Lastemme hoitoajat ovat ma-pe 6.45-16.45. Mitä ajattelette tästä?

Jos normaali työaika on 8h, niin valitettavasti lapsilla hoitoajat ovat pitkät. Itse talvella menen takaisin töihin ja lapsi on silloin 1v8kk. Teen 7h päiviä ja työmatkat päälle niin lapsi on lähes 9h hoidossa. Etsin kyllä lähempää töitä, mutta ei se niin yksinkertaista ole löytää.

T:25 joka tekee 3-vuorotyötä...... ja tekee 6-tuntisia vuoroja kun tekee LYHENNETTYÄ TYÖPÄIVÄÄ JOHON ON LAILLINEN OIKEUS.

ja eräissä tapauksissa työnantaja voi kieltätyä myöntämästä ihan lain puitteissa. Puhutaanko lisää peen jauhamisesta?

ja valittaakin voi, täällä ainakin.



Aina voi valita ja sitten on vain elettävä valintojen mukaan. Suomessa on lisäksi laki, joka mahdollistaa työajan lyhennyksen ja siihen saa KELAlta tukea.

Ei todellakaan ole jokaisen oikeus jos tarkoitat osittaista hoitovapaata. Työsuhteen kesto vähintään 6kk ja eräissä tapauksissa on mahdollista työnantajan kieltäytyä.

Työnantajalla on rajoitettu mahdollisuus kieltäytyä sopimasta osittaisesta hoitovapaasta. Tällöin työnantajan on kuitenkin kyettävä perustelemaan, miksi työajan lyhentäminen vaikeuttaa vakavalla tavalla työjärjestelyjä.



Osittaiselle hoitovapaalle jäämisen ehtona on 6 kuukauden työssäolo saman työnantajan palveluksessa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Lapset olivat päiväkodissa ma-pe klo 10.30-20.30... Raskasta se oli meille kaikille, mutta onneksi nuo illat olivat päiväkodissa rauhallisia kun lapsia oli vähemmän kuin päivällä.



Nyt hoitopäivän pituus on alle 8h, kiitos uuden mieheni, joka vie lapset aamuisin päiväkotiin. Vielä kun sain vaihdettua työtä niin, ettei iltaa tarvitse tehdä, niin en voisi tyytyväisempi olla.

Täytyy olla hyvin tärkeä työntekijä ja työnantajalle tulla todella haitallista menetystä ja jos kukaan muu ei voi tehdä työntekijän töitä voi työnantaja kieltäytyä, muuten ei.

Antaisin vaikka oikean käteni heidän puolestaan. Lapsemme viihtyvät hyvin hoidossaan, ovat iloisia, reippaita, avoimia ja terveitä hoitopäivien päätteeksi. Tästä syystä voin luottaa siihen, että lapseni ovat kohtuullisen hyvässä huomassa päivisin.



Minulla on silti vastuu myös työstäni, vaikkei se arvojärjstyksessäni lapsiani ohitakaan. Teoriassa osittainen vanhempainvapaa voisi olla mahdollista, mutta käytännössä ei mitenkään tässä yrityksessä, jossa työskentelen.



Olen itse koulutukseni ja työtehtäväni valinnut. Valinnat tuovat myös vastuuta. Minulla on tietyt tehtävät, jotka kuuluvat velvollisuuksiini. Yksinkertaisesti ne on hoidettava jos mielin asemani säilyttää. Tehtäviä ei voi jättää tekemättä, eikä niitä voi sälyttää muidenkaan tehtäväksi. Jos työaikani ei riitä tehtävien tekemiseen, on ne ikävä kyllä tehtävä työajan ulkopuolella. Aivan varmasti voin pakata tavarani pöydältäni jos ilmoittaisin, että en ehdi nyt hoitaa tehtäväni kannalta olennaisia asioita, sillä lain mukaan minulla on oikeus lähteä kesken päivää pois.



Minulla on ehdottomasti vastuu lapsistani, mutta on minulla vastuu työstänikin. Jos minä en pysty hoitamaan työtäni työnantajaani miellyttävällä tavalla, on aivan varma, että minä olen korvattavissa jollakin työhönsä voimakkaammin sitoutuneella henkilöllä. Lailla ja sen pykälillä ei tässä asiassa ole suurtakaan merkitystä.



Ja koska haluan säilyttää työni, on se tehtävä osittain lapseni kustannuksella, niin kurjalta ja itsekkäältä kuin se kuulostaakin.

todellisia vaihtehtoehtoja joista valita työaikojaan ja paikkojaan. Voi valita työn tai kortiston välillä onnellisessa tapauksessa.



KOrtisto tietää vaikeuksia asuntolainojen maksuun ja perheen kaikkeen toimeentuloon ja näkyy aika pian perheen ilmapiirissä. Työntäyteinen elämä on ainakin minusta onnellista. Kaikkia tarvitaan ja tehtäviä riittää. Voi olla hyödyski paitsi lapsilleen myös muille ihmisille.



Valitsen aina työnteon, jos vaihtoehtona on kortisto, sanokoot muut siihen mitä haluaa.



JOkainen tehköön ei vain parhaansa, vaan kaikkensa työssä ja perhepiirissä. Silloin lopputulos on paras ja ihmiset keskimäärin onnellisimpia.



Elämässä tapahtuu paljon sellaistakin, mitä ei voi etukäteen aavistaa. Sitten joutuu vain sopeutumaan ja tekemään esimerkiksi pitkiä ja raskaita työpäiviä.



Edelleenkään en usko toisten ihmisten ratkaisujen moralisoimisen auttavan yhtään lasta.



Suomalainen päivähoito on hyvää ja luotettavaa. ja jäähän lasten kanssa aamuhetket, illat, viikonloput ja lomat, jotka kaikki vietetään yhdessä.



Esimerkiksi kaljoitteluun tai äidin omiin rientoihin en työn lisäksi varaa aikaa, kaikki loppu on perheelle.

Helppo se on sieltä taustalta huudella, että ei ajatella lapsen parasta, mutta kukaan ei ole vielä kyennyt perustelemaan, että miten sitten hoidetaan työssäkäynti ja lapset parhaiten. Tosiasia on, että suurin osa vanhemmista käy normaalisti töissä ja lapset ovat sen ajan hoidossa. Ei minulle tulisi mieleenkään jättäytyä töistä pois sen takia, että lapsi on liian paljon hoidossa joidenkin mielestä. Täytyy kuitenkin muistaa se, että lapsi sosiaalistuu siihen malliin, mitä perheessään näkee ja kokee. Jos vanhemmat elävät sossun luukulla, niin lapsikin mitä todennäköisimmin päättyy sossun asiakkaaksi. Appiukko on kertonut esimerkin elävästä elämästä kotiseuduiltaan. Yksi suku on " toimeton" jo kolmannessa sukupolvessa ja neljäs on jo syntynyt. Ei taida olla kovinkaan hyvä tulevaisuus tiedossa pojalle, kun molemmat vanhemmat työttömiä sossun asiakkaita...

joskus pötköttää sohvalla lehteä lukemassa.



Nukkui äiti tosin ruuan päälle nokoset aika usein.



Etää semmoinen muistikuva on jäänyt. JOs halusi seurustella äidin tai isän kanssa niin saattoi mennä heidän kanssaan työmaalle, mikä milloinkin oli tekeillä.



En muista noita ollenkaan pahalla. Paljon muuta on jäänyt ikävänä mieleen, muttei vanhempien työnteko.

jo taaperona 10h/vrk.

jolloin lapsen hoitopäivä ei veny työmatkojen takia ja voi limittää töihin menoa ja tuloa niin, että toinen vie ja toinen hakee ja lyhentää sillä lapsen hoitoaikaa.



Nämä nyt heti kättelyssä mieleen tulevaa konstia.

t.

Ja haluaisin myös muistutella teille jeesustelijat maamme tämän hetken tilanteesta..

Miettikäähän kuinka monta pätkätyöläistä meillä on. Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät koko ajan. Jos mielii työtä näissa olosuhteissa tehdä, siinä ei työaikaa lyhennellä.

Kuten jo aiemmin todettu, on monella vaihtoehtona 8 tunnin päivät tai kortisto.

minä ainakin asun mielummin pitempien hoitopäivien kustannuksella pellon reunassa, maaseudun rauhassa 4h+k kuin jossain kerrostaloryppäässä 2h+k. Piste.

Me käymme molemmat Helsingissä töissä, mutta näillä asuntojen hinnoilla ei ole meidän kaltaisella keskituloisella mitään saumaa ostaa asuntoa työpaikkamme läheltä ilman järjetöntä velkaa. Sitä paitsi emme edes HALUA asua Helsingissä, vaan täällä vähän syrjemmässä, jossa on turvallista, puhdasta ja tilaa olla. On lapsellakin mukavampaa, kun voi juosta omalla tai naapurin pihalla eikä tarvitse jossain vuokrakolmiossa kökkiä.

Perheiden tilanteet ovat erilaisia, ihan aikuisten oikeesti.



HOitopaikoissahan on toisaalta valinnanvaraaa.

Vierailija:

jolloin lapsen hoitopäivä ei veny työmatkojen takia ja voi limittää töihin menoa ja tuloa niin, että toinen vie ja toinen hakee ja lyhentää sillä lapsen hoitoaikaa.

Nämä nyt heti kättelyssä mieleen tulevaa konstia.

Täällä ei ihan tosta noin vaan asuta työpaikan vieressä!

Hei, oikeesti... miten aikuinen voi olla noin naiivi??!! :D

" Asukaa työpaikan lähellä..." Juu...