Mikä naisia häiritsee miesten harrastuksissa?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:31"]

Lapsia ei voi syyttää stressistä, logistisista vaikeuksista, ennakoimattomuudesta tai sekasorrosta.

[/quote]

Sekoitat keskenään moraalisen syyn (josta voi moittia) ja kausaalisen syyn (joka selittää). Lapset ovat tietenkin moraalisesti syyttömiä siihen, että heidän vanhempansa ovat päättäneet hankkia lapsia, mutta kyllä se lasten hankkiminen vain lisää todennäköisyyttä, että saa osakseen kaikkia mainitsemiani asioita. Tätä tuskin vanhemmatkaan kiistävät. -6

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:46"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:41"]Omistushalu ja kateellisuus. Miehillä on yleensä paljon enemmän varsinkin kodin ulkopuolisia harrastuksia kuin naisilla. [/quote] Tälläinen nainen kannattaa siis laittaa kiertoon mäkättämään jollekkin toiselle miehelle, ennen kuin on liian myähäistä. Onneksi yleensä ymmärtävät lähteä itse, minä kun en esim. bändireenejä jätä väliin, vaikka se kuinka naista vituttaisi. Hommatkoon itse jonkun harrastuksen, että ei tarvitse toisen harrastukset harmittaa.

[/quote]

Mulla muija katkoi kitarasta kielet ennen tärkeää keikkaa, en olis saanut kuulemma lähteä. Onneksi soittimia on mistä valita. Matkaan lähdettiin ja muija jäi.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:43"]

Se, että mies kyhjöttää huoneessaan koneen ääressä pelaamassa tai leikkisotilaita maalaamassa, ja näyttää hapanta naamaa kun pyydän katsomaan kanssani Temptation Islandia tai Talentia. Ei kuulemma kiinnosta. Ei tarvitse kiinnostaakaan, se yhdessäolohan siinä on tärkeää!

[/quote]

Mikset itse mene viereen istumaan kun se pelaa? Yhdessäolohan siinä on tärkeää..

[/quote]

Onhan se nyt pöljää katsoa vierestä, kun aikuinen mies leikkii niin helvetin tosissaan joillakin lasten jutuilla.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Sehän se pointti tuossa varmasti olikin, hyvin tajusit.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:05"]

Kertokaa! Miksi ei saisi harrastaa mitään, vaikka se olisi vain yksi iltapäivä viikossa ei silloinkaan saisi lähteä? Miksei miehellä saa olla omia juttuja?

[/quote]Minun mieheni saa harrastaa ihan mitä haluaa ja silloin kun haluaa ja suo saman minulle. Meillä on paljon myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Emme ole siamilaiset kaksoset joiden on pakko olla kiinni toisissamme koko ajan vaan aikuisia ihmisiä jotka elävät omaa elääänsä. Liittomme on luja kuin kallio. Meillä on lapsia ja jaamme velvollisuudet ilman ongelmia. 

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:05"]

Kertokaa! Miksi ei saisi harrastaa mitään, vaikka se olisi vain yksi iltapäivä viikossa ei silloinkaan saisi lähteä? Miksei miehellä saa olla omia juttuja?

[/quote]Minun mieheni saa harrastaa ihan mitä haluaa ja silloin kun haluaa ja suo saman minulle. Meillä on paljon myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Emme ole siamilaiset kaksoset joiden on pakko olla kiinni toisissamme koko ajan vaan aikuisia ihmisiä jotka elävät omaa elääänsä. Liittomme on luja kuin kallio. Meillä on lapsia ja jaamme velvollisuudet ilman ongelmia. 

[/quote]*elämäänsä

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:43"]

Se, että mies kyhjöttää huoneessaan koneen ääressä pelaamassa tai leikkisotilaita maalaamassa, ja näyttää hapanta naamaa kun pyydän katsomaan kanssani Temptation Islandia tai Talentia. Ei kuulemma kiinnosta. Ei tarvitse kiinnostaakaan, se yhdessäolohan siinä on tärkeää!

[/quote]

Mikset itse mene viereen istumaan kun se pelaa? Yhdessäolohan siinä on tärkeää..

[/quote]

Onhan se nyt pöljää katsoa vierestä, kun aikuinen mies leikkii niin helvetin tosissaan joillakin lasten jutuilla.

[/quote]

Ja nuo mainitut telkkariohjelmat on korkeakulttuuria?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Tota, mikä sun ongelmasi on?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[/quote]

Akat paapoo pentujaan ihan liikaa. Mä tein kaksvuotiaana jo töitä isän kanssa. Äiti toi välillä kahvia ja voileipää työmiehille.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[/quote]

Akat paapoo pentujaan ihan liikaa. Mä tein kaksvuotiaana jo töitä isän kanssa. Äiti toi välillä kahvia ja voileipää työmiehille.

[/quote]

Vittu että oot kova jätkä! Annatko oman akan harrastaa vai onko ne harrastukset vaan äijien juttuja teidän perheessä?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:10"]

Luuletko sä että mä osaan lukea maailman kaikkien muitten naisten ajatukset? Mistä helvetistä mä sen tietäisin mitä sun rouva ajattelee. Kysy siltä!

[/quote]

No kysyin kaikilta niiltä jotka tietää! Pidä sä pääs kiinni!

[/quote]

Mikäs hiekkapillu se täällä?

[/quote]

Kysyjä on kyllä mies..

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[/quote]

Akat paapoo pentujaan ihan liikaa. Mä tein kaksvuotiaana jo töitä isän kanssa. Äiti toi välillä kahvia ja voileipää työmiehille.

[/quote]

MIksi sun piti pilata tää keskustelu? Tuo vastaus, mitä aloit kommatoimaan ja alapeukuttamaan oli tosiaan täydellinen vastaus avaukseen. Sulta puuttuu selvästi elämänkokemusta, ilmeisestikään sulla ei ole omia lapsia ja muutenkin tuo viimeisin vastaus...

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[/quote]

Akat paapoo pentujaan ihan liikaa. Mä tein kaksvuotiaana jo töitä isän kanssa. Äiti toi välillä kahvia ja voileipää työmiehille.

[/quote]

Vittu että oot kova jätkä! Annatko oman akan harrastaa vai onko ne harrastukset vaan äijien juttuja teidän perheessä?

[/quote]

Mulla ei oo akkaa vaan nimenomaan kaks äijää löytyy mun perheestä. :)

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:43"]

Se, että mies kyhjöttää huoneessaan koneen ääressä pelaamassa tai leikkisotilaita maalaamassa, ja näyttää hapanta naamaa kun pyydän katsomaan kanssani Temptation Islandia tai Talentia. Ei kuulemma kiinnosta. Ei tarvitse kiinnostaakaan, se yhdessäolohan siinä on tärkeää!

[/quote]

Mikset itse mene viereen istumaan kun se pelaa? Yhdessäolohan siinä on tärkeää..

[/quote]

Onhan se nyt pöljää katsoa vierestä, kun aikuinen mies leikkii niin helvetin tosissaan joillakin lasten jutuilla.

[/quote]

Ja nuo mainitut telkkariohjelmat on korkeakulttuuria?

[/quote]

Ne ovat suosittuja, niistä puhutaan, ne kuuluvat nykyajan ihmisen yleistietoon. Vaan moniko tietää jostakin "flames of war"ista? Itsekin piti käydä lunttaamassa nimi laatikkpinon kyljestä. Jotakin sotapeliä leluilla ja nopilla.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[/quote]

Akat paapoo pentujaan ihan liikaa. Mä tein kaksvuotiaana jo töitä isän kanssa. Äiti toi välillä kahvia ja voileipää työmiehille.

[/quote]

Vittu että oot kova jätkä! Annatko oman akan harrastaa vai onko ne harrastukset vaan äijien juttuja teidän perheessä?

[/quote]

Mulla ei oo akkaa vaan nimenomaan kaks äijää löytyy mun perheestä. :)

[/quote]

No saako teillä molemmat äijät harrastaa tasapuolisesti vai onko toinen äijempi? Koska siitä harrastamisesta tässä keskustelussa oli kyse, vaikka yritit viedä vähän sivuraiteille.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]

Jos lapsi osaa puhua se osaa myös paskoa pönttöön!

[/quote]

Ai osaa? Ei meillä kylläkään. Muutenkin tartuit tässä nyt oleellisimpaan!! asiaan. Ei ole vaikea arvata miksi.

[/quote]

Akat paapoo pentujaan ihan liikaa. Mä tein kaksvuotiaana jo töitä isän kanssa. Äiti toi välillä kahvia ja voileipää työmiehille.

[/quote]

Vittu että oot kova jätkä! Annatko oman akan harrastaa vai onko ne harrastukset vaan äijien juttuja teidän perheessä?

[/quote]

Mulla ei oo akkaa vaan nimenomaan kaks äijää löytyy mun perheestä. :)

[/quote]

No saako teillä molemmat äijät harrastaa tasapuolisesti vai onko toinen äijempi? Koska siitä harrastamisesta tässä keskustelussa oli kyse, vaikka yritit viedä vähän sivuraiteille.

[/quote]

Samassa bändissä soitetaan.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 10:43"]

Se, että mies kyhjöttää huoneessaan koneen ääressä pelaamassa tai leikkisotilaita maalaamassa, ja näyttää hapanta naamaa kun pyydän katsomaan kanssani Temptation Islandia tai Talentia. Ei kuulemma kiinnosta. Ei tarvitse kiinnostaakaan, se yhdessäolohan siinä on tärkeää!

[/quote]

Mikset itse mene viereen istumaan kun se pelaa? Yhdessäolohan siinä on tärkeää..

[/quote]

Onhan se nyt pöljää katsoa vierestä, kun aikuinen mies leikkii niin helvetin tosissaan joillakin lasten jutuilla.

[/quote]

Ja nuo mainitut telkkariohjelmat on korkeakulttuuria?

[/quote]

Ne ovat suosittuja, niistä puhutaan, ne kuuluvat nykyajan ihmisen yleistietoon. Vaan moniko tietää jostakin "flames of war"ista? Itsekin piti käydä lunttaamassa nimi laatikkpinon kyljestä. Jotakin sotapeliä leluilla ja nopilla.

[/quote]

Nykyajan ihmisen yleistietoon? Mä en taida sitten tuntea yhtään nykyajan ihmistä. En taida halutakaan. :)

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 11:56"]

Mieheni mielestä minä en antaisi hänen harrastaa MITÄÄN. Totuus asiasta on vaan aivan toinen. Nimittäin, mies tekee pitkiä työpäiviä, minä olen satunnaisesti töissä, muuten kotiäitinä. Mies tulee töistä, pikaisesti suihku, syö jotain ja lähtee harrastuksiinsa. Tämä vie illassa useamman tunnin, eli käytännössä on pois kotoa ja lastensa luota (joita hän nimenomaan vaatimalla vaati) aamusta iltaan, koska tulee usein silloin, kun lapsia jo laitan nukkumaan. Myös viikonloppuisin on hänellä menoja, jotka vievät useamman tunnin kerrallan, esim 5-6 h voi hyvinkin mennä.

Kun pyydän häntä olemaan useammin kotona, on juuri tuo, etteikö hän saisi harrastaa MITÄÄN vastauksena. Hänellä on siis yksi harrastus ja hänen mielestään sitä ei voi harastaa yhtään vähempää. Tämä on johtanut mm. siihen, ettei nuorin lapsi, 2-v anna isänsä enää hoitaa häntä. Isä ei saa vaihtaa vaippojakaan, vaan jos niin tekee, lapsi tulee minun luokseni huutaen, että minun täytyy vaihtaa uusi vaippa, isän laittama on hävitettävä. Vaatteiden kanssa samoin. Eli käytännössä olen yksinhuoltaja parisuhteessa. Useampi on minulle sanonut, että eroamalla tilanteeni paranisi ja täytyy myöntää, että olen alkanut sitä vakavasti harkitsemaan.

[/quote]Minulle kävi samoin. Kun nyt murrosikäiset poikamme olivat pieniä (vauvaikä + leikki-ikä), mieheni teki pitkää päivää ja illat harrasti. Lisäksi hänellä oli kaikenlaisia luottamustehtäviä. Pojat eivät oikeastaan ollenkaan kiintyneet isäänsä, joka yleensä kotona ollessaan oli kännykällään ja oli muutenkin poissaoleva. Nyt kun pojat ovat murrosikäisiä, he eivät oikeastaan pidä isäänsä minään, tuskin edes puhuvat tälle. Veikkaan että he ovat huomanneet, että eivät ole isälleen niin tärkeitä.

Itsekin olen kärsinyt tästä "yksinhuoltajana" olemisesta, en voinut vuosikausiin harrastaa mitään kodin ulkopuolista, koska kukaan ei olisi hoitanut lapsia enkä myöskään saanut muutakaan omaa aikaa. Toivon myös, että minulla olisi ollut joku joka olisi jakanut vanhemmuuden ja kotityötkin kanssani. Olen vieläkin naimisissa lasteni isän kanssa, mutta on pakko tunnustaa, että näitä menneitä vuosia on ollut todella vaikea antaa anteeksi. Mies on nyt viime vuosina vähän herännyt ja harmitellut sitä, että hänellä ei ole oikeastaan minkäänlaista suhdetta poikiimme. Toivon vain, että tämä "isättömyys" ei ole pahasti heijastunut poikiimme.