Ruokavammaisen puolison kanssa eläminen
Ei syö
- juustoa, jos se on sulatettu (esim. lasagnea ei voi tehdä)
- kermakastiketta
- sipulia / valkosipulia (ei saa laittaa mihinkään ruokaan)
- mitään missä voi olla maitoa (ei edes laktoositonta)
- kananmunia, jos ne ei ole keitetty kivikoviksi
- sinappia
- kalaa missään muodossa
Syö vain tomaattikastiketta, mutta ei bolognesea, koska siinä on käytetty sipulia.
Jaksaisitteko te olla suhteessa tuollaisen ihmisen kanssa?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelle pitää kurkkukin kuoria koska "se kuori on niin kitkerää". Ristus. Olen esitellyt hänelle mm. Halloumi- ja vuohenjuuston, pinjansiemenet, peston, nuudelit(!), aurinkokuivatut tomaatit jne. Mitään ei ollut koskaan maistanut kun tavattiin. Eikä laittanut koskaan ruokaa. Kyseessä yli 50v mies.
Minä alle 50 vuotias nainen kuoron kurkun koska jos en kuori niin se närästää.
Luulen maistaneeni noin mainitsemiasi juustoja mutta en pitänyt joten on jäänyt yhteen maistamiseen. Pestoa ja pinjansiemeniä en ole tietääkseni maistanut. Nuudeleita laitan itsekin. Aurinkokuivattuja tomaatteja en ole koskaan käyttänyt mutta varmaankin on ollut joskus jossain ravintolaruuassa mitä olen syönyt.
Onko lainaamani kirjoittaja syönyt kampsukeittoa, kirnunnut itse voit, leivotko itse perheelle leivät, entä oletko käyttänyt esim jamssia ja mustajuurta? Nämä on minulle tuttuja mutta ei välttämättä kaikille muille. Koetan siis saada sanottua että ei kannata leimata ihmisiä syömisten perusteella kauheasti. Riippuu niin ympäristöstä ym missä asuu millaisiin ruoka-aineisiin on tottunut.
Tottakai leivon leivät itse ja jamssi ja mustajuuri on ihan tuttuja, mutta en kyllä vertaisi niitä nuudeleihin. Ja miksi ihmeessä kirnuaisin voita kun kaupasta saa 😁
Vierailija kirjoitti:
Huisii kirjoitti:
Mäkin joskus olin avoliitossa miehen kanssa, joka ei syönyt muuta kuin jotain ranskiksia ym. roskaruokaa.
Joskus oltiin saatu peuranlihaa tuttavalta ja tein siitä viimeisen päälle illallisen + kutsuin kaverit syömään.
Kaikki muut kehui aivan maasta taivaaseen ja söivät isot annokset hyvällä ruokahalulla. Mies otti ruokalusikallisen, totesi ettei oikein tykkää. Sitten otti pakastimesta ranskiksia suoraan lautaselle ja mikroon, ketsuppia päälle ja ääntä kohden.
Lähti tyyppi kiertoon :D
Avoliittoon asti olitte kuitenkin ehtineet, minkä ihmeen takia?
Joskus sitä erehtyy luulemaan ettei muuta vikaa olisi ja toinen aluksi esittää ettei se ruokavamma ole ihan 5-vuotiaan tasoa. Totuus ilmenee myöhemmin :D
Aika usein löytyy muitakin hankalia puolia ihmisestä, jolle syöminen on tuollaista nirsoilua. En seurustelisi.
Jos mies olisi aattensa puolesta vegaani eikä sen vuoksi söisi, maitoa, juustoa ja munia olisin ymmärtäväinen, jos muuten ei söisi kyllä vähän kummastelisin.
Miksi sun pitää kumppanin ruokailuista välittää? Antaa syödä mitä mielensä tekee. Minun kumppani on kasvissyöjä, mutta ei se tarkoita sitä, että minun pitäisi olla. Jokainen saa syödä mitä tykkää.
Joskus seurustelin miehen kanssa, jonka ruokavalio koostui noutoruuasta (pizza, kebbe, hese), lihapiirakoista, kalapuikoista ja leivästä. Juomaksi oli vain zero-colaa ja maitoa. Joka viikonloppu osti megapussin sipsejä ja irttareita. Ihme kyllä oli vielä hoikka, mutta varmasti suonet huusi hoosiannaa. Ainoa kasvis mitä suostui syömään oli kurkku. Hän osti ja "valmisti" omat ruokansa. Ei suostunut edes maistamaan kalaa missään muodossa eikä hedelmiä ja muuta vihreää, kuin sitä kurkkua.
Ei me ruuan takia erottu, mutta oli hänellä muitakin super lapsellisia piirteitä, kuten jatkuva pelaaminen, baareissa käynti jne. Hänellä oli ikää tuolloin 28v. eli ei mikään teinipoika.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelle pitää kurkkukin kuoria koska "se kuori on niin kitkerää". Ristus. Olen esitellyt hänelle mm. Halloumi- ja vuohenjuuston, pinjansiemenet, peston, nuudelit(!), aurinkokuivatut tomaatit jne. Mitään ei ollut koskaan maistanut kun tavattiin. Eikä laittanut koskaan ruokaa. Kyseessä yli 50v mies.
Siis kuoritko SINÄ miehelle kurkun kuin pikkulapselle..?! Ristus.
Vierailija kirjoitti:
Kuvaa niin hyvin suomalaisia- minä kun teen näin niin minä en toisen takia muuten tee. Minä minä minä!
Se että nainen jättää tekemästään ruuasta pois sen huonosti pilkotun sipulin (monelle sopii sen sijaan kyllä sipulimauste jauheena) on tosi pieni myönnytys siihen verrattuna mitä monet miehet tekevät ja tulevat tekemään naisensa eteen. Kiitosta vaan tästä luonnonvarojen tuhlaamisesta että kahdet ruuat pitää tehdä.
Sipulimauste... Mitä ne monet miehet sitten tekevät?
Mä elin nuorempana käytännössä pelkillä maitotuotteilla, parilla marja/hedelmäannoksella/pv ja satunnaisilla puuroannoksilla. Terveys pelitti moitteettomasti.
Kumppanini rakasti ruokaa ja ruoanlaittoa, joten hän valmisti itselleen juuri sitä ruokaa, josta tykkäsi ja mä söin jos maistui. Jos ei, söin muuta ja hän söi tekemäänsä ruokaa esim. useampaan otteseen tai otti töihin mukaan. Ruokakulut jaettiin tasapuolisesti. Mä ostin sitä, mitä söin ja hän esim. juustot ja lihat, joihin en itse koske.
Eikö teilläkin kumppani voisi huolehtia omasta ravitsemuksestaan ja toisin päin? Nirsolle ei kannata turhaan kokkailla gourmeeta, jos se tuntuu vaivalloiselta...
En syö/juo
- mitään raakoja kasviksia
- useimpia kypsennettyjä kasviksia
- tulista ruokaa
- olutta tai kahvia
- lihaa jossa on jänteitä
- äyriäisiä
- leipää jossa on kauheasti siemeniä
- juustoa muuten kuin hampurilaisessa, pitsassa, lasagnessa jne
- jne jne jne
Hyvin on mieheni onneksi jaksanut. Minkäs teet, olisin mieluusti kaikkiruokainen mutta mulle on siunaantunut sekä tosi ankeat makunystyrät että vaikeuksia monien tekstuurien kanssa.
Ärsyttää ihmiset jotka ei ymmärrä, että en nirsoile huvikseen vaan nuo asiat mitä en syö aiheuttaa oksennusrefleksin, jos väkisin yritän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelle pitää kurkkukin kuoria koska "se kuori on niin kitkerää". Ristus. Olen esitellyt hänelle mm. Halloumi- ja vuohenjuuston, pinjansiemenet, peston, nuudelit(!), aurinkokuivatut tomaatit jne. Mitään ei ollut koskaan maistanut kun tavattiin. Eikä laittanut koskaan ruokaa. Kyseessä yli 50v mies.
Minä alle 50 vuotias nainen kuoron kurkun koska jos en kuori niin se närästää.
Luulen maistaneeni noin mainitsemiasi juustoja mutta en pitänyt joten on jäänyt yhteen maistamiseen. Pestoa ja pinjansiemeniä en ole tietääkseni maistanut. Nuudeleita laitan itsekin. Aurinkokuivattuja tomaatteja en ole koskaan käyttänyt mutta varmaankin on ollut joskus jossain ravintolaruuassa mitä olen syönyt.
Onko lainaamani kirjoittaja syönyt kampsukeittoa, kirnunnut itse voit, leivotko itse perheelle leivät, entä oletko käyttänyt esim jamssia ja mustajuurta?
Jos oma periaatteesi on, että yhden kerran maistat jotain, etkä sitten enää toiste, niin turha saarnata muille syömistavoista tai kampsukeitoista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun pitää kumppanin ruokailuista välittää? Antaa syödä mitä mielensä tekee. Minun kumppani on kasvissyöjä, mutta ei se tarkoita sitä, että minun pitäisi olla. Jokainen saa syödä mitä tykkää.
Ruokatavat periytyvät yleensä lapselle ja samalla periytyy ylipaino ja terveyshaitat.
Olette juuri aloittanut seurustelun ja hän ei ole kertonut ärtyvänsuolen syndroomasta? Eikä hän vielä kehtaa sanoa, että nuo aineet saa mahan niin sekaisin, että saa istua päivässä kymmenen kertaa vessassa. Lisäksi tulee jumalattomat mahakivut ja ilmaa litroittain.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelle pitää kurkkukin kuoria koska "se kuori on niin kitkerää". Ristus. Olen esitellyt hänelle mm. Halloumi- ja vuohenjuuston, pinjansiemenet, peston, nuudelit(!), aurinkokuivatut tomaatit jne. Mitään ei ollut koskaan maistanut kun tavattiin. Eikä laittanut koskaan ruokaa. Kyseessä yli 50v mies.
Tuo kertoo jo todella kapeasta kaavasta katsella maailmaa. Miehesi ei ole siis matkustellut, käynyt ravintoloissa tai juhlissa, joissa olisi voinut törmätä uusiin makuihin? Vielä kun ei ruokaakaan laita niin mies on tosiaan siirtynyt äidin lihapadan ääreestä suoraan vaimon/tyttöystävän pöytään.
puolison suurin osa aterioista on koko ajan samaa, muutaman kerran kuukaudessa syö mun laittamaa ruokaa kun on vapaasyöntipäivä.
sentään laittaa omat ruokansa muulloin.
Vierailija kirjoitti:
En syö/juo
- mitään raakoja kasviksia
- useimpia kypsennettyjä kasviksia
- tulista ruokaa
- olutta tai kahvia
- lihaa jossa on jänteitä
- äyriäisiä
- leipää jossa on kauheasti siemeniä
- juustoa muuten kuin hampurilaisessa, pitsassa, lasagnessa jne
- jne jne jneHyvin on mieheni onneksi jaksanut. Minkäs teet, olisin mieluusti kaikkiruokainen mutta mulle on siunaantunut sekä tosi ankeat makunystyrät että vaikeuksia monien tekstuurien kanssa.
Ärsyttää ihmiset jotka ei ymmärrä, että en nirsoile huvikseen vaan nuo asiat mitä en syö aiheuttaa oksennusrefleksin, jos väkisin yritän.
Onhan tuo normaalista niin paljon poikkeavaa että tutkimuksissa kannattaisi käydä, autismin kirjoa tai jotain.
Taas tuo sama aloitus täällä. Mies (tai "mies")ei siis vieläkään ole opetellut laittamaan itselleen ruokia?
Minäkään en oikein tykkää mistään, mutta meidän perheessä (mies ja mä) kumpikin ostetaan mistä tykätään. Mikä helvetin ongelma siinä voi olla? Jos ollaan kylässä ja siellä on jotain mitä en halua syödä, niin en syö, mutta en tee siitä mitään numeroakaan. Ainahan pöydässä jotain on, mitä voi syödä, jos ei muuta niin leipää tai perunaa. En ala draamailemaan, että voi kun ei nuo silakat nyt maistu...:D
Vierailija kirjoitti:
Joskus seurustelin miehen kanssa, jonka ruokavalio koostui noutoruuasta (pizza, kebbe, hese), lihapiirakoista, kalapuikoista ja leivästä. Juomaksi oli vain zero-colaa ja maitoa. Joka viikonloppu osti megapussin sipsejä ja irttareita. Ihme kyllä oli vielä hoikka, mutta varmasti suonet huusi hoosiannaa. Ainoa kasvis mitä suostui syömään oli kurkku. Hän osti ja "valmisti" omat ruokansa. Ei suostunut edes maistamaan kalaa missään muodossa eikä hedelmiä ja muuta vihreää, kuin sitä kurkkua.
Ei me ruuan takia erottu, mutta oli hänellä muitakin super lapsellisia piirteitä, kuten jatkuva pelaaminen, baareissa käynti jne. Hänellä oli ikää tuolloin 28v. eli ei mikään teinipoika.
Kun tapasin aviomieheni hän eli lähinnä roskaruoalla ja yökötteli kasviksille. Nytkään ei syö suurinta osaa kasviksista mutta sentään sipulia, tomaattia, pinaattia, bataattia, paprikaa ja sieniä. Teen usein ruokaa noista aineksista jotta hän saa terveellistä ruokaa, mutta lopun aikaa hän elää pakasteilla ja leivällä etc. Iso asia mulle on että hän ei yököttele ruoalle kun poikamme 2 v. on paikalla. En halua että ruokavammaisuus tarttuu lapseen. Onneksi tähän mennessä poika syö hyvin ja monipuolisesti :)
Avoliittoon asti olitte kuitenkin ehtineet, minkä ihmeen takia?