Lue keskustelun säännöt.
Iso riita joulusta
06.12.2021 |
Meillä oli pienesti joulua esillä, oli muutama kynttilälyhty, keittiössä ikkunakoriste ja pari enkeliä. No kolmannen tai neljännen kerran viikon sisään mieheni murjottaa joulusta, mainitsi vihaavansa ja kärsivänsä joulustressistä. Mä olen mielestäni aika vaatimaton tässä asiassa.
No nyt hiillyin tästä ainaisesta marinasta. Keräsin kaikki pois ja sanoin että joulu oli mun osalta tässä. Ei ikinä enää yhtään mitään.
Tämä joulunalkutus on kestänyt vuosia ja olen vähentänyt kaikkea jouluista vuosi vuodelta ja samaan aikaan narina on kasvanut. Nyt tultiin joulun suhteen tien päähän.
On muuten viimeinen joulu tässä talossa.
Ensi vuonna sitten muualla ja ihan jotain muuta.
Mitta avioliiton suhteen on nyt täynnä.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että 1+/5. Plussa siitä että näinkin moni nieli syötin
No kiva arvio, tää on mun arki.
Sano vielä se Porvoo niin sitten onkin kaikki siinä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä joulu menee tunteisiin. Huh huh
Kyllä se voi mennä. Mulla on samaa jouluvihaa kuin aapeen miehellä väitetysti, ja kyllä ne perk eleen joulurenkutukset ja muu typerä ärsyttää ja rasittaa. Eli ymmärrän kyllä aapeen miehen tunnereaktiota.
Mutta meillä on se ero, että mun mies saa kyllä laittaa joulun ihan rauhassa enkä siitä kitise, koska se on hänelle tärkeää enkä halua olla se ankea ilonpilaaja. Pitää vähän pystyä tulemaan vastaan vaikka meneekin tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että 1+/5. Plussa siitä että näinkin moni nieli syötin
Jos täällä huvikseen purkaa turhautuneisuuttaan ja vastaa aloituksiin, ei se tarkoita sitä että uskoisi niihin sokeasti. Täällä on yleensä nasevia kommentteja, lähinnä niitä tulen aina lukemaan.
Mun mies oli samanlainen, on varmaan edelleen mutta ei tarvi kuunnella natinaa kun heti viime joulun jälkeen laitoin eropaperit menemään ja nyt nautin!
Lupaa meille, että eroat, ettei tarvitse ensi jouluna kuunnella valitustasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ottako joulua niin vakavasti. Olisit antanut toiseen vaan narista ja olisit itse nauttinut koristeista.
Nyt kun AP on laittanut joulun pois, tarkoittaako se että hänellä on nyt oikeus narista jouluttomuudesta vuoden loppuun saakka? Vai koskeeko narinaoikeus vain miehiä?
Mä sanoin sanottavani, en ole nalkuttaja. Pallo on nyt vastapuolella ja innolla odotan mitä tuleman pitää. Joulu meni, töissä laitan enkulit pöydälle
Vierailija kirjoitti:
Mun eka mieheni vihasi joulua. Murjotti, ei puhunut mitään. Ei ostanut yhtään lahjaa ikinä. Aivan kamalaa, olla sellaisen kanssa. Lähde vaan ap. On miehiä jotka pitävät joulusta.
Tuttuni sanoi kerran vihaavansa joulua. On menettänyt useita läheisiään juuri joulun aikaan. Jouluun voi liittyä surullisia muistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lupaa meille, että eroat, ettei tarvitse ensi jouluna kuunnella valitustasi.
Me saadaan tänne uusi palstaulimies, joka katkerana nais.vihasta vuodattaa seuraavat 10 vuotta, kuinka eukko jätti kahden joululyhdyn takia.
Jos on vuosia jatkunut, niin olis pitänyt jo pitää keskustelu miehen kanssa tästä aiheesta vuosi sitten. Nyt olet kuunnellut miehen joulunalkutusta ja kerätä patoutunutta mielipahaa, joka vihdoin purkautui vihdoinkin tuollaisena lapsellisena kiukkuna. Kaksi keskenkasvuista ihmistä teillä saman katon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee hätiköityjä ratkaisuja AP.
Ymmärrän, että mittasi tuli täyteen ja ei kukaan jaksa eikä tarvitse kuulla valitusta. Sinun ei myöskään tarvitse luopua unelmastasi joulun suhteen olettaen että olet jouluihminen. Kuitenkin, nyt kysytään tahtoa molemmilta - tahtoa olla yhdessä ja neuvotella asioista. Oletteko rehellisyyden nimissä istuneet pöydän ääreen ja keskustelleet asiasta ilman suuttumusta, syyttelyjä ja mököttämistä? Joku juurisyyhän tuohon miehesi joulun inhoamiseen on. Tiedätkö syytä tai oletko kysynyt? Oletko myös kertonut omista fiiliksistä rauhallisen napakasti miehelle? Toivon, että saatte asiat puhuttua läpi rauhassa. Tsemppiä. <3
Vierailija kirjoitti:
Jos on vuosia jatkunut, niin olis pitänyt jo pitää keskustelu miehen kanssa tästä aiheesta vuosi sitten. Nyt olet kuunnellut miehen joulunalkutusta ja kerätä patoutunutta mielipahaa, joka vihdoin purkautui vihdoinkin tuollaisena lapsellisena kiukkuna. Kaksi keskenkasvuista ihmistä teillä saman katon alla.
Sinäkö luulet, että aloittaja ei ole sanonut miehen marinasta mitään 20 vuoden aikana? Eikö mies osaa ajatella sitä, että hän pilaa vaimon jouluilon vuosi toisensa jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis etteks te puhuneet tästä ENNEN naimisiinmenoa? Miten haluaa elää arkea ja juhlaa, vai eikö halua juhlia lainkaan? Kyseessähän on aka oleellinen arvomaailmaan, elämäntapoihin ja haaveisiin liittyvä asia.
Arvaa mitä? Puhuttiin kyllä ja alkuun meni No jos ei nyt hyvin niin ainakin ihan kohtuullisesti. Sitten tuli lapsia ja silloinkin pärjättiin, vaan nyt viime vuosina kaikki menee huonosti. Nyt hänestä on tullut aivan mahdoton, kaikki jouluun liittyvä on suoraan $@@t@n@$t@ ja mikään jouluun liittyvä ei ole tarpeeksi vähän. Itseasiassa kaikki juhlat saa sen kaikkein pahimman esiin. Onhan näitä juttuja vuoden mittaan, vappu, juhannus ja syntymäpäivät. Nämä nyt ensin alkuun. Jos olis aina maanantai tai keskiviikko niin olis ihan parasta. Tiiättekö, 20 vuotta pelkkää maanantaita on pidemmän päälle aika ikävää.
Ap
Olin juuri tulossa kysymään että onko lapsi(a). Ei ole reilua lapsiakaan kohtaan, että mlkku isä vie mahdollisuuden viettää joulua jos siis lapset joulusta tykkäävät. Pysy vaan lujana. Sano, että jos ei sinun niin ainakin lasten takia laitat joulun, piste. Olisiko tosiaan mahdollista mennä viettämään joulua sukulaiselle, mökille, vaikka sitten hotelliin? Ikävää jos joudut lasten kanssa lähtemään kotoa jouluksi koska mies on lapsellinen ja itsekäs. Tietysti voit aina ehdottaa sille ukollesi, että sinä laitat kotiin joulun ja hän voi etsiä itselleen toisen osoitteen siksi aikaa. Ja sitten kissa pöydälle ja käytte läpi ongelmakohdat ja sovitte, mitä jatkossa. Kuulostaa että ehkä ero tosiaan olisi nyt se paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vuosia jatkunut, niin olis pitänyt jo pitää keskustelu miehen kanssa tästä aiheesta vuosi sitten. Nyt olet kuunnellut miehen joulunalkutusta ja kerätä patoutunutta mielipahaa, joka vihdoin purkautui vihdoinkin tuollaisena lapsellisena kiukkuna. Kaksi keskenkasvuista ihmistä teillä saman katon alla.
No ehkä niinkin. Mun vika on, että yritän välttää riitaa ja yritän olla joustava. Ihan liikaa siis. Miestä ahdistaa kaikki arjesta poikkeava ja mä yritän luovia niin että omat toiveet jää alle. Kuitenkaan ei riitä eikä oo tyytyväinen vaikka joulua ei olisi ikinä. Samaan aikaan mä itse toivoisin jotain joulua ja iloa. Ei, arki vaan on oikeaa elämää. Mä katoan itseltäni ihan kohta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lupaa meille, että eroat, ettei tarvitse ensi jouluna kuunnella valitustasi.
Me saadaan tänne uusi palstaulimies, joka katkerana nais.vihasta vuodattaa seuraavat 10 vuotta, kuinka eukko jätti kahden joululyhdyn takia.
Tuli mieleen, että eikö tälle miehelle ole koko avioliiton aikana kertynyt mitään hyviä muistoja jouluista omien lasten kanssa?
Tämä taisi ollakin tämmöinen aprillipila.
No anna miehen nyt narista edes kerran vuodessa jouluna. Yleensä naiset narisevat kerran kuukaudessa ja sitäkin pitää kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eka mieheni vihasi joulua. Murjotti, ei puhunut mitään. Ei ostanut yhtään lahjaa ikinä. Aivan kamalaa, olla sellaisen kanssa. Lähde vaan ap. On miehiä jotka pitävät joulusta.
Tuttuni sanoi kerran vihaavansa joulua. On menettänyt useita läheisiään juuri joulun aikaan. Jouluun voi liittyä surullisia muistoja.
Minullakin on lapsuudesta/nuoruudesta vaan surkeita joulumuistoja. Lapsuudessa ei oikeastaan edes vietetty joulua, vaan aikuisten ryyppäjäisiä. Mieheni on saanut minut taas joulutunnelmaan ja minusta joulu on nykyään ihan jees ja hienoa saada koristella kotia ja appivanhemmilla on hienoa viettää joulua. En vaan ymmärrä miksi joku haluaa tahallaan pilata toisen tunnelmaa? Tarkoitan siis tätä ap:n valittajaukkoa.
Äitini on samanlainen. Joulusta valittaminen alkaa jo lokakuussa ja pahenee vaan, silti pitää tunkea jouluksi muiden seuraan ja tietysti valittaa joulusta se koko aika. Henkisesti kuluttavaa olla tuollaisen negatiivisuuden ruumiillistuman kanssa tekemisissä. Nykyään keksin tekosyyn joka joulu, en anna murjottajan pilata lomiani enää.
En edes ole erityisesti jouluihminen, en välitä siitä kauheasti mutta tuollainen vihaaminen ja murjottaminen ja muiden tuomitseminen vaan kävi hermoille.
Terapeutti kirjoitti:
Älä tee hätiköityjä ratkaisuja AP.
Ymmärrän, että mittasi tuli täyteen ja ei kukaan jaksa eikä tarvitse kuulla valitusta. Sinun ei myöskään tarvitse luopua unelmastasi joulun suhteen olettaen että olet jouluihminen. Kuitenkin, nyt kysytään tahtoa molemmilta - tahtoa olla yhdessä ja neuvotella asioista. Oletteko rehellisyyden nimissä istuneet pöydän ääreen ja keskustelleet asiasta ilman suuttumusta, syyttelyjä ja mököttämistä? Joku juurisyyhän tuohon miehesi joulun inhoamiseen on. Tiedätkö syytä tai oletko kysynyt? Oletko myös kertonut omista fiiliksistä rauhallisen napakasti miehelle? Toivon, että saatte asiat puhuttua läpi rauhassa. Tsemppiä. <3
Kyllä mä ne syyt tiedän, liittyy lapsuuteen, siellä on synkkiä juttuja. Nyt valuu takaisin sinne ja juhlapyhät tuo möröt takaisin. Ei me mikään puhumaton pariskunta olla, mutta mä naivina luulin mun rakkauden tuovan hänet valoon. Taisikin käydä juuri toisinpäin.
Jaahas,että tämmöistä on sitten tänään.