Miten tukea lasta äidinkielessä?
Lapsi alakouluikäinen. Muut aineet (matikka, enkku, ymppä, yhteiskuntaoppi ym) sujuvat hyvin, numerot olleet 7-9. Mutta äidinkieli ei ota onnistuakseen.
Lukihäiriötä ei ole. Kokeista tulee 5-6, ja pelkään, että huono luetunymmärtäminen ym alkaa pian vaikeuttaa muitakin aineita.
Miten voisin siis lasta tukea? Lukee noin 1 kirjan viikossa. Meillä on myös Oppi&Ilo sarjan tuotteita, mutta eivät ole ilmeisesti auttaneet. Onko jollain hyviä vinkkejä? Pitääkö tässä harkita tukiopettajan hankkimista?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukiopetus. Paljon lukemista. Jos lapsi ei suostu lukemaan, niin sitten ei.
Koulussa tukiopetus on hyvin niukkaa. Olenkin miettinyt yksityisen tukiopettajan palkkaamista, jos muu ei auta.
Mietin vain tietääkö joku jotain aineistoa, kortteja, mitä tahansa, millä voisi alakoululaista tukea ennen kuin tartun tähän oljenkorteen.
No,käy täältä tulostamassa kortteja,sinitarralla kaapin oveen ja samalla kerrot tarinaa. Haette sitten saman kirjan kirjastosta.
https://papunet.net/pelit/sadut oisko pari-kolme sivua.tuttujakin satuja ja tarinoita
https://papunet.net/materiaalia/kuvapankki
https://papunet.net/materiaalia/kuvaty%C3%B6kalu
voit tulostaa kuvia ja kertoa kuvien kanssa tarinoita.
Jotkut lapset ovat visuaalisia,muistavat kuvan ja sanat. (itse muistan vieläkin erään kuvan saksan kirjassa ja sen alapuolella olevan tekstin!)
Mitä asioita nämä kokeet mahtavat testata? Kielioppia, kielenhuoltoa, kirjallisuuskäsitteitä, lukutaitoa, kirjoittamista?
Jos tosiaan kyse on heikosta lukutaidosta, ei silloin yleensä suju bilsa tai ussakaan.
T. Äikänope
Vierailija kirjoitti:
Aku Ankkoja ja äänikirjoja.
Niillä meillä meni, tuntikaupalla per päivä, tuonikäisenä. Lisäksi sitten vielä peruskirjoja.
Saattaa lukea juuri Aku Ankan, mutta jos kysyn mitä siinä tapahtui, niin ei osaa kertoa.
Minulla on alakouluikäinen lapsi, jolla lukeminen takkuaa. Aluksi hän ei halunnut lukea mitään tarinoita, mutta tietokirjat kiinnostivat. Kun olemme löytäneet häntä kiinnostavista aiheista kirjoja, hänen lukutaitonsa on kehittynyt, ja nykyisin myös lyhyiden tarinoiden lukeminen onnistuu.
Ongelmana ei siis ilmeisesti ole mekaaninen lukutaito, vaan heikot ymmärtävän lukemisen taidot? Ymmärtävää lukemista voisi harjoittaa keskustelemalla luetusta lapsen kanssa esimerkiksi pyytämällä lasta kertomaan omin sanoin lukemastaan, etenkin jos lapsi tosiaan lukee kirjan viikkoon. Siinä voi sitten esittää tarkentavia kysymyksiäkin. Jos kerran olette jo jutelleet yhdessä luetuista sarjakuvista, voisi samaa mallia jatkaa ihan proosankin kanssa. Eikä siis mitään tenttaamista siitä mitä lapsi ymmärsi, vaan vaikka ihan ihmettelyä henkilöhahmojen toiminnasta tai juonen tapahtumista: miksiköhän tuo teki noin ja miten tarina voisi ehkä jatkua jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aku Ankkoja ja äänikirjoja.
Niillä meillä meni, tuntikaupalla per päivä, tuonikäisenä. Lisäksi sitten vielä peruskirjoja.
Saattaa lukea juuri Aku Ankan, mutta jos kysyn mitä siinä tapahtui, niin ei osaa kertoa.
Ehkä katsoo vain kuvat? Niin meidän lapsi teki, kun ei lukeminen kiinnostanut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä asioita nämä kokeet mahtavat testata? Kielioppia, kielenhuoltoa, kirjallisuuskäsitteitä, lukutaitoa, kirjoittamista?
Jos tosiaan kyse on heikosta lukutaidosta, ei silloin yleensä suju bilsa tai ussakaan.
T. Äikänope
Viimeisin koe, josta tuli 5, oli luetunymmärtämisen koe.
Bilsa sujuu, kun luetaan koealueet aina yhdessä. Useana iltana harjoitellaan. Mutta äidinkieli, kaikesta harjoittelusta huolimatta, jää nyt selvästi jälkeen.
Miten voisin kotona tätä parhaiten tukea? Minä kun haluan auttaa, ja minulla on aikaa ja resursseja tähänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aku Ankkoja ja äänikirjoja.
Niillä meillä meni, tuntikaupalla per päivä, tuonikäisenä. Lisäksi sitten vielä peruskirjoja.
Saattaa lukea juuri Aku Ankan, mutta jos kysyn mitä siinä tapahtui, niin ei osaa kertoa.
Sitten voisi tehdä niin, että itsekin lukee sen ja alkaa keskustella siitä ja sitten lapsi voi katsoa että niinkö se oli ja aijaa jne.
Äänikirjat on siitä hyviä että niitä voi laittaa menemään automatkoilla, jolloin ne kuulee väkisinkin itse.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana ei siis ilmeisesti ole mekaaninen lukutaito, vaan heikot ymmärtävän lukemisen taidot? Ymmärtävää lukemista voisi harjoittaa keskustelemalla luetusta lapsen kanssa esimerkiksi pyytämällä lasta kertomaan omin sanoin lukemastaan, etenkin jos lapsi tosiaan lukee kirjan viikkoon. Siinä voi sitten esittää tarkentavia kysymyksiäkin. Jos kerran olette jo jutelleet yhdessä luetuista sarjakuvista, voisi samaa mallia jatkaa ihan proosankin kanssa. Eikä siis mitään tenttaamista siitä mitä lapsi ymmärsi, vaan vaikka ihan ihmettelyä henkilöhahmojen toiminnasta tai juonen tapahtumista: miksiköhän tuo teki noin ja miten tarina voisi ehkä jatkua jne.
Lukee varmaan ihan ok? Välillä takkuaa ja pitkät sanat ovat vaikeita, mutta siis lukee ihan kohtalaisen sujuvasti.
Luetunymmärtäminen ja kielioppi eivät vain ole vahvuuksia.
Kiitos kaikille, jotka ovat tähän mennessä vastanneet ja halunneet auttaa🙏
Jos alakouluiläinen lapsi ei ymmärrä, kun sinä luet hänelle Harry Potteria, on hänellä jokin isompi ongelma. Nyt pitäisi päästä heti erityisopettajan tai koulupsykologin tutkittavaksi.
Joka tapauksessa lue lapselle mahdollisimman paljon ja keskustelkaa lukemastasi. Välillä voit pyytää lasta itseään muutaman rivin tai puoli sivua.
Jos lapsi on tyttö, suosittelen Neiti Etsivä -kirjoja. Vaikka ne eivät olekaan mitään huippukirjallisuutta, niin ne on rakennettu taitavasti niin, että joka luku loppuu jännittävään kohtaan.
Lukekaa kirjoja yhdessä ääneen niin, että sinä luet joka toisen sivun ja hän joka toisen. Silloin saa lepoa siitä lukemisesta ja saa välillä kuunnellakin. Ja sinä pääset myös vähän kuulemaan, millä tasolla se lukeminen todella on, kun hän lukee ääneen.
Pelatkaa ja tehkää paljon muitakin kielellisiä taitoja vahvistavia pelejä ja tehtäviä. Pelkkä lukeminen ei avaa ymmärrystä kielen rakenteista. Alias ihan paras kaikista, laajentaa sanavarastoa ja ymmärrystä sanojen luokittelusta ja kuvailemisesta. Myös kaikkea muuta, missä toinen kertoo ja toinen kuuntelee. Esim. jaatte molemmille samanlaiset legot, toinen rakentaa niistä piilossa jotain ja antaa sitten ohjeita (laita pieni punainen palikka ison vihreän päälle tms), jotta toinen pystyy rakentamaan samanlaisen. Tulosta metistä ”aukkokertomuksia”, joihin pitää keksiä adjektiiveja. Ikätasolle sopivia tietovisapelejä, missä pitää lukea ja päätellä vastaus lukemansa perusteelöa jne.
www. viitotturakkaus.fi löytyy paljon kielellisiä taitoja vahvistavia taitoja, joista monet varmasti jo liian helppoja, mutta löytyy myös mm. käsitteistön ja kertomisen taitoja vahvistavia juttuja.
Jos kokeesta tulee 5, niin kyllä se minusta on koulun asia auttaa. En osaa ottaa kantaa, tarvitaanko terveydenhuollon arviota, mutta vähintään opettajalla pitäisi olla jotain ajatuksia kotiharjoittelun tueksi, jos tukiopetusta ei aloiteta. Eli kysyisin opettajalta, mitä tehdään. Kirjastovinkki oli myös hyvä, kirjastonhoitajilla on varmasti kokemusta lukuharjoittelusta.
Hyvä, kun olet kiinnostunut, lukutaito on tärkeä asia.
Jos koulu alkaa vaatimaan, että sinun, vanhempana, pitää alkaa erityisopettamaan lastasi, jolla on ongelmia koulussa, kerro lapsesi opettajalle (ja erityisopettajalle), että sinun pedagogiset taitosi eivät riitä lapsesi opettamiseen tässä asiassa.
En tiedä, tuleeko tämä neuvo vähän myöhään ap:n lapsen kannalta, mutta itse uskon lasteni luetun ymmärtämisen valmiuksien kehittyneen ennen kaikkea saduttamisen avulla.
Eli kävelylenkeillä sekä kaikenlaisissa odotustilanteissa on kerrottu lukemattomia tarinoita milloin mistäkin kaukaisista valtakunnista, yhdessä juonta kuljettaen ja kumpikin oman hahmonsa dialogia keksien.
Itseltäni tämä taito irtoaa vielä aikuisenakin (sain sen perinnöksi omilta vanhemmiltani) ja oma neljäsluokkalaiseni sekä puhuu että kirjoittaa tarinoita. Mutta ihan parastahan tuo on 4-8-vuotiaan kanssa.
Minäkin vaatisin nyt koululta apuja. Erityisopettajan heiniähän tuo selvästi on.
Toimi näin:
1. Varaat koulun erityisopettajan kanssa yhteistyössä lapsellesi ajan koulupsykologille.
2. Pistä hänet tekemään lapselle oppimiskyvyn kartoituksen. Kerää ennen käyntiä lista kaikista havainnoistasi.
3. Pyydä lausunto ja ohjeet tarvittavista kuntoutustoimista
4. Vaadi lapsellesi tarvittavat erityisopettajan palvelut
5. Osta tarvittavaa kuntoutusta, koska silloin saat lapsesi ajoissa kuntoutukseen.
6. Tehkää yhdessä kotiharjoitteet
10. Varustaudu henkisesti suuriin vaikeuksiin yläkoulussa, jos kuntoutus ei riittävästi korjaa ymmärtämisen vaikeuksia.
Ymmärtämisen pulmat ovat vakavampi ongelma, kuin lukihäiriö.
Itse maksan euron luetusta kirjasta, 1,5 e klassikosta pidän pientä viikkorahaa.
Tämä todella painaa mieltä välillä, kun lapsi ei vaan ymmärrä lukemaansa. Ei taida yhdyssanoja, erisnimiä tai muutakaan "helpompaa". Enkä tiedä mitä tarkalleen pitäisi nyt tehdä.