Miten 70-luvulla porukka saattoi niin fanaattisesti kannatta NL:a, joka oli hyökännyt Suomeen vain n. 30 vuotta aiemmin?
Kuvitellaanpa, että Putinin Venäjä olisi hyökännyt Suomeen vuonna 1992, samalla väkivalloin vallanneen muutamalta itsenäiseltä naapurimaalta itsenäisyyden. Noin 100 000 suomalaista olisi kuollut sodassa, haavoittuneita tuplaten. Suomi olisi menettänyt kymmenesosan alueistaan ja maksanut vuoteen 2000 saakka raskaita sotakorvauksia. Samalla tiedettäisiin, että Venäjällä ei ole mielipiteenvapautta, uskonnonvapautta, sananvapautta, toisinajattelijoita vangitaan ja kyyditetään Siperiaan, pahimmillaan voivat päästä hengestään, tehty lukuisia joukkom*rhia valtion toimesta jne. Ja sitten meillä olisi nuoriso, joka ilomielin fanittaisi Venäjää maana ja systeeminä, tekisi sinne opintomatkoja, opiskelisi kieltä ja kulttuuria innolla, haluaisi Suomeen samanlaisen järjestelmän.
Tätä ajatteluleikkiä vasten tuntuu ihan KÄSITTÄMÄTTÖMÄLTÄ, miten 70-luvun (varmaan 60 ja 80-luvuillakin) on ollut suuri joukko ihmisiä, jotka ovat ajatelleet ja toimineet juurikin noin? Minun silmissäni he ovat ihan maanpettureita. Mitähän mahtaneet ajatella silloin ja mitä ajattelvat toiminnastaan nykyään?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Taistolaiset kävivät kouluissa kertomassa idän ihanuudesta. Onneksi en ymmärtänyt asiaa sillon.
Yksi pakkoruotsin silloisista perusteita oli, että ruotsin osaaminen auttaa säilyttämään yhteyden länteen. Loogisen ajattelun perusteella olisi luullut, että englanti olisi auttanut vielä enemmän mutta tuollaisen sanominen ääneen olisi ollut äärioikeistolaista (ruotsi- ja) neuvostovastaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin nykypäivän wokellus.
Pieni porukka huusi, riekkui ja öyhötti, eikä kukaan uskaltanut sanoa mitään poikkipuolista ettei olisi joutunut sen sakin silmätikuksi.
Ismi. Kommunismi. N/tsismi, Wokeismi.
Fanaattinen ideologia, eli ismi. Se on aina vaarallista. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Euroopassa Kiina oli se juttu ja täällä nuoriso oli viehättynyt Neuvostoliitosta.Vasta 70-luvun lopussa vasta veteraanit jo edes hiukan tuli esille ja jonain vuonna 1989 tuli sitten jo isosti mukaan mediaan ja kirjoihin.
Vasta kun Neuvostoliitto kaatui, pystyttiin Suomessa puhumaan talvisodasta ja Viron tapahtumista. Sitä ennen niistä ei puhuttu eikä me nuoret suunnilleen edes tiedetty, että sellainen maa on olemassa kuin Viro.
Kaikessa hiljaisuudessa jotkut kristityt olivat sinne yhteyksissä ja salakuljettavat sinne raamattuja ja muuta apua.
Olen itse uskovasta perheestä ja siksi meidän suvussa on inhottu kommunisteja aina. Osa mun vanhempien ikäpolvesta on näitä ex-taistolaisia. Mitenköhän tulevat nykyään toimeen itsensä kanssa. On hyvä, että näiden ihmisten menneisyyttä pidetään esillä. Ovat saaneet aikaan paljon vahinkoa.
🇺🇦🇮🇱
Hyökkäsimme Aatun kera Uralin suuntaan.
USA hyökkäsi monien maiden kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
LOL, koska isoilta osin nuo luettelemasi asiat ovat amerikkalaisten propagandaa tai sen värittämiä - ja kontekstista irroitettuja. Esimerkiksi vainot ja teloitukset - sosiaalista oikeudenmukaisuutta, saati kommunismia, ei lähtökohtaisesti voida saavuttaa ilman verenvuodatusta, koska omistava luokka ei luovu asemastaan vapaaehtoisesti. Tokihan kaikki kommunismin kannattajat tämän tiedostavat, eikä heillä sorrettuna väkenä tyypillisesti olisi ongelmaa jakaa porvareiden varoja uusiksi. Eli sympatiaa kovakouraisiakaan toimia vastaan ei kauheasti ole.
Kommunismin aika on edelleen suhteellisen kaivattua entisen Neuvostoliiton maissa. Eipä se sitä olisi jos siellä olisi ollut sellaista kuin nykyään meillä väitetään. Oma otantani koostuu nostalgiavideoiden kommenteista, jotka täyttyvät aikaa lämmöllä muistelevista kommentoijista. Mutta onhan noita sen lisäksi virallisempiakin erilaisia kyselyjä toteutettu - ja Stalinin kuvia miekkareissa kantavat baabushkat vielä meidänkin aikoinamme ovat ihan "yleinen" näky.
Saksassa on ajoittain jonkin verrankin keskusteltu ns. ostalgiasta, eli DDR:n kaipuusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ostalgia
Eivät asiat ole niin yksiselitteisiä kuin millaisina ne populistisesti yritetään esittää.
Kommentti ilmiannettu disinformaationa ja trollipajan tuotoksena.
Poliittinen realiteetti. Jos puhuit totuuden, niin se oli uran loppu.
Tarttisi ottaa selvää, mikä oli duunarin tai työttömän asema n. V. 1900. Sitä ei kouluissa opi ??
Sitten voisi ymmärtää.
Maailmantilanne oli silloin aika lailla toinen kuin nykyisin ja syitä oli monia
Esim. sitä Yhdysvaltain silloin käymää Vietnamin sotaa täälläkään ei kannattanut kuin korkeintaan jokunen hassu sotahullu.
Latinalaisen Amerikan ja kehitysmaiden sissiliikkeet nähtiin kolmannen maailman vapautuksen tienä, eli siis irti esim. Yhdysvaltain riistosta .
Ensimmäiset järkyttävät elokuvadokumentit sen entisten "aseveljiemme" 'Kolmannen valtakunnan ' aikaisista keskitysleireistä oli nähty televisiosta ja elokuvateattereissa.
Vasemmistolaiset opiskelijat osoittivat mieltään niin Pariisissa,kuin Yhdysvaltainkin campuksilla...(näin vain muutamia syitä mainitakseni)
Paluuta mihinkään siihen isänmaallisten kansakoulun luku- ja laulukirjojen , pikkulottien ja sotilaspoikajärjestöjen ja suojeluskuntapäällköiden aikaan , eli aikaan ja siihen ns. 'ajan henkeen' ennen sotia ei kertakaikkiaan enää ollut.
Neuvostoliiton jäänmurtajatilaukset, Kostamuksen ja Svetogorskin, Viru-hotellin ym. kaltaiset yhteistyöhankkeet sen sijaan työllistivät suoraan tai välillisesti melkein puolet kansasta .
Idänkauppa siis veti mutta suhteet länteen saatiin pitää myös.
Elintaso täällä kasvoi kohinalla ja UKK vieraili harva se viikko jotain idän johtajia tapaamassa.
Koulussa opiskeltiin mm. yya-sopimusta ja sen mukaan toimi täällä silloin armeijakin.
Rakennusliittokin oli kommunistien hallussa ja SKDL:n puheenjohtaja Aarne Saarinenkin oli sotaveteraani.
Se oli sitä silloista Suomea ja siinä vaan elettiin silloin.
Turha nyt ainakaan ketään sen ajan 15-18 vuotisia koululaisia tai opiskelijoitakaan on nyt jälkeenpäin mistään alkaa syyllistämään 'maanpettureiksi' .
He olivat sen ajan nuoria,jotka vain elivät ja seurasivat omaa aikaansa,johon ei vain sillon mikään syvä epäluottamus ja viha naapurimaatamme kohtaan kuulunut lainkaan. .
Kannattaahan moni myös EU:ta vaikka EU lappaa kehitysmaalaisia Suomeen suomalaisten korvaamiseksi.
Miksi kansallissosialismi nousi Saksassa. Kun ihmiskunta pääsi eroon sääty-yhteiskunnasta saimme demokratian ja johtajat kuten Stalin ja Hitler. Meniköhän jokin pieleen ?
Tuon koko termin 'kannattaa', voisi kyllä senkin asettaa tässä yhteydessä kyseenalaiseksi.
Se, kannatanko esim. minä Yhdysvaltain toimia,esim. sen joukkojen vetäytymistä ja pois vetämistä Afganistanista, on kysymys johon on mielestäni tavattoman vaikeaa vastata.
Seuraukset siitä ovat olleet tähän mennessä vain huonoja, mutta mitäpä minä niihin ja niiden korjaamiseksi voisin nyt täällä näin yksityisenä Suomen kansalaisena vaikuttaa.
(muuten kuin ehkä joidenkin hyväntekeväisyysyhdistysten kautta rahaa mahdollisuuksieni mukaan lahjoittamalla avustusjärjestöjen humantaariseen työhön siellä )
Se Afganistanin kysymyksen ratkaiseminen neuvotteluilla ja joukkojen sinne lähettämisen päätöksin taas on taas sitä 'suurvaltapolitiikan suhteiden hoitoa'.
Siihen en voi,olinpa siitä ja sen hyödyllisyydestä tai tarpeelisuudesta tai välttämättömyydestä mitä meltä hyvänsä , kuitenkaan vaikuttaa yhtään mitenkään.
Aikaisemmin sieltä vetäytyivät Neuvostoliiton joukot, nyt vuorostaanYhdysvaltain.
ps*(Toinen sana, minkä tuossa ap:n, kysymyksen muotoon kirjoitetussa otsikossa asettaisin myös aivan yhtä kyseenalaiseksi on tuo 'fanaattisesti' .
Jos ne syyt siihen jotakuta täällä kiinnostavat, niin voin kyllä vastata miksi,mutta tämän pitemmäksi en nyt enää tätä kirjoitusta halua venyttää. )
Kysymys oli silloin YYA-ajasta, eli yhteistyön politiikasta ja se oli silloin valtiomme virallista politiikkaa.
Kekkonen oli viisas mies. Takasi Suomeen rauhan.