Anteeksiantamisen vaikeus, vaikka kuinka haluaisi..:|

Hyvä ystäväni loukkasi minua, ja nyt olen ns. pattitilanteessa.
Olemme tunteneet toisemme jo 5-v asti, joten tunnemme todella hyvin. Hän on aina ollut ihminen joka seisoo puolellani, ihan sama mitä tapahtuu. Ystäväni on myös tiennyt, että olemme mieheni kanssa (tuloksetta) yrittäneet lasta 2 vuotta. Nyt kuitenkin tuntuu että olis "tärpännyt". Menkat jäänyt pois, ja apteekin testikin näyttää positiivista. :)
Kertoessani mahdollisesta raskaudesta hän kuitenkin veti maton kiitettävästi alta sanoen kutakuinkin näin: Jos teille ei 2 vuoden aikana ole lasta tullut, niin miksi tulisi nytkään? Sitä paitsi en ole todellakaan varma olisiko susta äidiksi.
.
Hän tietää kuinka olen halunnut äidiksi, kuinka kipeästi olen kärsinyt jokaisen negatiivisen testin jälkeen, kuinka pahalta minusta on tuntunut nähdä nuoria äitejä ja kuinka paskalta on tuntunut hänen oma aborttinsa 1½ vuotta sitten (joo, hänen valinta, silti tuntu paskalta että joku ottaa pois sen minkä eteen itse tekee kaikkensa).
.
Tapahtuneen jälkeen kerroin kuinka sanat loukkasivat, ja ystävä pyysi anteeksi, kertoi syyksi vaan äkkipikaisuutensa ja äkillisen hämmenyksen mahd. raskaudesta. Sanoin antavani anteeksi, mutta en oikeasti ole sitä vielä tehnyt.
Haluan, todellakin halua antaa anteeksi, mutta mitä jos en kuitenkaan pysty? Unohdanko koskaan niitä sanoja jotka hän sanoi?
Miks just meille kävi näin, olen umpikujassa.
N26