain kusipäihin törmäämällä ja opiskelijatutuissa on muutama dorka myös.
Minulla ei ole kavereita ja olen syrjäytynyt kotiini.
Yksi "ystävä" oli iloinen kuulleessaan lapsettomuudestani, koska oli kateellinen muuten ulkoisesti onnistuneesta elämästäni (pitkä parisuhde, hyvä koulutus ja työ, asunto yms). Tästä on onneksi aikaa, ystävä on taaksepäin jäänyttä elämää, ja nyt niitä lapsiakin on siunaantunut.
Tuolloin totesin vaan, että mieluummin olen onneton asiasta joka ei ole minun hallussani, kuin sellaisesta joka olisi omasta laiskuudesta/huonoista valinnoista kiinni. Enkä nyt halua vähätellä niitä, joilla sellaisiakin murheita on. Tsemppiä kaikille joita elämä murjoo! Kyllä se aurinko joskus paistaa riskukasaankin :-)