Lue keskustelun säännöt.
Välillä mietin onko mulla mitään elämää.
06.12.2021 |
Siis pakko tässä avautua nyt. Mietin välillä onko mulla mitään elämää. Käyn töissä toki. Mutta sitten työajan ulkopuolella olen jotenki hyvin yksin. Tietokoneella vaan. Ihmiset ei oikein halua olla tekemisissä munkaa ja kavereita mulla ei ole yhtään ei minkäänlaisia. Joskus ennen niitä oli. Koen jotenki olevani erilainen kun muut ja yksin. Olen toki aloittanut nyt terapian. Kavereita on näin aikusena hyvin vaikee saada. EI oo mitää harrastuksia kyllä. Olen sitä miettinyt.. ollu vain työkiireitä nyt ettei ole ehtinyt. Sinkku myös olen. Parisuhteen saaminen on todella melkein mahdotonta.. Jotenki tylsää tää elämä ja koen toki olevani selkeesti masentunut.. tää on on kuitenki jatkunu jo kauan. Välillä tunnen olevani ilmaa tässä elämässä. EI jaksais tällästä elämää.
Kommentit (65)
Entistä enempi tässä masentuu ku yksin kirjottelee seinille ja tänne.. ja miettii naisjuttuja kun ei kelpaa kellekkään.. vaikka perusasiat on kunnos.. töitä, hieno asunto ulkonäkö ihan riittävä.,. mutta eihän se teille naisille riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä mietin että ehkä mun on tarkotus olla näkymätön ja yksin.. ennen oli parisuhteita mutta ne meni sitte ja työttömänä en kelvannu naisille. Nyt on vakituinen työ ja kääntyny kelkka vanhentunut ja en kelpaa enää kellekkään ja iso maha.. pitäs olla laihempi.. mt kunnossa ja kaikkee.. kavereita.. no eipä ole kun on tosi erilainen kun muut ja seki masentaa miksen voi olla normaali
Olis kiva vain saada nainen kainaloon ja olla yhdessä.. mutta ei niin ei.... yksinäistä elämää vaa.
EN JAKSA HEIDO.. EI TÄNNE KETÄÄ KIRJOTA.. TAKAS TÖIHIN KOHTA.
ELÄMÄ ON IHANAA KUN ON DIAGNOOSEJA ON ERILAINEN KUN MUUT.. NIIN SELLASTA SE ON .