Yksinhuoltajaperheen lapsena en saanut jouluisin lahjan lahjaa lapsena
Tiedättekö, miltä tuollainen lapsesta tuntuu? Miten minusta edes olisi voinut kasvaa normaali aikuinen? Minä kasvoin ja jalostin vihani äitiäni kohtaan, jolle se kuului. Siskoni käänsi vihansa itseään vastaan. Voisimmepa kostaa. Voisinpa kostaa hänenkin puolestaan. Ainoa, mikä äitiini vaikuttaisi olisi kuitenkin vain viinan loppuminen. Kunpa alkoholiveroa nostettaisiin ja maahantuonti kiellettäisiin.
Kommentit (34)
Huh mikä ruikutus. Jos pitää vanhoja jouluja muistella, miksei muistelisi jotakin kivaa joulua?
Päihteiset joulut lapsille ovat varmasti kamalimpia mutta ei sillä katkeruudella ja vihalla menneisyyttä enää voi muuttaa ja koittaa aikuisena järkätä sitten ihan oman mieleisensä joulut.
Ah mitä katkeruutta. Kuulostaa että ap:n aivot ovat käristyneet äidin juomisen myötä. Fas?
Tottakai kaikki vihaa vihaista
Viha ei ole voima.
Siis isäsi hylkäsi sinut kokonaan eli hänen on täytynyt rakastaa sinua vielä paljon vähemmän kuin äitisi. Hänhän ei pelastanut teitä alkoholistin kynsistä vaan porskutteli iloisesti eteenpäin ilman teitä.
Vierailija kirjoitti:
Huh mikä ruikutus. Jos pitää vanhoja jouluja muistella, miksei muistelisi jotakin kivaa joulua?
Kun kaikilla ei ole sellaisia kivoja jouluja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Otatko ahtëriin?
10 000 €.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis isäsi hylkäsi sinut kokonaan eli hänen on täytynyt rakastaa sinua vielä paljon vähemmän kuin äitisi. Hänhän ei pelastanut teitä alkoholistin kynsistä vaan porskutteli iloisesti eteenpäin ilman teitä.
Yhtä vähän he molemmat minua rakastivat eli eivät lainkaan. Voin hyvinkin kuvitella, että he kilpailivat siitä kumpi rakastaa vähemmän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kaikki vihaa vihaista
Viha ei ole voima.
On, se on minun supervoimani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani puolestasi ap. On todella surullista ettei teitä lapsia ole suojeltu äidin alkoholismilta. Te olisitte ansainneet rakkautta ja välittämistä. Ja niitä joululahjoja. Oikeasti sinä olet surullinen, mutta se näyttäytyy nyt vihana. Oletko saanut psykoterapiaa?
Ei terapia ole ratkaisu mihinkään. Eivät he oikeasti välitä. Korkeintaan saa samanlaisia vastauksia kuin täältä, että nyt aikuisena pitäisi unohtaa ja rakentaa itse elämänsä. Ei se mene niin. Vaikka ostan kaikki lahjat, koristelen talon ja kuusen ja laitan joulumusiikkia niin ei se tunnu miltään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään kotoa saanut juurikaan muuta kuin perus vaatteet ja ruuan. Jos muuta halusi niin sanottiin että hanki sitten kun itse tienaat. Eikä tienestejäkään saanut kokonaan pitää vaan piti maksaa ruokarahaa kotiin. Piti valita sellainen ammatti missä ei tarvinnut paljoa lukea jotta oli aikaa käydä iltaisin tai viikonloppuisin töissä. Hyvähän se oli että oppi töitä tekemään enkä ole katkera mistään.
Meillä ei saanut edes noita perusjuttuja. Suihkussakaan ei saanut käydä, kun se oli niin kallista. Kuulostaa kuitenkin surullisesta tuo miten he ovat aivopesseet sinut ja taidat itsekin uskoa kirjoittamasi :(
Ap
Olen jo edesmenneen alkoholistin lapsi, tosin ikää jo niin paljon, että olen vuosia ehtinyt marinoitumaan liemissäni ja yrittänyt muuttaa ajatusmaailmaani. Eihän se helppoa ole tehdä niinkuin muut sanoo ja omia tuntemuksiaan vastaan, mutta tosiasiassa, kuten täälläkin on jo sanottu, niin se viha ei ketään helpota. Se syö ja nakertaa ihmistä sisältäpäin ja antaa edelleen vallan niille muille, jotka ovat sen pahan olon aikoinaan aiheuttaneet. Kun koet, että sinua ei ole rakastettu, niin rakasta sinä itseäsi sen verran, että yrität päästä näistä lapsuuden muistoista eroon ja tehdä itsellesi paremmat joulut ja tulevat muistot. Vanhemmistasi ei ole ollut vanhemmiksi. Sitä ei voi muuksi muuttaa ja se ei ole sinun vikasi. Alkoholisti toimii kuten toimii, kun viina vie. Toivottavasti ajan kuluessa löydät ympärillesi rakastavia ihmisiä tai ainakin opit rakastamaan itseäsi ja löydät elämääsi rauhan.
Minäkin olen alkoholistin lapsi, mutta en alkoholistiperheen lapsi, ei meillä ollut tuollaista. Siksi pystyn suhtautumaan asiaan vähän rationaalisemmin.
Alkoholismi on hyvin vakava sairaus. Ei kukaan oikeasti halua juoda perhettä, omaisuutta ja työpaikkaa. Sairaus pakottaa tekemään niin, eikä terveet ihmiset sitä pysty käsittämään. Pahimmat ajat omalle vanhemmalleni osuivat niihin vuosiin, kun olin jo muuttanut pois kotoa.
On täysin selvää, että äitisi on kertakaikkisen huono äiti ja teillä on ollut kamalat oltavat. Sossun olisi pitänyt puuttua tuohon. Haluan silti uskoa, että äitisi rakastaa teitä, mutta ei sairaudeltaan sitä pysty osoittamaan.
Vihaamalla et saa mitään hyvää aikaiseksi itsellesikään. Vihasta irtipäästäminen ei ole helppoa, tiedän sen oikein hyvin. Se olisi sinulle kuitenkin parasta ja ainoa keino suuntautua kohti aurinkoisempaa tulevaisuutta.