Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Edvin Laineen Tuntematon aikansa elänyt?

Vierailija
06.12.2021 |

Itsenäisyyspäivän perinne ties kuinka kauan, ja itsekin aikanaan olen katsonut ja tietyssä mitassa jopa tykännyt. Mutta tänään katsominen oli yhtä tuskaa: kömpelöjä taistelukohtauksia ja yli-ikäisten esittäjien pökkelömäistä näyttelemistä (melkein lausuntaa). Louhimiehen versio on niin paljon parempi (Mollbergin oli huono). Olenko ylikriittinen? Pitäisikö kelat heittää jo lopullisesti elokuva-arkistoon vai onko elokuvalla jotakin arvoa vielä? Esitettävä joka itsenäisyyspäivä vai riittäisikö kerran 10 vuodessa?

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
06.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden 55 elokuva on hyvä ajankuva, se korjasi varmaan sodan jälkeisiä (ja sodanaikaisia) traumoja, jotka rintamalla olleita kantoivat. Valvontakomission ja asekätkennän jäljiltä oli varmasti helpottavakin nähdä, että sille sodalle oli syy ja kansan tuki.

85 versio oli sitten oman aikansa versio, se tavallaan on ehkä huonommin kestänyt aikaa, ja toisaalta ei. Olen itse ehkä liian lähellä tuon ikäluokan näyttelijöitä, koska nyt tämä uusi, 17 valmistuneessa elokuvassa henkilöt olivat ehkä vähän elävämmän oloisia. No, ehkä Rokan nosto niin vahvasti esiin, ja etenkin hänen siviilielämänsä, toi sitä lähemmäs sotaa kokematona ihmistä. Toisaalta 85 elokuvan kuvauksia tehtiin tässä meidän lähellä, niin se on jotenkin kovin läheinen (ja täällä on myös aitoja sodanaikaisia pommikuoppia, kun venäläiset erehtyivät kohteesta (luulivat pommittavansa rautatietä).

Jokaiselle noista kolmesta elokuvasta on oma paikkansa ja oma tehtävänsä. Ap:n mielipide korostaa tätä: vuoden 55 elokuva ei puhuttele nykyisiä katsojia, mutta Louhimiehen versio saattaa hyvinkin osua ja upota.

Louhimiehen elokuva nimenomaan tekee sen, mihin nuo kaksi muuta ei pysty: tavoittavat tuttujen näyttelijöiden kautta milleniaalit ja some-sukupolven, joilla ei ole enää mitään kosketusta sota-aikaan isovanhempien kautta.  Oli Robinia, Putous-Akua, Vesala ja Haloo Helsinki teki elokuvateemaisen kappaleenkin videoineen.

Louhimiehen elokuvan loppu oli oikeastaan todella tunnelmallinen ja tulkitsin sen konkreettiseksi viestiksi nimenomaan näille nykynuorille siitä, mikä tarina liittyy niihin kirkkojen pihamaiden sankarihautojen rivistöihin joita ihmettelevät rippikoulussa tai kesähäissä käydessään.

Tässä olet todennäköisesti oikeassa. Valitettavasti se tarkoittaa myös sitä, että minun aikani oli ja meni.

Mitä välii nykynuorista suurin osa menetettyjä tapauksia.

Vierailija
42/47 |
06.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen katsonut 20-vuotiaan tyttäreni kanssa ensimmäisen version jo hänen taaperoiästään asti.

Siitä on muodostunut hänellekin erittäin tärkeä perinne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
06.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikansa elänyt veijarikomedia. Möbergin versio on liian totinen, Louhimies löysi kultaisen keskitien Tuntematon sarjassaan, leffaa en ole nähnyt.

Vierailija
44/47 |
06.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laineen versio on paras; muut olisi voinut jättää tekemättä - keksisivät jo jotain uutta.

Vierailija
45/47 |
07.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on historiaa.

Vierailija
46/47 |
07.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Loppu on niin paskatunteellista paskaa ettei mitään rajaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
07.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Louhimiehen leffasta jäi mieleen kuinka kaikki jäivät vähän väliä tuijottamaan mietteliäinä kaukaisuuteen tai ihmettelivät hyönteisiä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi neljä