Menetänkö jotan jos en tee lasta?

Sain lapsen vasta 40 täytettyäni, sitä ennen olin onnellisesti lapseton. Nyt olen onnellisesti lapsellinen, yhden tytön äiti. APn pohdinnat kuulostavat tutulta. Minäkään en ollut lapsirakas, en halunnut lasta ennen kuin viime tipassa, jolloin halu oli enemmänkin "katsotaan miten käy, ei varmaan tärppää". Noh, lapsi muutti elämän aivan totaalisesti. Parisuhde muuttui totaalisesti, moneksi vuodeksi. Itkuisen, ei-niin-aurinkoisen vauvan kanssa oli tosi rankkaa, ja samalla tosi hienoa. Tempperamenttisen, uhmaikäisen kanssa teki usein mieli parkua yhteen ääneen. Mutta nyt kaiken näkee elämässä lapsen parhaan kautta. Kaiken. Haluan tehdä kaikkeni että lapsi voisi hyvin. Lapsen (nyt koululainen) murheet särkevät sydämeni. Kun lapsi on iloinen ja tyytyväinen, kun hän oppii ja ihmettelee maailmaa, ei ole mitään hienompaa että saan olla mukana ihmettelemässä. On huolta, mutta on niin suurta rakkautta ja iloa ettei milloinkaan muuten.

Jos olisin ap menisin vaikka sitten lainarahalla, minimipudjetilla maailmanympärysmatkalle, tekisin töitä maailmalla, eläisin ja seikkailisin vaikka vuoden, ja sitten päättäisin "tehdä" sen lapsen. (Lapsiahan ei tehdä vaan niitä saadaan, mutta ap puhuu tekemisestä, joten en puutu tässä siihen). Aikaa tuntuu olevan niin paljon kun on lapseton, voisi tehdä vaikka mitä, opiskella vaikka mitä, ja silti useimmat ihmiset elävät omasta mielestään tylsää elämää ja sitkuttelevat ja jossittelevat vuoden toisensa perään. Kun on lapsia, aikaa ei enää ole seikkailulle. Ei voi enää mennä opiskelemaan Englantiin ja vaihtoon Espanjaan. Ei voi enää mennä reppureissaamaan Aasiaan. Ei ainakaan ilman suuria uhrauksia, jotka koskevat eniten siihen lapseen. Mutta on jotain muuta. Minä olen eläkeiän kynnyksellä kun lapsi on aikuinen, ja se on ihan ok. Kuolla ja sairastua voi missä iässä tahansa, todennäköisyys on kuitenkin suuri, että elän vanhaksi kuten sukumme muutkin naiset. Ehkä lähden sitten taas kuusikymppisenä reppureissulle Aasiaan. Tyttö saa tulla matkakaveriksi jos haluaa.

^ Lapsettomana onnellisuus ei vain vaadi noita yövalvomisia, murheita, parisuhteen huononemista ja rajoituksia. Kyllä vanhemmuuden pitäisi tarjota jotakin selvästi parempaa vastineeksi noista haittapuolista. Se ei vain valitettavasti tunnu tarjoavan.

Et kadu en usko ainakaan. Lapsiki kannattaa väsätä vasta sitten ku on oikeasti siihen valmis ja ilmeisesti sun ainut syy hankkia lapsi ois se et saattasit katua lapsettomuutta ja se et ikä tulee vastaa. Mulla itelläni on yks lapsi joka asuu isänsä luona.. ja voin kertoo että se on iso taakka kannettava siin vaihees ku sitä lasta katuu.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 11:34"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 11:23"]

 Mielestäni raha vaikuttaa elämään paljon enemmän kuin lapset. Se päättää paljon enemmän lähdetäänkö sinne reissulle vai ei.

[/quote]

/heddesk
[/quote]
En tiedä mitä heddesk on, mutta miljoonat lapsiperheet matkustavat. Ja matkustaisivat vielä enemmänkin, jos olisi rahaa. Samoin on paljon veloja, joilla eivät ole koskaa ollut varaa tehdä ainuttakaan reissua. Kyllä noissa lentokoneissa näkee paljonkin lapsia. Tietenkin jos haluaa kierrellä pattayan bordellit, niin silloin ne lapset ovat esteenä.
Jos ihminen haluaa matkustaa hän ei odota vanhaksi eikä siksi tee lapsia, jotta voi sitten 40 vuotiaana matkustaa yksin. Monet lapselliset ovat ensin opiskelleet, olleet vaihdossa, matkustellet ja sitten saaneet lapset ja alkaneet matkustaa heidän ja puolisonsa kanssa. Kuka oikeasti haluaa 40 vuotiaana jossain teltassa edes asua? Sellaiset jutut tehdään parikymppisenä. Jos et ole reppureissaillut 35 vuoteen menessä, et tule sitä todennäköisesti enää tekemään, vaikket lasta hankkisikaan.
Perheellisillä on oikeasti myös elämä. Heillä on ystäviä, he nukkuvat yönsä, heillä on myös aikaa itselleen. He vaan joutuvat joskus auttamaan ja huomioimaan myös muita kuin itseään. Tietenkin jos ajatus sellaisesta ahdistaa, niin silloin lapset on väärä valinta. Elämä ei lopu lasten saantiin. Päinvastoin se avaa ovia moniin sellaisiin tilanteisiin ja hetkiin, jonne muuten ei tulisi mentyä tai päästyä.

Joten ap jos haluat matkustaa, niin matkustat. Yksinäsi, naapurisi kanssa, puolisosi kanssa, ystäviesi kanssa tai jonkun muun, mutta älä liitä siihen lasta tyyliin ettei se muka sen jälkeen ole mahdollista. Kyllä se on. Vaikka sitten hankkimalla hoitaja.
Ihan liikaa on noita, jotka jättävät tekemättä asioita, koska pelkäävät, että se poissulkee jotain. Lopulta jäävät kokonaan ilman ja katkeroituvat.

Jos haluat olla varma, että voit matkustaa yksin kun voitat sen lottovoiton, niin silloin ei ehkä kannata tehdä lasta. Mitkä ne loton todennäköisyydet olivatkaan? Mutta voihan se olla, että osuu juuri sinuun ja silloin kannatti. Toivottavasti ainakin lottoat.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:53"]

Jos haluat olla varma, että voit matkustaa yksin kun voitat sen lottovoiton, niin silloin ei ehkä kannata tehdä lasta. Mitkä ne loton todennäköisyydet olivatkaan? Mutta voihan se olla, että osuu juuri sinuun ja silloin kannatti. Toivottavasti ainakin lottoat.

[/quote]

Taisi mennä pointti ohi.

No, lisääntyjät ovatkin tutkimusten mukaan lapsettomia tyhmempiä.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:44"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 11:34"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 11:23"]  Mielestäni raha vaikuttaa elämään paljon enemmän kuin lapset. Se päättää paljon enemmän lähdetäänkö sinne reissulle vai ei. [/quote] /heddesk [/quote] En tiedä mitä heddesk on, mutta miljoonat lapsiperheet matkustavat. Ja matkustaisivat vielä enemmänkin, jos olisi rahaa. Samoin on paljon veloja, joilla eivät ole koskaa ollut varaa tehdä ainuttakaan reissua. Kyllä noissa lentokoneissa näkee paljonkin lapsia. Tietenkin jos haluaa kierrellä pattayan bordellit, niin silloin ne lapset ovat esteenä. Jos ihminen haluaa matkustaa hän ei odota vanhaksi eikä siksi tee lapsia, jotta voi sitten 40 vuotiaana matkustaa yksin. Monet lapselliset ovat ensin opiskelleet, olleet vaihdossa, matkustellet ja sitten saaneet lapset ja alkaneet matkustaa heidän ja puolisonsa kanssa. Kuka oikeasti haluaa 40 vuotiaana jossain teltassa edes asua? Sellaiset jutut tehdään parikymppisenä. Jos et ole reppureissaillut 35 vuoteen menessä, et tule sitä todennäköisesti enää tekemään, vaikket lasta hankkisikaan. Perheellisillä on oikeasti myös elämä. Heillä on ystäviä, he nukkuvat yönsä, heillä on myös aikaa itselleen. He vaan joutuvat joskus auttamaan ja huomioimaan myös muita kuin itseään. Tietenkin jos ajatus sellaisesta ahdistaa, niin silloin lapset on väärä valinta. Elämä ei lopu lasten saantiin. Päinvastoin se avaa ovia moniin sellaisiin tilanteisiin ja hetkiin, jonne muuten ei tulisi mentyä tai päästyä. Joten ap jos haluat matkustaa, niin matkustat. Yksinäsi, naapurisi kanssa, puolisosi kanssa, ystäviesi kanssa tai jonkun muun, mutta älä liitä siihen lasta tyyliin ettei se muka sen jälkeen ole mahdollista. Kyllä se on. Vaikka sitten hankkimalla hoitaja. Ihan liikaa on noita, jotka jättävät tekemättä asioita, koska pelkäävät, että se poissulkee jotain. Lopulta jäävät kokonaan ilman ja katkeroituvat.

[/quote]

Niin, luuletko että niillä lapsila ja tuolla rahattomuudella voisi olla jokin yhteys?

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:53"]

Jos haluat olla varma, että voit matkustaa yksin kun voitat sen lottovoiton, niin silloin ei ehkä kannata tehdä lasta. Mitkä ne loton todennäköisyydet olivatkaan? Mutta voihan se olla, että osuu juuri sinuun ja silloin kannatti. Toivottavasti ainakin lottoat.

[/quote]

Niin hyvä ketju ja jo ilmestyi vittuileva viesti tännekin. Kauan tässä tällä kertaa menikin!

2

Itse en koskaan ajatellut itseäni äidiksi, mutta nyt olen lähes parivuotiaan tytön äiti. Olen hyvin onnellinen hänestä, vaikka vauva-aika otti veronsa. Hän on niin aurinkoinen ja lempeä. Todella iloinen ja hyväntuulinen. Nyt tuntuu pahalta ajatella, että edes harkitsin aborttia.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:01"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:53"]

Jos haluat olla varma, että voit matkustaa yksin kun voitat sen lottovoiton, niin silloin ei ehkä kannata tehdä lasta. Mitkä ne loton todennäköisyydet olivatkaan? Mutta voihan se olla, että osuu juuri sinuun ja silloin kannatti. Toivottavasti ainakin lottoat.

[/quote]

Niin hyvä ketju ja jo ilmestyi vittuileva viesti tännekin. Kauan tässä tällä kertaa menikin!
[/quote]
Ei se ollut vittuilua. Ei kai kukaan täysjärkinen oikeasti mieti edes ratkaisuja jonkun lottovoiton varaan?

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:56"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:44"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 11:34"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 11:23"]  Mielestäni raha vaikuttaa elämään paljon enemmän kuin lapset. Se päättää paljon enemmän lähdetäänkö sinne reissulle vai ei. [/quote] /heddesk [/quote] En tiedä mitä heddesk on, mutta miljoonat lapsiperheet matkustavat. Ja matkustaisivat vielä enemmänkin, jos olisi rahaa. Samoin on paljon veloja, joilla eivät ole koskaa ollut varaa tehdä ainuttakaan reissua. Kyllä noissa lentokoneissa näkee paljonkin lapsia. Tietenkin jos haluaa kierrellä pattayan bordellit, niin silloin ne lapset ovat esteenä. Jos ihminen haluaa matkustaa hän ei odota vanhaksi eikä siksi tee lapsia, jotta voi sitten 40 vuotiaana matkustaa yksin. Monet lapselliset ovat ensin opiskelleet, olleet vaihdossa, matkustellet ja sitten saaneet lapset ja alkaneet matkustaa heidän ja puolisonsa kanssa. Kuka oikeasti haluaa 40 vuotiaana jossain teltassa edes asua? Sellaiset jutut tehdään parikymppisenä. Jos et ole reppureissaillut 35 vuoteen menessä, et tule sitä todennäköisesti enää tekemään, vaikket lasta hankkisikaan. Perheellisillä on oikeasti myös elämä. Heillä on ystäviä, he nukkuvat yönsä, heillä on myös aikaa itselleen. He vaan joutuvat joskus auttamaan ja huomioimaan myös muita kuin itseään. Tietenkin jos ajatus sellaisesta ahdistaa, niin silloin lapset on väärä valinta. Elämä ei lopu lasten saantiin. Päinvastoin se avaa ovia moniin sellaisiin tilanteisiin ja hetkiin, jonne muuten ei tulisi mentyä tai päästyä. Joten ap jos haluat matkustaa, niin matkustat. Yksinäsi, naapurisi kanssa, puolisosi kanssa, ystäviesi kanssa tai jonkun muun, mutta älä liitä siihen lasta tyyliin ettei se muka sen jälkeen ole mahdollista. Kyllä se on. Vaikka sitten hankkimalla hoitaja. Ihan liikaa on noita, jotka jättävät tekemättä asioita, koska pelkäävät, että se poissulkee jotain. Lopulta jäävät kokonaan ilman ja katkeroituvat.

[/quote]

Niin, luuletko että niillä lapsila ja tuolla rahattomuudella voisi olla jokin yhteys?
[/quote]
Kyllä noilla rikkailla on lähes kaikilla lapsia.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 14:06"]

Menetät. Mutta jos hankit lapsen, niin silloinkin menetät. Sitä pitää tehdä valintoja. Itse kolme lapsen äitinä kaipaan aivan tautisesti sitä, että saisin olla yksin! Olisi ihanaa jos ei olisi lapsia. Sitä paitsi jokaisen lapsen tekemättä-jättämispäätös on ekoteko. Maailmassa on muutenkin jo liikaa ihmisiä ja ruoka ei riitä ja eettinen ylläpito tälle porukalle on tullut mahdottomaksi. Olisi parempi, jos lapsia ei syntyisi näin paljon.

[/quote]

Et taida rakastaa lapsiasi :-(

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:15"]

Kyllä noilla rikkailla on lähes kaikilla lapsia.

[/quote]

Ei jumalauta. :D Hyvin pelattu, jos trollaat.

Jeps, vauva-aika oli rankka mut nyt mulla on mitä ihanin 2-vuotias! Jälkeenpäin ajateltuna vauva-aika meni nopeesti, mutta sillon se tuntui ikuisuudelta... toisaalta, nyt osaa todellakin arvostaa hyviä yöunia ym asioita, joita vauvavuonna ei ollut. Jos osaa suhtautua tuohon aikaan väliaikaisena vaiheena, sen kestää varmaankin paremmin :) Mä kaduin ajoittain lapsen tekemistä ekan vuoden aikana, mut sen jälkeen tilanne kääntyi reippaasti positiivisen puolelle ja nyt oon niin onnellinen lapsesta, ettei mitään rajaa!

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:01"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:53"] Jos haluat olla varma, että voit matkustaa yksin kun voitat sen lottovoiton, niin silloin ei ehkä kannata tehdä lasta. Mitkä ne loton todennäköisyydet olivatkaan? Mutta voihan se olla, että osuu juuri sinuun ja silloin kannatti. Toivottavasti ainakin lottoat. [/quote] Niin hyvä ketju ja jo ilmestyi vittuileva viesti tännekin. Kauan tässä tällä kertaa menikin! [/quote] Ei se ollut vittuilua. Ei kai kukaan täysjärkinen oikeasti mieti edes ratkaisuja jonkun lottovoiton varaan?

[/quote]

Rautalangasta: Lottovoiton pohtiminen on ajatuskoe, jolla selvitetään, haluaako oikeasti lasta vai vain yleisesti jonkinlaista parannusta elämäänsä. Jos uskoo, että raha ja sen ukanaan tuoma turva ja vapaus riittävät, ei oikeasti halua lasta. Ja kun ei oikeasti halua lasta, ei sitä kannata myöskään hankkia. Kukaan ei siis todellisuudessa suunnitellut voittavansa lotossa.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:01"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:53"] Jos haluat olla varma, että voit matkustaa yksin kun voitat sen lottovoiton, niin silloin ei ehkä kannata tehdä lasta. Mitkä ne loton todennäköisyydet olivatkaan? Mutta voihan se olla, että osuu juuri sinuun ja silloin kannatti. Toivottavasti ainakin lottoat. [/quote] Niin hyvä ketju ja jo ilmestyi vittuileva viesti tännekin. Kauan tässä tällä kertaa menikin! [/quote] Ei se ollut vittuilua. Ei kai kukaan täysjärkinen oikeasti mieti edes ratkaisuja jonkun lottovoiton varaan?

[/quote]

En lähde tähän trolliin :D 

Tuolla joku puhui miten lapset avasvat uusia ovia. Joo, niin avaavat. Sellaisiin paikkoihin, joihin ei halua mennä kuten vanhempainillat, neuvolat, harrastukset jne.

Ja matkustaminen lasten kanssa on kyllä ihan helvettiä. Tai no, jokuhan ei "enää. 40-vuotiaana" halua yöpyä teltassa, niin tällaisille pystyyn kuolleille seikkailuhaluttomille ihmisille se hotellin uima-allas ja Bamse-klubi on varmasti ihanaa matkailua. 

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:21"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:11"]

Mitä uskot lapsen tuovan elämääsi? Liittyykö tämä nimenomaan haluun olla onnellisempi? Oletko tyytymätön nykyiseen elämääsi? 

[/quote]

Elän nyt aika haastavassa elämäntilanteessa kyllä. Olen ihan miettinyt, että toisiko lapsi mulle onnen kun muille se näyttää tuoneen. En tiedä sitten miten paljon ne muidenkaan jutut pitävät paikkaansa. Ei kai kenenkään elämä pelkkää onnea ole?

Olen miettinyt myös ikäviä hetkiä lapsen kanssa, mutta en oikein tiedä mitä ne olisivat. Ajattelen, miten lohduttaisin itkevää lasta ja hän tyyntyisi heti. Isompana juteltaisiin koulusta ja ratkottaisiin tehtäviä ja puhuttaisiin pojista. 

Vaikutan ihan sekopäältä näiden viestien perusteella...

ap
[/quote]

Mieti, miltä tuntuisi, kun vauva on 3 viikkoa vanha nyytti ja itkisi joka ilta vatsavaivoja 6-8 viikon ikään asti. Olisiko sulle ok, heilutella itkevää vauvaa musiikin tahdissa joka ilta tuntikausia ja tehdä sille pierujumppaa (pumpata jalkoja)? Noin niin kuin esimerkkinä ikävästä tilanteesta. Itse haluaisit tietenkin nukkumaan, mutta vauva huitaisi vatsaansa. Vauvojen vatsavaivat on yleisiä, koska ruuansulatus ja suolisto ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi.

Entä jos vauva olisi muuten huono nukkumaan? Päikkäreillä vauva vaatisi sut viereensä tai ei nukkuisi itse ollenkaan. Et saisi mitään arkiaskareita tehtyä. Jaksaisitko?

Tms. Vauva olisi allergikko, refluksitautinen, tms....

Kannattaa tietty muistaa, että vauvavaihe ei kestä ikuisesti, vaan joka ikävaiheelle on omat murheensa ja ilonsa.

Kuka sen tietää etukäteen? Ehkä kadut, ehkä et, mutta toisaalta voi olla että lapsettomana sinulla on aikaa kokea sellaisia uskomattomia seikkailuja joita vanhemmat eivät koskaan saa kokea. On mahdotonta verrata valitsemaasi elämänpolkua lähes äärettömään määrään hypoteettisia polkuja jotka voisivat tulla toteen jos tekisit toisia valintoja.

Mutta sanoisin että on parempi olla omistautunut vanhempi koska pitää lapsesta, kuin vanhempi joka pitää huolta lapsesta vain siksi että on sellaisen saanut ja kokee siksi velvollisuutta lasta kohtaan. Hanki siis lapsi jos sellaisen oikeasti haluat, mutta älä siksi että sinulla olisi lapsi "ihan vain sen varalle ettei jossakin vaiheessa alkaisi kaduttamaan".