Lue keskustelun säännöt.
Meneekö tää koskaan paremmaksi? (Hankalaa vauvan kanssa)
08.03.2015 |
Vauva in siis 9 kuukautta ja tällä hetkellä meidän arki on todella hankalaa. Oon yksinhuoltaja ja siihen yksityiskohtaan ei nyt tarvitse tarttua, vaan keskitytään olennaiseen. Eli vauva ei ole nyt nukkunut kunnolla moneen kuukauteen, herännyt 5-15 kertaa yössä. Sen lisäksi on yhtäkkiä koko ajan tyytymätön päivisin, seuraa mua koko ajan eikä suostu jäämään ollenkaan yksin. Heti kun yritän touhuta omia juttuja, niin hermostuu. Ei suoatu leikkimään enää millään leluillaan, kaikki on tylsää. Eikä jaksa päivät pitkät ulkoilla tai käydä vauvakerhoissa, mulla olis omiakin asioita. Oon täysin poikki ja ihan burn outin partaalla. Mulla käy kotipalvelu kerran viikossa 2 tuntia, ja sen ajan käytän istumalla ja tuijottamalla eteeni kun korvissa vaan soi. Meneekö tämä koskaan helpommaksi? Joo tiedän, oman soppani oon keittänyt, eikä ollut suunnitelmissa jäädä yksinhuoltajaksi. Rakastan lastani, mutta pelkään tulevani hulluksi unen putteessa ja kun vauva jatkuvasti vaatii huomiota. Tarvitsen omaa aikaa, eikä kerran viikossa riitä. Tunnen olevani huono äiti, kun en omaa lastani kestä ja stressaan koko ajan. Mua itkettää kun kirjotan tätä. Tuntuu ettei elämässä ole mitään iloa ja ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus.
Kommentit (56)
Lue Joukolatar-blogia. Lähes samanikäinen vauva hänell' ja ihanaa elämää viettää. Ota mallia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:13"]Lue Joukolatar-blogia. Lähes samanikäinen vauva hänell' ja ihanaa elämää viettää. Ota mallia!
[/quote]
Wtf? :O
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:46"]Voi pieni, uskon että on raskasta olla yksin vastuussa. voitko päästä unikouluun? Vauvan olisi aika oppia nukkumaan öitä. vierota imetyksestä jos et ole sitä vielä tehnyt. Vauva alkaa nukkua paremmin ja sinäkin voit paremmin. [/quote] Olen vierottanut imetyksestä (imetän vain päivisin ruokailun yhteydessä) ja kokeillut kaikki mahdolliset unikoulun keinot. En tiedä johtuuko osittain siitä että vauvalla on puhkeamassa 3 uutta hammasta ja ehkä siitä että opettelee kävelemään tukea vasten, ja siksi nousee öisinkin unissaan seisomaan. Unikoulu on siitä hankala, että yritän kaiken lisäksi lukea tällä hetkellä pääsykokeisiin ja en haluaisi olla montaa päivää/viikkoa poissa kotoa. Hankala tilanne. Ap
[/quote]
siis haluat omaa aikaa mutta et poissa kotoa?? tässä taitaa olla kyse siitä että itse et osaa päättää mitä haluat! mites tukiverkko? isä? isovanhemmat? kummit?
kysy neuvolasta viikonloppu tukiperhettä! jos sulla ei ole yhtään tukiverkkoa!
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:25"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:46"]Voi pieni, uskon että on raskasta olla yksin vastuussa. voitko päästä unikouluun? Vauvan olisi aika oppia nukkumaan öitä. vierota imetyksestä jos et ole sitä vielä tehnyt. Vauva alkaa nukkua paremmin ja sinäkin voit paremmin. [/quote] Olen vierottanut imetyksestä (imetän vain päivisin ruokailun yhteydessä) ja kokeillut kaikki mahdolliset unikoulun keinot. En tiedä johtuuko osittain siitä että vauvalla on puhkeamassa 3 uutta hammasta ja ehkä siitä että opettelee kävelemään tukea vasten, ja siksi nousee öisinkin unissaan seisomaan. Unikoulu on siitä hankala, että yritän kaiken lisäksi lukea tällä hetkellä pääsykokeisiin ja en haluaisi olla montaa päivää/viikkoa poissa kotoa. Hankala tilanne. Ap
[/quote]
siis haluat omaa aikaa mutta et poissa kotoa?? tässä taitaa olla kyse siitä että itse et osaa päättää mitä haluat! mites tukiverkko? isä? isovanhemmat? kummit?
kysy neuvolasta viikonloppu tukiperhettä! jos sulla ei ole yhtään tukiverkkoa!
[/quote]
Ai että kukaan ei haluaisi olla omassa kodissaan joskus rauhassa, yksin, tehden omia juttujaan?
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:28"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:25"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:11"] [quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:51"] [quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:46"]Voi pieni, uskon että on raskasta olla yksin vastuussa. voitko päästä unikouluun? Vauvan olisi aika oppia nukkumaan öitä. vierota imetyksestä jos et ole sitä vielä tehnyt. Vauva alkaa nukkua paremmin ja sinäkin voit paremmin. [/quote] Olen vierottanut imetyksestä (imetän vain päivisin ruokailun yhteydessä) ja kokeillut kaikki mahdolliset unikoulun keinot. En tiedä johtuuko osittain siitä että vauvalla on puhkeamassa 3 uutta hammasta ja ehkä siitä että opettelee kävelemään tukea vasten, ja siksi nousee öisinkin unissaan seisomaan. Unikoulu on siitä hankala, että yritän kaiken lisäksi lukea tällä hetkellä pääsykokeisiin ja en haluaisi olla montaa päivää/viikkoa poissa kotoa. Hankala tilanne. Ap [/quote] siis haluat omaa aikaa mutta et poissa kotoa?? tässä taitaa olla kyse siitä että itse et osaa päättää mitä haluat! mites tukiverkko? isä? isovanhemmat? kummit? kysy neuvolasta viikonloppu tukiperhettä! jos sulla ei ole yhtään tukiverkkoa! [/quote] Ai että kukaan ei haluaisi olla omassa kodissaan joskus rauhassa, yksin, tehden omia juttujaan?
[/quote]
Nyt höpinät pois. Ap on uupunut, hoitaa pientä vauvaa yksin. Hän tarvitsee unta ja tukiverkoston. Väsyneenä ei kykene priorisoimaan omaa tarvettaan, siksi vaikuttaa usein ulkopuolisesta ristiriitaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä helpottaa! Tuo aika on 9 kk eteenpäin on meillä ollut molemmilla lapsilla juuri kuvaamasi kaltaista, heräilyä itkua tyytymättömyyttä jatkuvaa kitinää ja takertumista. Kuuluu asiaan! Hampaat vaivaavat ja ruoka ei maistu, aivot kehittyvät kovaa ja käyvät kierroksilla, kropan lihakset samoin kun liikkumisen opettelu on käynnissä. Jakso kestää kyllä muutaman kuukauden mun kokemuksen mukaan, vähän 1v päivän jälkeen on meillä arki helpottunut, tosi unikoulu on jouduttu pitämään että saadaan heräilykierre katki. Voimia!
Mutta tarvitset kyllä apua että jaksat, kotipalvelun on pakko antaa sinulle enemmän apua, en voi käsittää että saat noin vähän sieltä vaikka olet yksin!? Kehtaatko soittaa sinne ja kertoa heräilystä, jos he voisivat tulla nyt parin kuukauden ajan muutamana aamupäivänä viikossa että saat nukkua. Meillä käynnit ovat muuten helsingissä kolmen tunnin mittaisia. Ihmettelen suuresti jos ei tällainen järjesty.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:11"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:46"]Voi pieni, uskon että on raskasta olla yksin vastuussa. voitko päästä unikouluun? Vauvan olisi aika oppia nukkumaan öitä. vierota imetyksestä jos et ole sitä vielä tehnyt. Vauva alkaa nukkua paremmin ja sinäkin voit paremmin. [/quote] Olen vierottanut imetyksestä (imetän vain päivisin ruokailun yhteydessä) ja kokeillut kaikki mahdolliset unikoulun keinot. En tiedä johtuuko osittain siitä että vauvalla on puhkeamassa 3 uutta hammasta ja ehkä siitä että opettelee kävelemään tukea vasten, ja siksi nousee öisinkin unissaan seisomaan. Unikoulu on siitä hankala, että yritän kaiken lisäksi lukea tällä hetkellä pääsykokeisiin ja en haluaisi olla montaa päivää/viikkoa poissa kotoa. Hankala tilanne. Ap
[/quote]
Missä vauva nukkuu? Jos vauvalla on eroahdistusta ja muutenkin paljon heräilyä, auttaisiko jos ottaisit hänet viereen nukkumaan? Esim niin, että laitat oman sänkysi seinän viereen ja vauva nukkumaan sun ja seinän väliin?
Ja ruokailusta älä pliis ala ottaa stressiä! Vauvat syö välillä paremmin, välillä huonommin, ja pahinta mitä voit tehdä, on tehdä ruokailuista ikäviä tilanteita oman hermostumisen kautta! Varsinkin jos vielä imetät, niin et voi tietää miten paljon vauva saa energiaa pelkästä maidosta, jaehkä sen takia ruoka ei maistu hyvin?
Itse kärsin vuosia siitä kun stressasin esikoisen syömisten kanssa, ja kaikki ruokailuun liittyvä meni vuosikausiksi ihan sirkukseksi -eikä se lapsi yhtään sen paremmin alkanut niillä sirkustempuilla syödä. Nyt on 12-v linnunluinen urheilijapoika, joka on edelleen pieniruokainen.
[/quote]
Vauva nukkuu mun sängyn vieressä omassa sängyssään. Olen myös kokeillut omaa huonetta, samassa sängyssä, vaunuissa sisällä, minä eri huoneessa, omassa sängyssä kapaloituna, imettää, olla imettämättä, nukuttaa rinnalla, nukuttaa vellillä pullosta, nukuttaa tassuttamalla, juntata tyynyjen väliin niin ettei pääse pyörimään sängyssä, mikään ei tunnu tehoavan. Kaikkea on kokeiltu systemaattisesti 5 kuukauden aikana.
Vauva kyllä syö hyvin, mutta stressaan asiaa silti, koska vauva on koko ajan tyytymätön.
Isovanhemmat pystyy auttamaan vain vähän, koska ovat vielä työssäkäyviä. Isä ei ole ollenkaan tekemisissä meidän kanssa, tekisi meidän elämästä vielä hankalampaa (arki on nykyään luksusta verrattuna elämään sen ihmisen kanssa). Kotipalvelusta ei saada enempää apua. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:12"]Ap, missä päin asut? Voisin auttaa vauvan hoidossa, jos satuttaisiin asumaan lähekkäin? Itse asun Hämeessä.
[/quote]
Asun Helsingissä.
Ap
Hei, auttaisiko jos kerron, että toi on ohimenevää? Kyse on eroahdistuskaudesta. Meillä se oli vauvalla pahimmillaan 10-12 kk iässä. Sitten helpotti.
Unikoulua voisit toki yrittää, jotta yöt helpottaisivat, mutta eroahdistukseen auttaa esim. kantoreppu tai -liina, niin vauva on koko ajan mukana. Hän tarvitsee sitä läheisyyttä nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt keskityt vauvaan. Siinä sulle näyttää olevan tarpeeksi. Kouluun ehdit myöhemminkin. Suosittelen ottamaan viereen. Niin mullakin 9kk vieressä. Heräsi viime yönä 30min välein 20-7 paitsi yksi kolmen tunnin pätkä. Imetän päivin ja öin koska ei ymmärrä miksi saa päivällä mutta yöllä ei kun nälkä kuitenkin on. Kiinteistä en murehtisi. Maito vielä tärkeä vuoden ikään asti. Tsemppiä. Sama suo se on kaikilla :)
Olisko teidän asuinpaikalla jotain omaa äitien fb-ryhmää, jonka kautta voisi saada apua? Viimeaikoinahan esim. niistä "hätäkahvit"-ryhmistä on ollut paljonkin juttua mediassa.
En osaa muuten auttaa, mutta jos yhtään lohduttaa, toi vajaan vuoden ikä on ollut meillä kummankin lapsen kohdalla hankalin, ja helpottanut kyllä huomattavasti joidenkin kuukausien päästä. Siinä on ollut hampaiden tuloa, eroahdistusta, yöllä itketty niitä tai kukuttu harjoittelemaan kävelyä... Lapsi on sen ikäinen, että jaksaa jo rimpuilla ja kiipeillä, eli ei voi heijata sylissä kevyesti niin kuin pientä vauvaa, mutta toisaalta niin pieni ettei asioita voi selvittää puhumalla... Mutta onneksi se siitä vielä helpottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:53"]Olisko teidän asuinpaikalla jotain omaa äitien fb-ryhmää, jonka kautta voisi saada apua? Viimeaikoinahan esim. niistä "hätäkahvit"-ryhmistä on ollut paljonkin juttua mediassa.
En osaa muuten auttaa, mutta jos yhtään lohduttaa, toi vajaan vuoden ikä on ollut meillä kummankin lapsen kohdalla hankalin, ja helpottanut kyllä huomattavasti joidenkin kuukausien päästä. Siinä on ollut hampaiden tuloa, eroahdistusta, yöllä itketty niitä tai kukuttu harjoittelemaan kävelyä... Lapsi on sen ikäinen, että jaksaa jo rimpuilla ja kiipeillä, eli ei voi heijata sylissä kevyesti niin kuin pientä vauvaa, mutta toisaalta niin pieni ettei asioita voi selvittää puhumalla... Mutta onneksi se siitä vielä helpottaa!
[/quote]
Mulla ei ole facebookia hankalan eksän takia... Mutta kiitos kaikille tuesta ja alan uskomaan että tää helpottaa tästä ajan kanssa. Sitten kun pääsen joskus kouluun ihmisten pariin vielä niin varmaan elämä helpompaa.
Ap
Ja tosiaan, unohda ne pääsykokeet. Yksi vuosi ei merkitse mitään loppuelämääsi ajatellen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi muuta sanoa ku tsemppiä ja hanki kaikki apu mitä vaan voit saada. Mulla 6kk poika, jonka kanssa on myös rankkaa. Mä en oo yh, joten en varmaa voi edes kuvitella millasta sulla on. Mun piti myös hakea yliopistoon nyt keväällä, mut suosiolla jätän seuraavaan vuoteen.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:36"]
Kyllä helpottaa! Tuo aika on 9 kk eteenpäin on meillä ollut molemmilla lapsilla juuri kuvaamasi kaltaista, heräilyä itkua tyytymättömyyttä jatkuvaa kitinää ja takertumista. Kuuluu asiaan! Hampaat vaivaavat ja ruoka ei maistu, aivot kehittyvät kovaa ja käyvät kierroksilla, kropan lihakset samoin kun liikkumisen opettelu on käynnissä. Jakso kestää kyllä muutaman kuukauden mun kokemuksen mukaan, vähän 1v päivän jälkeen on meillä arki helpottunut, tosi unikoulu on jouduttu pitämään että saadaan heräilykierre katki. Voimia!
Mutta tarvitset kyllä apua että jaksat, kotipalvelun on pakko antaa sinulle enemmän apua, en voi käsittää että saat noin vähän sieltä vaikka olet yksin!? Kehtaatko soittaa sinne ja kertoa heräilystä, jos he voisivat tulla nyt parin kuukauden ajan muutamana aamupäivänä viikossa että saat nukkua. Meillä käynnit ovat muuten helsingissä kolmen tunnin mittaisia. Ihmettelen suuresti jos ei tällainen järjesty.
[/quote]
Hampaiden puhkeamista ja ikäkauteen kuuluvaa eroahdistusta (takertumista äitiin) tulin minäkin ehdottamaan. Ne menevät aikanaan ohi, mutta silloin kun tilanne on päällä, voi tuntua äidistäkin toivottomalta.
Pyydä itsellesi apua. Väsyneenä asiat tuntuvat ylivoimaisemmilta kuin ne oikeasti ovatkaan. Tarvitset lepoa ja omaa aikaa, selvä se.
Millainen turvaverkko sinulla on? Saisitko jonkun auttamaan sinua vaikeana ajanjaksona. Voitko saada kotiapua useammin? Ja kannattaisi käyttää kotiavun aika vaikkapa nukkumiseen tai jos vaan jaksat, lähtisit käymään jossakin poissa kotoa. Sekin virkistää, kumma kyllä.
P.S. Kerroit vieroittaneesi lapsesi yösyötöstä.
Jouduin vierottamaan oman lapseni kokonaan noin vuoden ikäisenä, koska hän käytti rintaani huvituttinaan ja kiinteä ruoka ei maistunut. Sitten hän heräili nälkäisenä öisin vähän väliä. En vaan kestänyt enää sitä tunnin välein heräämistä. Neuvolassa neuvottiin vierottamaan kokonaan, ja pari yötä itkeskeltyään hän rupesi syömään kiinteitä reippaasti ja yöt sujuivat paremmissa merkeissä.
Tsemppiä sinulle ja vauvallesi!
Ap, missä päin asut? Voisin auttaa vauvan hoidossa, jos satuttaisiin asumaan lähekkäin? Itse asun Hämeessä.