Välillä mietin onko mulla mitään elämää.
Siis pakko tässä avautua nyt. Mietin välillä onko mulla mitään elämää. Käyn töissä toki. Mutta sitten työajan ulkopuolella olen jotenki hyvin yksin. Tietokoneella vaan. Ihmiset ei oikein halua olla tekemisissä munkaa ja kavereita mulla ei ole yhtään ei minkäänlaisia. Joskus ennen niitä oli. Koen jotenki olevani erilainen kun muut ja yksin. Olen toki aloittanut nyt terapian. Kavereita on näin aikusena hyvin vaikee saada. EI oo mitää harrastuksia kyllä. Olen sitä miettinyt.. ollu vain työkiireitä nyt ettei ole ehtinyt. Sinkku myös olen. Parisuhteen saaminen on todella melkein mahdotonta.. Jotenki tylsää tää elämä ja koen toki olevani selkeesti masentunut.. tää on on kuitenki jatkunu jo kauan. Välillä tunnen olevani ilmaa tässä elämässä. EI jaksais tällästä elämää.
Kommentit (65)
Tapaan ihmisiä, kun käyn yksin konserteissa, elokuvissa, kahviloissa istuskelemassa, kirjastossa, jopa lenkillä ja kaupassa on tultu juttusille. Muutama näistä jäi kavereiksi ja yksi johti parisuhteeseen.
Ei ole enää elämää eikä töitä. Parisuhde vaatisi naisen löytämisen ja se kuulostaa ihan utopialta. Voisi alkaa käyttää jotain taju pois aineita. Nukkuessa on kaikki ihan hyvin. Parhaassa tapauksessa ei enää heräisi kun ottaisi tarpeeksi jotain oikein vahvaa ainetta.
Jotenki emmä tiedä.. tätäkö mun elämä on.. välillä tuntuu onko mulla autismin kirjoa vai mitä.
MInä haluaisin parisuhteen ja jonkinlaisen isomman muutoksen.
Tuntuu vähä nykyää että mä oon aivan ulkopuolinen kaikessa täälä koko elämässä. Oon kai vähä masentunut ja sen huomaa kyllä.. Liikaa on yksin.
Joskus ennen vielä oli jonkinlaisia kavereita ja ihmisiä.. omalla käytöksellä toki ne osat on lähteny ja kaippa ihmiset ei jaksa minua.. olin vielä ennen työtön paljon.
Musta on tullut jotenki ilkee ja käytös on muuttunut ja kaikenlaista tässä. Kaivannu myös parisuhdetta kauan ja en kelpaa omana itsenäni niin se on tehny musta vähä tälläsen.
Tuntuu vaa ettei oikee ketää kiinnosta ees mitä mä kirjotan/ juttelen.. vähä siltä tuntuu.
Tämmöset ihmiset on vaa pohjalla ja sille ei voi mitää jos on tällänen, pitäs kai olla erilainen. mutta ei sille voi mitää jos toiset masentuu ja jää yksin kaipaa parisuhdetta jne.
No joo ihan sama.. ei ketää kiinnosta. ihme että usein menee hermot elämään ku tää on pysähtyny eikä oo yhtää kavereita ja mitään.
Sannako siellä?
Mitäs jos vaihtaisit hommia ja antaisit pääministerin tehtävät sellaiselle, joka osaa ja haluaa niitä hoitaa.
Mikä ihmeen sanna mitä sä sekoilet oikein?
JOo o ihan sama.. kai mä oon sitte ikiuisesti sinkkuna ja yksin.. no voi sitä töissä käydä ja semmosta.
JOO EN OLE KOMEA.. EN OLE VARAKAS.. MULLA EI OLE BEMARIA.. MULLA EI OLE MITÄÄN.. OLEN VIELÄ LIHAVA.. PISTE
OIKEE KIINNOSTA ENÄÄ PASKAN VERTAA KU EI KERTA OLE MITÄÄ OMINAISUUKSIA ETTÄ SAISI NAISEN JA PARISUHTEEN.. OMANA ITTENÄ EI KELPAA
mitä tänne ees kirjottaa.. ei ole markkina arvoa ja statusta... niin eipä tässä oikein voi yhtään mitään.
Kai se vain pakko tehdä töitä kokoajan ja olla yksin elää.
Yritä löytää ensin jotain muuta iloa ja vaihtelua elämääsi. äläkä etsi pakonomaisesti parisuhdetta. Esim. liikuntaharrastus, musiikki tms. ja kun sitä kautta saa iloa elämään, positiivinen vire näkyy ulospäin ja tulee näkyvämmäksi muille. Kun hymyilee, on iloinen ja suht onnellinen, on helpompi lähestyä toista tai olla lähestyttävissä. Onni ei löydy toisesta ihmisestä, jos ei ole tyytyväinen itseensä ja elämäänsä yksin. Tsemppiä sulle ja varmasti löydät vielä ystävän ja/ parisuhteen!
No en ole tyytyväinen itseeni ja omaan elämääni kun on sanottu että sussa on vikaa etkä tule kellekkää naiselle kelpaavan mitä voisin ajatella? No kyllä mä haluaisin naisen. No käyn mä lenkillä ja salilla mutta en tutustu ihmisiin olen vaa ihan yksin tietokoneella tai kotona.
Uskalla nettiin etsii suhdetta, ilman deittailua sitä ei löydy ja hauskaa voi pitää ilman sitoutumista.