Alettiin miehen kanssa kun minä 16v,mies 28v. Nyt...

Pidä varasi kun miehen lipido lähtee laskemaan aiemmin kuin omasi.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:22"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:37"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:09"]

No mitäs sun vanhemmat tykkäsi?

[/quote]

Vanhemmat oli asian kanssa ihan ok. :-)

- aloittaja

[/quote]

Just. Eli sun vanhemmat on ollut ok siitä että treffailit jo 13 veenä ja 16 vuotiaana aloit hengaamaan melkein puolet sua vanhemman äijän kanssa.. Kiva.

[/quote]

Joo, mun vanhemmat ei oo ikinä ollu mitään tiukkiksii. :) hyvät vanhemmat kuitenkin. Ylä-asteella sai olla jo paljon vanhempiakin kavereita, kunhan vanhemmat sai tavata ne ja tutustua kunnolla. Ja 13-vuotta on minun mielestä ihan normaali ikä aloittaa seurustelu, onhan kyse kuitenkin ylä-aste ikäisestä teini-ikäisestä! sillon ekan kerran seurustelin 15-vuotiaan pojan kanssa ja treffailu kumppanit oli omaa ikäluokkaa, joten mitäs tuota kieltämään.. en kieltäis omaltakaan lapselta seurustelua tuossa iässä! mutta en painosta myöskään aloittamaan, hyvin kerkeää myös myöhemminkin. Ja 16-vuotiaana kun asuin jo omassa kodissa ja hoidin muutenkin elämäni itsenäisesti, ilman moitteita, niin miksi vanhemmillani olisi enää ollut tarvetta puuttua seurustelusuhteisiinkaan? Olin tarpeeksi kypsä elämään omillaan.

[/quote]

Eli toisin sanoen sun vanhempia ei kiinnostanut pätkääkään sun elämä. Välinpitämättömiä. Sä kaipasit isähahmoa ja sen löysit miehestäsi. Surullista.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:06"]Ainakin mies on super iloinen kun sai nuoren! 60veenä sitten kaveriporukassa on ylpee kun vaimona on vielä näpsäkkä 48.
[/quote]
Tuskimpa on...

Sinä taas täällä tarinoimassa. Sut tunnistaa ihan joka kerta. Aina sulla on näitä fantasioita joissa sulla on päälle 30v mies ja se itse olet 16-22v. nainen.

Olis mielenkiintoista tietää miksi tää aihe riivaa sua niin paljon?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:22"]

Mikä ihme naisia ihmetyttää siinä, että valtaosa miehistä panisi 16v kireätä teiniprinsessaa ihan milloin vain? Ei sellaisen kanssa aikuinen mies kehtaisi seurustella mutta jyystää kyllä voisi.

[/quote]

Kateus. Naiset on keskimäärin huomattavasti kateellisempia kuin miehet. Varsinkin kun itse alkaa jo rupsahtamaan niin kismittäähän se.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:04"]

Mikä on koulutuksesi? Teitkö alan töitä ennen lapsen tuloa? Mikä on miehesi ammatti?

[/quote]

Moneen kysymykseen ap jaksaa vastailla mutta ihme kyllä ei tähän...

[/quote]

Niinpä...

Tuota olis eri juttu jos toinen olis vaikka 28 ja toinen 40. Molemmat olisivat aikuisia, molemmilla olisi oikeasti ollut elämä ja myös se menneisyys. Ja ennen kaikkea kumpikin varmasti tietäisi mitä on tekemässä.
Eli ei, millään perusteella et saa minua näkemään suhdettanne positiivisessa valossa.

Mutta toivon todella että et joudu katumaan ratkaisuasi.

Eikö sua itseä ole koskaan vaivannut teidän ikäero? :O Itse 16vuotiaana tapailin hetken 23-vuotiasta, ihanaa miestä. Hän ei aluksi tiennyt ikääni, enkä minä hänen, joten ehdimme ihastua. Ikäeromme selvittyä, se oli shokki molemmille, hetken katteltiin toistemme henkkareita suu auki (kumpikaan ei uskonut toisen ikää ensin :D). Juttelimme molemmat vanhempiemme kanssa (kyllä, myös mies!) ja heille asia olisi ollut fine, mutta meitä itseämme asia vaivasi aika paljonkin, joten päätimme suhteen jo alkutekijöihin. Minusta tuntui hullulta seurustella yliopisto-opintoja lopettelevan kanssa, kun itse lopettelin välivuotta peruskoulun jälkeen, ja mies oli ihan samaa mieltä. Törmäsimme sattumalta toissa kesänä festareilla, 10 vuotta myöhemmin. Kuulumiset vaihdettiin, molemmat olemme tahoillamme vakiintuneet ja saaneet lapsia. Nythän tuo ikäero ei tuntuisi pahalta, kun molemmat ollaan aikuisia, mutta kyllä meitä molempia puistatti ajatus siitä, että olisimme tuolloin 10v sitten jatkaneet tapailua. Toki toivotan teille hyvää jatkoa ja tsempit tulevaisuuteen, mutta itse en kyllä katsoisi hyvällä jos joku lapsistani teininä toisi kotiin näytille ~30v seurustelukumppanin.

On minulla kavereita ikäluokassa 25-35v, myös miehiä. On ne 30-35v miehet, ainakin mun kaveripiirissä, kivaa seuraa, muttei sit _mitään_ muuta. Toisellakin on jo kaksi lasta, aviovaimo ja ihan oma asunto, eli meillä on täysin erilaiset elämäntilanteet. Se vois olla melkein mun isä.

t. 16v

Ap kysyit miltä tilanteenne kuulostaa ja näyttää. Nyt tiedät mitä selkeästi suurin osa ajattelee. Tuliko yllätyksenä? tilanne jossa liki kolmekymppinen mies alkaa suhteeseen juuri lapsuuden jättäneen tytön kanssa ei herätä terveellä järjellä varustetuissa ihmisissä kovin positiivisia tuntemuksia. Varsinkaan niissä, joilla itsellään on lapsia.

Jos mun poika tuo 10 vuoden päästä 28-vuotiaana näytille 16-vuotiaan tyttöystävänsä, niin jätkältä lähtee munat ja "lakia" luen pidemmän kaavan mukaan. En missään tapauksessa hyväksyisi. Ottaisin myös yhteyttä TYTÖN vanhempiin ja kertoisin, että moisen hömpötyksen on loputtava. Mutta tuskin onneksi tulee näin tapahtumaan, kun ei tuo nytkään ole kiinnostunut muista kuin oman ikäisistä pimuista. On sillä kavereina muutaman vuoden nuorempia tyttöjä, mutta on sanonut, että vain kavereina pysyy.

Enpä ajattele mitään, sillä itse aloin seurustella 17-vuotiaana 30-vuotiaan mieheni kanssa. Yhdessä neljättä vuotta.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:14"][quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:28"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:22"] Mikä ihme naisia ihmetyttää siinä, että valtaosa miehistä panisi 16v kireätä teiniprinsessaa ihan milloin vain? Ei sellaisen kanssa aikuinen mies kehtaisi seurustella mutta jyystää kyllä voisi. [/quote] No varmasti, mutta seurustelu nimenomaan ihmetyttääkin. Onko tosiaan tuon ikäisillä jotain muutakin yhteistä kun se seksi? [/quote] No meillä kyllä oli, juteltiin mistä vaan ja vietettiin yhdessä aikaa ja mukavaa oli, ei me muuten oltais tässä nyt. :) ehkä olin sitten keskivertoa fiksumpi 16-vuotias. [/quote] " ehkä olin sitten keskivertoa fiksumpi 16-vuotias. " Bitch, please. t. 16v

[/quote]

Just niin. Keskivertoa tyhmempi kun et tajunnut pysyä omanikäisissä..

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:32"]

Kun olin kolmekymppinen, niin seurustelin hetken 28-vuotiaan pojan kanssa ja henkisen kypsyytensä puolesta hän olisi ollut juuri sopiva 16-vuotiaalle.

[/quote]

Nyt kun olen nelikymppinen, olen jonkin aikaa (puoli vuotta) seurustellut 25-vuotiaan pojan kanssa, eikä hänen henkinen kypsyytensä nostata mitään reklamaatio- tai vaihtotoivetta. Kumpikaan ei elätä toistaan, myös nuorukainen hyvin koulutettu ja hyvät työnäkymät.

Kehdataan paitsi jyystää, myös seurustella. :)

Suhteessa ikäero on pienempi vanhemmiten. Jos suhteen alkaessa molemmat täysi-ikäisiä eikä kumpikaan voisi olla ikänsä puolesta toisen lapsi tai vanhempi, mulla ei nostata tuntemuksia.

Aloittajan selkeä teiniys suhteen alussa ainoa kummastuttava seikka.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:02"]Minä 22v, mies 34v. 6 vuotta yhdessä. Ensiajatuksesi meidän perheestä?

Niin ja perheeseemme kuuluu myös siis lokakuussa -14 syntynyt poikavauva ja naimisissa olemme olleet 2vuotta!
[/quote]sinä 62 v ja omaishoitaja kun mies 74v, hyvin on äijä osannut asiansa järjestää

Kohta pääset miehesi omaishoitajaksi ja saat ruokkia ja pyyhkiä miehesi persettä joka päivä! Onnea

Ihan järkyttävää, kuinka negatiivisia kommentteja täällä! Toisaalta ymmärrän, sillä nykyisin en haluaisi oman tyttöni seurustelevan tuossa iässä, kuin korkeintaan viisi vuotta vanhemman miehen kanssa, mutta jos tyttö ja mies olisivat oikeasti rakastuneita niin ainakin yrittäisin hyväksyä heidän suhteensa. Omakohtaistakin kokemusta löytyy. Rakastuin 18-vuotiaana kolmekymppiseen mieheen, joka oli varattu. Emme koskaan aloittaneet minkäänlaista suhdetta hänen vaimonsa ja osittain myös ikäeron vuoksi, mutta olimme oikeasti rakastuneita ja sydämeni särkyi täysin pirstaleiksi. Meidän tapauksessamme ikäero ei tuntunut missään, hän luuli minua ensitapaamisella parikymppiseksi ja minä häntä n. 25-vuotiaaksi. Hän oli mieleltään todella pikkupoikamainen ja minä olin ikäisekseni kypsästi ajatteleva nuori. Meillä oli aivan samanlaiset kiinnostuksen kohteet, huumorintaju ja mieletön vetovoima. Sen kaltaista vetovoimaa ja halua en ole tämän tapauksen jälkeen kokenut. En kuitenkaan kadu, ettemme alkaneet suhteeseen, mutta haluan korostaa, että riippuu siis _todella_ paljon millaiset hekilöt ovat kyseessä. Jos 16-vuotias naiivi peruskoulun päättänyt nuori seurustelee jonkun perheenisän kanssa niin se on jo minustakin törkeää, mutta kuten sanottu nämä tapaukset ovat äärimmäisen tilannekohtaisia eivätkä mielikuvat useimmiten vastaa todellisuutta. Älkää siis aina ajatelko liian mustavalkoisesti. Iän kertyessä 12-vuotta ei ole edes suurimmasta päästä oleva pariskuntien ikäero. Toivon kaikkea parasta aloittajan perheelle!

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:07"]

Ryhdyit sitten vauvantekokoneeksi ja skippasit itse oman nuoruutesi, kun taas miehesi on pitänyt hauskaa, treffaillut, nussinut, juhlinut...

[/quote]

Olen vauvantekokone kun olen hankkinut vasta yhden lapsen!? no tänä vuonna aletaan kyllä yrittämään toista... mutta siihen se lapsiluku sitten jääkin. En kahta lasta hankkinutta naista kutsuisi kyllä miksikään lapsentekokoneeksi.

Skipannut en ole mitään. Minulla on ollut hauska elämä syntymästäni saakka, lukuunottamatta muutamia kurjia tapahtumia. Treffailutkin olen 13-vuotiaasta saakka ja juhlinut 15-vuotiaasta. Nussimmekin tarpeeksi, siitäkään ei tarvitse olla "huolissaan". :D

- aloittaja

[/quote]

Ootko hankkinut koulutuksen?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:39"]

Kohta pääset miehesi omaishoitajaksi ja saat ruokkia ja pyyhkiä miehesi persettä joka päivä! Onnea

[/quote]

Ihmisillä on kyllä kummallinen kuva vanhentumisesta. Kohta pääset pyyhkimään persettä? Mitä vittua? Isäni on 65vuotias eikä äitini pyyhi isäni persettä vieläkään. Ovat hyvin nuorekkaita, kuten kuuluukin. Aika harvinaista siis olisi, että joutuisi neljäkymppisen miehen omaishoitajaksi. Kyllä siinä tapauksessa pitäisi sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen, eihän se nyt normaalia ole sen ikäisenä.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:49"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:04"]

Mikä on koulutuksesi? Teitkö alan töitä ennen lapsen tuloa? Mikä on miehesi ammatti?

[/quote]

Moneen kysymykseen ap jaksaa vastailla mutta ihme kyllä ei tähän...

[/quote]

Niinpä...

[/quote]

Tainnu jäädä koulut käymättä..