Lue keskustelun säännöt.
Kun teini ei noudata tapaamissopimusta
03.12.2021 |
Onko kokemusta, mitä pitäisi tehdä kun 17v ei suostu noudattamaan tapaamissopimusta?
Lapsen pitäisi olla vanhemmillaan viikko/viikko, ja minä eli äiti olen lähihuoltaja. Lapsi kuitenkin viettää suurimman osan ajasta isänsä asunnossa. Isä itse on halunnut viikko/viikko eikä suostuisi pitämään lasta enempää itsellään kuin sopimuksessa lukee. Isällä on uusi suhde ja lapsi on ikävästi sen tiellä.
Lapsi voisi olla minun luonani oikein hyvin, kaikki puitteet on kohdallaan. Lapsi ei kerro mitään syytä miksi ei voi olla luonani joka toisen viikon. Olen ihan tavallinen työssäkäyvä äiti ja välit ovat hyvät lapsen kanssa. Isä ei vietä asunnossaan juurikaan aikaa, yöt käy nukkumassa, ja luulen että lapsi on siellä sen vuoksi että saa elää ilman valvontaa.
Mitä tässä pitäis tehdä? Eikä auta lastenvalvojan kanssa juttelu eikä lapsen isän kanssa juttelu. Isä käskee minua hoitamaan lasta sopimuksen mukaan, mutta mitenkäs kannan lapsen väkisin isän luota minun luo kun minulla ei ole edes avainta isän asuntoon. Lastenvalvoja toistaa samaa mantraa ja sanoo 'älkää riidelkö, koittakaa nyt sopia yhdessä'.
Kommentit (141)
No mitä jos hän olisi muuttanut kouluun toiselle paikkakunnalle 16-vuotiaana? Olisit varmaan kieltänyt muuttamasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isän kanssa asia sovittava. Isä tuo lapsen viikon jälkeen luoksesi. Piste. Keskenkasvuista käytöstä lapselta. Ero ei ole tekosyy perseillä, moni lapsi käyttää tätä korttia tekosyynä kaikissa asioissa.
Mistä lapsi saa rahaa, kuka maksaa kännykkälaskut jne? Kova kovaa vastaan. Itse varmaan napsauttaisin netin kiinni lapsen kännykästä siinä vaiheessa kun ei näy kotona ja sitten saisi tulla asiaa ihmettelemään. Jos alaikäiselle sattuu jotakin olette hänestä vielä vastuussa.
Isän kanssa ei pysty sopimaan, meillä ei ole juuirkaan keskusteluvälejä. Isä ei suostu tuomaan lasta luokseni kun hoitoviikkoni alkaa. Isä sanoo, että käske itse lastasi tulemaan luoksesi ja sen jälkeen loppuu "keskustelu". Eli isä ei tee asian eteen yhtään mitään.
Ongelmanhan tässä on juuri se, että jos laspelle sattuu jotain hoitoviikollani niin olen pulassa. En voi valvoa lapsen tekemisiä hoitoviikollani, kun en tiedä missä lapsi kulkee. Motti tilanne.
Eikö palstalla ole ketään teinien erovanhempaa?
Vai onko kaikkien eronneiden vanhempien hyväksyttävä, että kun lapsi täyttää 15v niin hän saa lain edessä päättää miten kulkee tässä maailmassa sekä vanhempien kotien välillä ja vanhemmat vain ihmettelevät menoa silmät pyöreinä sekä toivovat että lapsi selviää hengissä täysi-ikäiseksi?
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus vanhempiinsa, vanhemmilla ei lapsiinsa. Tuon ikäinen saa jo ihan itse päättää, kummalla vanhemmalla on ja tapaako toista vai ei.
Ja tääm onkin se epäkohta. Nyt me vanhemmat emme juurikaan tiedä missä 17v kulkee, mitä tekee ja hädin tuskin tiedämme missä yönsä viettää. Lapsi on alaikäinen ja vanhemmilla huoltovelvoite.
Ei kai tämä nyt voi mennä niin, että 15 v täyttänyt on huoltovelvoitteen alla, mutta saa kulkea oman mielensä mukaan maailman turuilla ja toreilla? Minä äitinä olen lähi, mutta tälläkään hetkellä en tiedä missä lapsi on. Hänellä pitäisi olla nyt koulupäivä ja hänen olisi pitänyt olla tapaamissopimuksen mukaan minun luonani viime yö. No ei ollut viime yötä luonani, kertoi eilen alkuillasta menevänsä isänsä luo yöksi. Hänen isänsä ei ole laittanut mitään viestiä, etät menikö lapsi hänen luokseen yöksi. Ehkä lapsi on nyt siellä koulussa, ehkä ei.
Onko muidenkin eronneiden yli 15v lapset tällaisia? Tiedättkö missä lapsi kulkee? Ja noudattaako teidän yli 15 teinit tapaamissopimuksia?
AP
En ymmärrä. Huoltovelvoite on että sinun pitää tarjota hänelle ruoka ja katto pään päälle. Puhut kuin sinulla olisi oikeus määrätä kaikesta mitä hän tekee.
En ymmärrä isääkään, jos minulla lapsi haluaisi olla koko ajan, minulle se kyllä sopisi.
Ihan kuin te kumpikaan ette tietäisi, mitä teidän lapsen elämässä tapahtuu. Minä veikkaan että hänellä on jo kavereita ja ehkä tyttöystävä, joiden kanssa viettää paljon aikaa ja yöpyykin. Jos koulusta on tullut viestiä ettei siellä käydä, niin tilanne on jo aika pitkällä, ja nuori on jo aikaa sitten tippunut tämän teidän systeemin väleihin.
Tämä on se miksi itse en suostunut mihinkään vuoroviikkosysteemiin. Uskon, että ex halusi sitä vain, ettei olisi tarvinnut maksaa minulle elareita. Ei hänellä lapsen paras ollut koskaan siihenkään asti ollut ykkösenä, ei se taikaiskusta muutu. Lapsella pitää olla yksi varsinainen koti, viettäköön sitten toisen vanhemman kanssa mitkä ajat tykkää, joko enemmän tai vähemmän.
No paasaus sikseen, olen pahoillani että sun teini on varmaan joutunut huonoon porukkaan, ja sulla on aihettakin olla huolissaan.
Kyllä minun pitää teinille tarjota huoltajana muutakin kuin ruoka ja katto pään päälle. Se tarkoittaa kasvatusta niin, että hän pärjää itsenäisesti maailmassa, kun muuttaa omilleen. Ja täytyy minun tietää missä hän on minun hoitoviikollani, että tiedän onko hän kunnossa vai vaikka sairaalassa. Nyt me vanhemmat emme tiedä missä lapsi kulkee milloinkin, eikä meillä ole varmuutta missä lapsi viettää yönsä milloinkin.
Yritän kysyä onko muissakin eroperheissä samanlaista menoa yli 15 lasten kanssa? Noudattavatko teininne tapaamissopimuksia? Tiedättkö missä teininne kulkevat? Koen itse todella raskaaksi sen, että kun minulla on hoitoviikko niin joudun etsimään lastani ja miettimään missä hän on ja missä yöpyy. Kuinka voin vastata teinini huoltovelvoitteesta, jos en tiedä missä lapsi on? Lapsi nakkelee niskojaan, jos yritän puhua hänelle tapaamissopimuksesta.
AP
Onko nyt tullut esille jotain sellaista ettei lapsi pärjää yksin maailmalla?
Vierailija kirjoitti:
Oletko joku trolli? Ei kukaan puhu 17-vuotiaan hoitamisesta ellei kyseessä ole sairas/vammainen.
"Isä käskee minua hoitamaan lasta sopimuksen mukaan"
Tai joku kontrollifriikki, joka pitää 17-vuotiasta lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Tapaamissopimus on mun mielestä käytännössä sille ajalle, kun lasta kuskataan ja hän on vielä lapsi, ei itsenäinen toimija. Jostain 14-15 v on naurettavaa enää puhua tapaamissopimuksesta, eiköhän se ole teinin oikeus nähdä kumpaakin vanhempaansa niin paljon tai vähän kuin haluaa. Jos siihen mennessä ei ole onnistunut luomaan luontevaa suhdetta lapseen, niin ei se enää pakollakaan synny.
Varmaan moni isä alkaa pärjätä poikansa kanssa tässä vaiheessa, kun voi kohdata enemmän kaverina. Monet miehet ei tunnu jaksavan pienempien lasten kanssa.
Voi kuule!!! :D :D
Viikko sitten miehen lasten äiti huusi ulkona naama punaisena että tänne ei ole isäpäivinä mitään asiaa, kun 15v kävi hakemassa äidin luo unohtuneen koulukirjan itsenäisesti omilla avaimillaan, kun äitinsä ei ollut vastannut viesteihin eikä puheluihin kirjaa koskien :D :D
Meillä siis saa lapset olla aina kun haluavat, mutta äitinsä luona ei saa käydäkään silloin kun sopimuksessa lukee että LAPSILLA ON OIKEUS viettää tämä aika isänsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus vanhempiinsa, vanhemmilla ei lapsiinsa. Tuon ikäinen saa jo ihan itse päättää, kummalla vanhemmalla on ja tapaako toista vai ei.
Ja tääm onkin se epäkohta. Nyt me vanhemmat emme juurikaan tiedä missä 17v kulkee, mitä tekee ja hädin tuskin tiedämme missä yönsä viettää. Lapsi on alaikäinen ja vanhemmilla huoltovelvoite.
Ei kai tämä nyt voi mennä niin, että 15 v täyttänyt on huoltovelvoitteen alla, mutta saa kulkea oman mielensä mukaan maailman turuilla ja toreilla? Minä äitinä olen lähi, mutta tälläkään hetkellä en tiedä missä lapsi on. Hänellä pitäisi olla nyt koulupäivä ja hänen olisi pitänyt olla tapaamissopimuksen mukaan minun luonani viime yö. No ei ollut viime yötä luonani, kertoi eilen alkuillasta menevänsä isänsä luo yöksi. Hänen isänsä ei ole laittanut mitään viestiä, etät menikö lapsi hänen luokseen yöksi. Ehkä lapsi on nyt siellä koulussa, ehkä ei.
Onko muidenkin eronneiden yli 15v lapset tällaisia? Tiedättkö missä lapsi kulkee? Ja noudattaako teidän yli 15 teinit tapaamissopimuksia?
AP
En ymmärrä. Huoltovelvoite on että sinun pitää tarjota hänelle ruoka ja katto pään päälle. Puhut kuin sinulla olisi oikeus määrätä kaikesta mitä hän tekee.
En ymmärrä isääkään, jos minulla lapsi haluaisi olla koko ajan, minulle se kyllä sopisi.
Ihan kuin te kumpikaan ette tietäisi, mitä teidän lapsen elämässä tapahtuu. Minä veikkaan että hänellä on jo kavereita ja ehkä tyttöystävä, joiden kanssa viettää paljon aikaa ja yöpyykin. Jos koulusta on tullut viestiä ettei siellä käydä, niin tilanne on jo aika pitkällä, ja nuori on jo aikaa sitten tippunut tämän teidän systeemin väleihin.
Tämä on se miksi itse en suostunut mihinkään vuoroviikkosysteemiin. Uskon, että ex halusi sitä vain, ettei olisi tarvinnut maksaa minulle elareita. Ei hänellä lapsen paras ollut koskaan siihenkään asti ollut ykkösenä, ei se taikaiskusta muutu. Lapsella pitää olla yksi varsinainen koti, viettäköön sitten toisen vanhemman kanssa mitkä ajat tykkää, joko enemmän tai vähemmän.
No paasaus sikseen, olen pahoillani että sun teini on varmaan joutunut huonoon porukkaan, ja sulla on aihettakin olla huolissaan.
Herrasiunaa kuinka tyhmä olet!
Tuo äiti yrittää pitää huolta, mutta siihen hommaan tarvitaan myös isän panos. Eli isän pitää olla edes sen verran kiinnostunut, että vaatii lasta menemään kouluun ja ilmoittamaan äidilleen olinpaikkansa. Jos lapsi haluaa olla vain isän luona, isän
pitää vaivautua olemaan paikalla ja asettamaan lapselle rajat.
Onko sillä lapsella nyt sitten ongelmia eikä käy koulussa? Onko koulusta siis ilmoitettu asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen erovanhempi, ei meillä ole ollut tuollaista. Ei meilläkään järin lämpimät puhevälit ole teinin isän kanssa, teini itse sanoo että on nyt viikonlopun isällään.
Vuoroviikkosysteemistä aina sanotaan, että onnistuu jos vanhemmat on väleissä. Aika harvat vanhemmat on kovin hyvissä väleissä eron jälkeen
Kyllä 17- vuotias meillä sai päättää , kummalla vanhemmalla on , ei mitään järkeä pakottaa , se ei ole hyväksi. Nyt aikuisia ja mainiot välit kaikkiin vanhempiin ja uusiin puolisoihin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on, tosin lapsi vasta 15. Mistään et saa apua, etkä voi väkisin hakea lasta luoksesi kun toista vanhempaa ei kiinnosta. Toisessa kodissa saa valvoa yöt ja lähteä vaikka arkena 22.30 ruokakauppaan. Mutta kun lasta ei voi pakottaa. Minä olisin turvallinen ja normaalin arjen tarjoava vanhempi, joka on hoitanut kaiken lapseen liittyvän ja teini-ikään asti välit oli hyvät. Mutta sitten toinen vanhempi ikään kuin liittoutui lapsen kanssa minua vastaan ja nyt kaikki normaali elämä on "nipotusta" ja kuulemma pitäisi relata. Vaan entäpä kun jää sairaudet hoitamatta ja koulutyö tekemättä?
Ihanaa, että löytyi joku jolla oikeaa kokemusta. Eli en voi siis tehdä muuta kuin ojentaa kädet ylös ja toivoa että lapsi pärjää jatkossa omin neuvoin tässä maailmassa.
Lapsen isä esimerkiksi oli luvannut käydä ostamassa lapselle viikonlopuksi kaljaa ja oli käskenyt lasta kysymään minulta myös luvan siihen. En voinut antaa isälle lupaa ostaa alaikäiselle kaljaa viikonlopuksi. Mitä tekee isä... Isä sanoi minun kuullen lapselle "äiti ei anna lupaa mulle ostaa sulle kaljaa. Sori, en voi mitään asialle." Ja minä olin tietysti siinä kohtaa lapsen mielestä sa pska vanhempi. Eli isä manipuloi lasta tällaisin keinoin.
Miten elämä voi mennä tällaiseksi? Tuntuu kohtuuttomalta.
AP
No vajaa vuosi enää kestettävää ja sitten voit huokaista helpotuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä haisee melko vahvasti trollipaska
Ikävä tilanne ja ymmärrän äidin huolen, jos teinin olinpaikka ei ole tiedossa.
Jotenkin minua vain häiritsee tuo puhe "sopimuksesta", jota teinin pitäisi "noudattaa". Toki eroperheissä on usein pakko juridisoida tapaamisia sopimusten ja päätösten kautta. Mutta eihän tämmöiset termit kuulu lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Silloin puhutaan välittämisestä, huolesta, surusta, halusta osallistua ja viettää aikaa yhdessä, kiinnostuksesta lapsen ajatusmaailmaan ja elämään, rakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus vanhempiinsa, vanhemmilla ei lapsiinsa. Tuon ikäinen saa jo ihan itse päättää, kummalla vanhemmalla on ja tapaako toista vai ei.
Ja tääm onkin se epäkohta. Nyt me vanhemmat emme juurikaan tiedä missä 17v kulkee, mitä tekee ja hädin tuskin tiedämme missä yönsä viettää. Lapsi on alaikäinen ja vanhemmilla huoltovelvoite.
Ei kai tämä nyt voi mennä niin, että 15 v täyttänyt on huoltovelvoitteen alla, mutta saa kulkea oman mielensä mukaan maailman turuilla ja toreilla? Minä äitinä olen lähi, mutta tälläkään hetkellä en tiedä missä lapsi on. Hänellä pitäisi olla nyt koulupäivä ja hänen olisi pitänyt olla tapaamissopimuksen mukaan minun luonani viime yö. No ei ollut viime yötä luonani, kertoi eilen alkuillasta menevänsä isänsä luo yöksi. Hänen isänsä ei ole laittanut mitään viestiä, etät menikö lapsi hänen luokseen yöksi. Ehkä lapsi on nyt siellä koulussa, ehkä ei.
Onko muidenkin eronneiden yli 15v lapset tällaisia? Tiedättkö missä lapsi kulkee? Ja noudattaako teidän yli 15 teinit tapaamissopimuksia?
AP
Ei tuossa ole kyse huoltosopimuksesta vaan siitä ettette te osaa olla aikuisia ja yhteydessä toisiinne sekä kasvatuksen puutteesta.
Mun perheessä kaikki lapset (4kpl) on muuttaneet 15-16 -vuotiaina omilleen, koska kotipaikkakunta oli keskellä ei mitään ja koulut on 100km päässä. Hyvin meni. Ehkä tää ap:n lapsi haluaa elää jo itsenäisesti ja on siksi isällään, kun saa olla yksin.
Meillä lapsella on kaksi lapsen kotia ja hän saa liikkua niiden välillä vapaasti. Hänellä on tietyt velvollisuudet eli koulu, harrastukset ja ilmoitusvelvollisuus. Isä tai äiti ei ilmoittele, että lapsi on täällä vaan hän tekee sen itse. Kun hoitaa velvollisuutensa on myös luotto ja vapaus. Ei itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta enää holhota kuten pikkulasta vaan annetaan luotto sille mitä on itse kasvatuksellaan periyttänyt.
Tapaamisissa asioissa kuullaan jo 12 vuotta täyttänyttä lasta, joten kuunnelkaa sitä lasta ja yhdessä laaditte ne säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Olen erovanhempi, ei meillä ole ollut tuollaista. Ei meilläkään järin lämpimät puhevälit ole teinin isän kanssa, teini itse sanoo että on nyt viikonlopun isällään.
Vuoroviikkosysteemistä aina sanotaan, että onnistuu jos vanhemmat on väleissä. Aika harvat vanhemmat on kovin hyvissä väleissä eron jälkeen
Onko teillä teinin oleskelussa vanhempien luona mitään säännöllistä rytmiä? Ongelmana minulla on myös se, että en voi suunnitella kunnolla omaa elämää kun joudun usein päivystämään turhaan. Eli jos on minun hoitoviikko, niin silloin olen aina hoitovalmiudessa kotonani. Ja jos lapsi päättikin viettää hoitoviikkoni isällään niin minä olin turhaan kotona sen viikon vaikka olisin voinut ihan hyvin lähteä omille reissuilleni.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on, tosin lapsi vasta 15. Mistään et saa apua, etkä voi väkisin hakea lasta luoksesi kun toista vanhempaa ei kiinnosta. Toisessa kodissa saa valvoa yöt ja lähteä vaikka arkena 22.30 ruokakauppaan. Mutta kun lasta ei voi pakottaa. Minä olisin turvallinen ja normaalin arjen tarjoava vanhempi, joka on hoitanut kaiken lapseen liittyvän ja teini-ikään asti välit oli hyvät. Mutta sitten toinen vanhempi ikään kuin liittoutui lapsen kanssa minua vastaan ja nyt kaikki normaali elämä on "nipotusta" ja kuulemma pitäisi relata. Vaan entäpä kun jää sairaudet hoitamatta ja koulutyö tekemättä?
Ihanaa, että löytyi joku jolla oikeaa kokemusta. Eli en voi siis tehdä muuta kuin ojentaa kädet ylös ja toivoa että lapsi pärjää jatkossa omin neuvoin tässä maailmassa.
Lapsen isä esimerkiksi oli luvannut käydä ostamassa lapselle viikonlopuksi kaljaa ja oli käskenyt lasta kysymään minulta myös luvan siihen. En voinut antaa isälle lupaa ostaa alaikäiselle kaljaa viikonlopuksi. Mitä tekee isä... Isä sanoi minun kuullen lapselle "äiti ei anna lupaa mulle ostaa sulle kaljaa. Sori, en voi mitään asialle." Ja minä olin tietysti siinä kohtaa lapsen mielestä sa pska vanhempi. Eli isä manipuloi lasta tällaisin keinoin.
Miten elämä voi mennä tällaiseksi? Tuntuu kohtuuttomalta.
AP
Voi kuule, niin tuttua: "kyllähän minä mutta äitisi kieltää". Tämä oli yksi niistä strategioista, joilla hänet käännettiin minua vastaan. Ja aina tämä väännetään niin että katsoisit peiliin ja oma vika. Totuus on kuitenkin se, että esiteiniksi asti oli hyvät välit, kunnes hänet aivopestiin minua vastaan. Ja siihen ei voi mikään mahti maailmassa puuttua. T. Se sama
Tuon ikäisen lapsen kanssa ei auta kuin luottaa.
Meillä on, tosin lapsi vasta 15. Mistään et saa apua, etkä voi väkisin hakea lasta luoksesi kun toista vanhempaa ei kiinnosta. Toisessa kodissa saa valvoa yöt ja lähteä vaikka arkena 22.30 ruokakauppaan. Mutta kun lasta ei voi pakottaa. Minä olisin turvallinen ja normaalin arjen tarjoava vanhempi, joka on hoitanut kaiken lapseen liittyvän ja teini-ikään asti välit oli hyvät. Mutta sitten toinen vanhempi ikään kuin liittoutui lapsen kanssa minua vastaan ja nyt kaikki normaali elämä on "nipotusta" ja kuulemma pitäisi relata. Vaan entäpä kun jää sairaudet hoitamatta ja koulutyö tekemättä?