Menetänkö jotan jos en tee lasta?
Ei ole vauvakuume, mutta ikä alkaa tulla vastaan (olen jo 35). Pitäisikö yksi lapsi tehdä "varmuuden vuoksi"? En tä jos kadun lapsettomuuttani myöhemmin? Auttakaa :(
Kommentit (139)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:39"]
Omassa elinpiirissäni olen harvinaisuus ja tuntuu, että kaikki elävät ihanaa perheunelmaa isossa talossa ja mieskin on onnellinen.
ap
[/quote]
Näet mitä haluat nähdä ja mitä sinulle halutaan näyttää. Minun havaintojeni mukaan ei se lapsiperhe- ja omakotitaloelämä ole mitenkään erityisen autuasta. Paljon enemmän ongelmia tällaisilla perheillä on kuin minulla ja puolisollani. -67
[/quote]
Tämä hämää minua. Kaikki vakuuttavat olevansa onnellisempia kuin koskaan kun ovat perustaneet perheen ja en tietenkään halua tätä kyseenalaistaa.
Ap
[/quote]
Ystäväperheeni näyttää ulospäin juuri tällaiselta, mutta oikeasti molemmat vanhemmat käy yksilöterapiassa ja siihen päälle pariterapiassa ja mies on harmaantunut kolmekymppisenä vastuun ja stressin takia ja naisen opinnot ovat levällään vielä 14 vuoden jälkeen. Ovat kuitenkin kunnollisia kristittyjä ihmisiä, mutta lapsista oli vain enemmän vaivaa kuin he etukäteen aavistivat. Eivät oikein edes usko saavansa uhrauksiuksilleen tarpeeksi vastinetta ja kaipaisivat enemmän pelkkää kahdenkeskistä aikaa. Omien, muiden unelmien toteutus on jäänyt retuperälle kroonisen rahapulan ja väsymyksen takia. Lapsilla on vielä oppimis- ja tarkkaavaisuusongelmia, jotka aiheuttavat lisää haasteellisuutta arkielämään.
Kyllähän se mielestäni näkyy hyvin ulospäin kuka pitää vanhemmuudesta ja kuka ei, kun kävelee esim. lasten leikkipuiston ohi.
t. 47
Mutta entä jos en ikinä saa sitä todellista haavetta matkustelusta toteutumaan ja olen tällä tavalla aloillani joka tapauksessa, niin kannattaisiko se lapsi tehdä kuitenkin tässä tapauksessa? Kun siis jo muutenkin joudun elämään tällä tavoin paikoillani niin eikö se menisi siinä samassa ja voisi ehkä tuoda onnenkin, kuten muille? Vai olenko naiivi? En yhtään tiedä millaista elämä olisi lapsen kanssa kun olen tottunut olemaan itsekseni ja välillä miehen kanssa.
Joku sanoi, että jos lapsesta hakee täytettä tyhjälle elämälle niin se on väärin. Minä taidan nyt juuri ajatella niin...
ap
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 14:23"]Tämä on niin VAIKEAA :(
Mitään palavaa halua lapsiin en kyllä koe, mutta väillä tulee tunne, että olisihan se oma lapsi kiva. Ja että muutkin tuntuu pärjäävän ja haluavan jopa lisää lapsia. Joskus on ulkopuolinen olo kun ei ole lapsia kuten muilla ja mietin mitä nuokin minusta ajattelee. En ole kenellekään ennen puhunut tästä asiasta näin rehellisedti kuin täällä. Lapsettomana naisena, saisinkohan päaljon sääliä ja kummasteluja osakseni?
ap
[/quote]
Kuulostaa siltä ku lapsi olis VAAN "ihan kiva" niin unohda koko juttu!
-Lapsen kannalta-
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:39"]
Omassa elinpiirissäni olen harvinaisuus ja tuntuu, että kaikki elävät ihanaa perheunelmaa isossa talossa ja mieskin on onnellinen.
ap
[/quote]
Näet mitä haluat nähdä ja mitä sinulle halutaan näyttää. Minun havaintojeni mukaan ei se lapsiperhe- ja omakotitaloelämä ole mitenkään erityisen autuasta. Paljon enemmän ongelmia tällaisilla perheillä on kuin minulla ja puolisollani. -67
[/quote]
Tämä hämää minua. Kaikki vakuuttavat olevansa onnellisempia kuin koskaan kun ovat perustaneet perheen ja en tietenkään halua tätä kyseenalaistaa.
Ap
[/quote]
1. Ihmisen onnellisuus lisääntyy iän myötä joka tapauksessa, oli lapsia tai ei.
2. Vanhemmat väittävät olevansa onnellisempia kuin mitä he tutkimuksissa todella raportoivat olevansa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisista vanhemmista vain 35 % ilmoittaa olevansa "hyvin onnellinen" pitäessään huolta lapsestaan.
3. Se, elääkö toiveidensa mukaista elämää, ennustaa onnellisuutta paljon paremmin kuin se, onko hankkinut lapsia. Ihmiset, jotka haluavat elämältä vapautta ja uusia kokemuksia vanhemmuuden sijaan ovat hyvin tyytyväisiä, ja vanhemmat joilla on paljon lapsiperheen elämään liittyviä ongelmia (lasten sairaudet, kiristynyt taloudellinen tilanne) ovat onnettomia. -66
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:04"]
Mutta entä jos en ikinä saa sitä todellista haavetta matkustelusta toteutumaan ja olen tällä tavalla aloillani joka tapauksessa, niin kannattaisiko se lapsi tehdä kuitenkin tässä tapauksessa? Kun siis jo muutenkin joudun elämään tällä tavoin paikoillani niin eikö se menisi siinä samassa ja voisi ehkä tuoda onnenkin, kuten muille? Vai olenko naiivi? En yhtään tiedä millaista elämä olisi lapsen kanssa kun olen tottunut olemaan itsekseni ja välillä miehen kanssa.
Joku sanoi, että jos lapsesta hakee täytettä tyhjälle elämälle niin se on väärin. Minä taidan nyt juuri ajatella niin...
ap
[/quote]
Jos sinulla olisi esim. sisko tai veli, jonka kanssa olisitte todella läheiset ja jolla olisi lapsia, jotka olisivat usein sinulla hoidossa ja rakastaisivat sinua, haluaisitko silloin vielä omaa lasta?
Kyllähän lapsen saanti nostaa sosiaalista statusta, mikä ehkä tekee jotkut ihmiset itsetyytyväisemmiksi kuin aiemmin ja toiset ovat arvokonservatiivisempia kuin toiset.
Mitä sitten jos saisit myöhemmin paljon rahaa, jonka turvin voisit matkustella, ottaisitko muksun mukaan?
t. 47
Ap hoitaa mielenterveyttään lapsen saannilla? Vaarallinen oletus. Lapsen saanti tunnetusti laskee onnellisuuden tasoa, ainakin väliaikaisesti.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:04"]
Mutta entä jos en ikinä saa sitä todellista haavetta matkustelusta toteutumaan ja olen tällä tavalla aloillani joka tapauksessa, niin kannattaisiko se lapsi tehdä kuitenkin tässä tapauksessa?
[/quote]
Miksi et saisi? Ei maailmanympärimatkaan miljoonia tarvita. Alle kymppitonnillakin pääsee moneksi kuukaudeksi, kun valitsee kohteet fiksusti. -66
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:04"]
Mutta entä jos en ikinä saa sitä todellista haavetta matkustelusta toteutumaan ja olen tällä tavalla aloillani joka tapauksessa, niin kannattaisiko se lapsi tehdä kuitenkin tässä tapauksessa? Kun siis jo muutenkin joudun elämään tällä tavoin paikoillani niin eikö se menisi siinä samassa ja voisi ehkä tuoda onnenkin, kuten muille? Vai olenko naiivi? En yhtään tiedä millaista elämä olisi lapsen kanssa kun olen tottunut olemaan itsekseni ja välillä miehen kanssa.
Joku sanoi, että jos lapsesta hakee täytettä tyhjälle elämälle niin se on väärin. Minä taidan nyt juuri ajatella niin...
ap
[/quote]
Jos sinulla olisi esim. sisko tai veli, jonka kanssa olisitte todella läheiset ja jolla olisi lapsia, jotka olisivat usein sinulla hoidossa ja rakastaisivat sinua, haluaisitko silloin vielä omaa lasta?
Kyllähän lapsen saanti nostaa sosiaalista statusta, mikä ehkä tekee jotkut ihmiset itsetyytyväisemmiksi kuin aiemmin ja toiset ovat arvokonservatiivisempia kuin toiset.
Mitä sitten jos saisit myöhemmin paljon rahaa, jonka turvin voisit matkustella, ottaisitko muksun mukaan?
t. 47
[/quote]
En haluaisi lasta mukaan reissuun. Kokisin sen isoksi taakaksi. Ja se kapeuttaisi valinnanmahdollisuuksia, sillä itse tykkäisin matkustaa välillä halvasti ja jopa vaarallisestikin.
Kyllä tämä alkaa itsellenkin valjeta, että sisimmässäni tiedän etten halua lasta. Silti on se "mitä jos sittenkin" - piinaava ajatus tuolla jossain sisimmässä. En voi tarpeeksi kiittää teitä osallistumisesta! Toivottavasti muutkin pohtijat saavat mietittävää. Toivon etten ole ainoa nainen täällä, joka miettii tätä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:56"]
Vastaus tosiaan tuli tuossa lottovoittoajatuksessa. Mulla on niin päin, että oli tilanne mikä tahansa, niin en haluaisi omaa lasta hankkia. Ei ole merkitystä rahatilanteella jne. Ei ole kaikkien juttu ja se on hyvä.
[/quote]
Jos on köyhä, lapsi kärsisi ja olisi vain yksi suu lisää ruokittavana. Jos olisi rikas, lapsi rajoittaisi liikaa luksuselämästä nauttimista ja hyväntekeväisyyshankkeita.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:17"]
Toivon etten ole ainoa nainen täällä, joka miettii tätä.
Ap
[/quote]
Minäkin toivon. Kyllä tätä asiaa kannattaa miettiä kunnolla. -66
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:17"]
Toivon etten ole ainoa nainen täällä, joka miettii tätä.
Ap
[/quote]
Minäkin toivon. Kyllä tätä asiaa kannattaa miettiä kunnolla. -66
[/quote]
Ja toivottavasti myös miehet saavat uutta perpektiiviä. Ei tämä lapsiin liittyvä päätös ole heillekään varmasti helppo.
ap
Voisi palkata lastenhoitajat kolmeen vuoroon...
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 18:55"]
Voisi palkata lastenhoitajat kolmeen vuoroon...
[/quote]
Miksi? Miksi tehdä lapsi jos sen kanssa ei halua viettää aikaa?
Parempi katua lapsettomuutta kuin lasta.
Et menetä. Olen huomannut kuinka useat menettävät ainakin hermonsa lapsien takia
Et välttämättä jos et itse myöhemmin ala katua sitä. Elämä voi olla antoisaa ilman lasta tai lapsen kanssa.
Se on oma valinta ja eihän pidäkkään tehdä lapsia jos niitä ei halua. Se olisi lastakin kohtaan väärin.
Kuvittelen joskus, että minä ja tytär ollaan esim. pulkkamäessä ja nauretaan yhdessä, tai ollaan niityllä keräämässä kukkia. Siis ajattelen aina mielikuvissa että minulla on tytär jota rakastan. Onko tällainen normaalia ja onko se merkki siitä että haluan lapsen?
Ap
Kadut vanhana muorina viimeistään.yksin tönötät.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 13:52"]
Kuvittelen joskus, että minä ja tytär ollaan esim. pulkkamäessä ja nauretaan yhdessä, tai ollaan niityllä keräämässä kukkia. Siis ajattelen aina mielikuvissa että minulla on tytär jota rakastan. Onko tällainen normaalia ja onko se merkki siitä että haluan lapsen?
Ap
[/quote]
On normaalia, ihmiset on biologisesti ohjelmoituja tuollaiseen. Se todellisuus ei kuitenkaan välttämättä ole pelkkää kukkien keräämistä niityllä ja yhdessä nauramista, vaikka varmasti sitäkin ajoittain.
Ei todellakaan ole perhe-elo pelkkää auvoa noissa omakotitaloissa. Päinvastoin. Meillä muutama läheinen perhe ja ovat kyllä näyttäneet sen nurjan puolenkin aika avoimesti.