Polvikierukan kuluma, paraneeko levolla?
Magneettikuvassa paljastui, että polvikivun syy on polvikierukan rikkoutuminen ja syynä on kuluma. Lääkärin mukaan tämä voisi korjaantua levossa niin että tähystystä ei tarvitsisi tehdä. Onko kenelläkään kokemusta tästä? Ja jos on niin miten pitkä lepo on tuottanut tulosta? Kiitos jos joku ehtii vastata!
Kommentit (41)
Polven tähystys ja kierukan siistiminen on turhaa. Tämä ei auttanut minuakaan, revenneestä kierukasta poistettiin puolet. Vamma oli 15v vanha. Nyt yli nekilymppisenä nivelpinnoissa on jo I-III asteen kulumat. Glukosamiinia söin puoli vuotta, mutta siitä ei ole apua. Olen hakenut pari kertaa kortisoni-puudutepistoksia, kun ärtyneisyys ja kipu ovat olleet hankalia, mutta kortisonia pitää välttää sen haurastuttavan vaikutuksen takia.
Paras apu on liikunta, joka ei aiheuta iskuja. Kiellettyä siis hyppiminen potkut, juoksu ja polvikyykyt.
Pitkät vesijuoksut, pyöräily ja uinti (rintauinti on huono potkunsa takia) "voitelevat" niveltä ja pitävät rustoissa verenkiertoa yllä. Kipulääkkeitä tarvitsen myös, mutta lääkärit suhtautuvat nivelrikkokivun hoitoon usein penseästi. Rikko on kehittynyt mm. tuon vanhan vamman pohjalta.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 11:15"]
Magneettikuvassa paljastui, että polvikivun syy on polvikierukan rikkoutuminen ja syynä on kuluma. Lääkärin mukaan tämä voisi korjaantua levossa niin että tähystystä ei tarvitsisi tehdä. Onko kenelläkään kokemusta tästä? Ja jos on niin miten pitkä lepo on tuottanut tulosta? Kiitos jos joku ehtii vastata!
[/quote] kuluma on kuluma, itsellä myös , välillä huonompi, auttaa jos reidet on vahvat ja niinpä käyn kuntosalilla. Sitten kun menee niin huonoon kuntoon että jatkuvasti särkee niin leikkaus.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:33"]
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 11:15"]
Magneettikuvassa paljastui, että polvikivun syy on polvikierukan rikkoutuminen ja syynä on kuluma. Lääkärin mukaan tämä voisi korjaantua levossa niin että tähystystä ei tarvitsisi tehdä. Onko kenelläkään kokemusta tästä? Ja jos on niin miten pitkä lepo on tuottanut tulosta? Kiitos jos joku ehtii vastata!
[/quote] kuluma on kuluma, itsellä myös , välillä huonompi, auttaa jos reidet on vahvat ja niinpä käyn kuntosalilla. Sitten kun menee niin huonoon kuntoon että jatkuvasti särkee niin leikkaus.
[/quote] ei oo revennyt on kuluma, oikein huonona on niin ei auta muu kun leikkaus, eriasia nivelkierukat
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 13:35"]
Eihän kuluma miksikään parane koskaan. Itselläni pahat kulumat oikeassa polvessa, josta meni ristisiteet urheillessa nuorena, ja johon valitsin konservatiivisen hoidon, en leikkausta. Nyt nelikymppisenä on pahat kulumat ja ainoa hoito on liikunnan välttäminen, varsinkin polvia kuormittavan. Uinti menettelee, kävelykin pitkinä matkoina on liian rasittavaa.
[/quote] liikkua pitää ei välttää, mulla on kuluma todettu vuosia sitten polvessa, pystyn fillaroimaan ja käveleen mutta en juoksemaan. Uinti on hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 21:13"]
Minulla parantui levolla. Söin samalla Glukosamiinia ja Leaderin Vahvaa piimaata. Aika hyvä on kolmen kuukauden jälkeen .
[/quote] lääkärikin vähän ihmetteli kun sanoin että syön glukosamiinia että auttaako ja kertoi vähän niinku olevan uskon asia, lopetin.
Mulla polvi jopa leikattiin mutta siitä ei ollut pysyvää apua. Huomasin tilanteen parantuneen akupunktion (tehosti verenkiertoa) ja lihaskunnon parannuttua. Nykyään uskallan mennä jo kyykkyyn, aiemmin se ajatus tuntui aivan mahdottomalta.
Hei, nykyään pääsääntö on, että polvikierukan kuluma hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti eli kuntoutuksella ja lihasvoiman vahvistamisella polveen vaikuttavissa lihaksissa. Vaivan fyysistä korjaantumista siellä polven sisällä ei koskaan tapahdu vaan oire vähenee sitä mukaa, kun kierukan vaurioituneet osat kuluvat ja hioituvat pois pikku hiljaa. Riskinä silti on, että kierukan vaurio altistaa nivelpintojen kulumalle ajan myötä.
Ajallisesti ei voi sanoa kuin hyvin keskimääräisiä aikoja paranemisennustellee. Urheilijoilla pyritään tehokkaan kuntoutuksen alulla 5-8 viikon päästä palaamaan takaisin uhreiluun. Vähän liikkuvalla aika voi olla siitä huomattavasti pidempi, jopa 0,5-1v.
Tärkeintä kuntouttamisessa on reisi- takareisi-, lähentäjälihasten voiman harjoittaminen. Lisäksi painon pudottaminen on tärkeää, jos on ylipainoa todettu. Vamman suurudesta riippuen pitää aloittaa pikkuhiljaa kevyistä fillari/soutu/crossari harjoituksista ja vasta myöhemmin lisätään raskaammat ja toiminnallisemmat treenit.
Leikkaukseen yleensä mennään, jos polvessa ilmenee lukkiutumista tai kipu merkittävästi estää arjessa toimimista. Siihenkin vaikuttaa vielä mm. ikä ja aktiivisuustaso.
Paranemisterveisin, naprapaatti Tommy Löwendahl, Turku
Hei, nykyään pääsääntö on, että polvikierukan kuluma hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti eli kuntoutuksella ja lihasvoiman vahvistamisella polveen vaikuttavissa lihaksissa. Vaivan fyysistä korjaantumista siellä polven sisällä ei koskaan tapahdu vaan oire vähenee sitä mukaa, kun kierukan vaurioituneet osat kuluvat ja hioituvat pois pikku hiljaa. Riskinä silti on, että kierukan vaurio altistaa nivelpintojen kulumalle ajan myötä.
Ajallisesti ei voi sanoa kuin hyvin keskimääräisiä aikoja paranemisennustellee. Urheilijoilla pyritään tehokkaan kuntoutuksen alulla 5-8 viikon päästä palaamaan takaisin uhreiluun. Vähän liikkuvalla aika voi olla siitä huomattavasti pidempi, jopa 0,5-1v.
Tärkeintä kuntouttamisessa on reisi- takareisi-, lähentäjälihasten voiman harjoittaminen. Lisäksi painon pudottaminen on tärkeää, jos on ylipainoa todettu. Vamman suurudesta riippuen pitää aloittaa pikkuhiljaa kevyistä fillari/soutu/crossari harjoituksista ja vasta myöhemmin lisätään raskaammat ja toiminnallisemmat treenit.
Leikkaukseen yleensä mennään, jos polvessa ilmenee lukkiutumista tai kipu merkittävästi estää arjessa toimimista. Siihenkin vaikuttaa vielä mm. ikä ja aktiivisuustaso.
Paranemisterveisin, naprapaatti Tommy Löwendahl, Turku
Ei se täydellä levolla mitenkään parane. Ei sinne tule lisää ainetta kun et käytä jalkaa. Vaan ehkä hän on tarkoittanut että lepuutat jalkaa jotta kipu vähenee. Jos et käytä jalkaa niin lihakset rappeutuvat ja kävellessä kaikki paine kohdistuu siihen osaan luustoa. Lihakset on pidettävä kunnossa. Sinun kannattaa nyt olla uudelleen häneen yhteydessä, sillä olet selvästi ymmärtänyt jotain väärin.
Eihän kuluma miksikään parane koskaan. Itselläni pahat kulumat oikeassa polvessa, josta meni ristisiteet urheillessa nuorena, ja johon valitsin konservatiivisen hoidon, en leikkausta. Nyt nelikymppisenä on pahat kulumat ja ainoa hoito on liikunnan välttäminen, varsinkin polvia kuormittavan. Uinti menettelee, kävelykin pitkinä matkoina on liian rasittavaa.
Lääkärin mukaan nykyään polvikierukan repeytymiä hoidetaan levolla. Siis silloin kun kierukan repeytymä johtuu kulumasta. Turhia polvileikkauksia/tähystyksiä tehdään kuulemma paljon.
ap
Polvivaivat taitavat parantua hitaasti, joten kärsivällisyyttä tarvitaan. Onko muita, jotka saaneet avun fysioterapiasta?
Hyviä neuvoja annettu. Vaikka odottaisi leikkausta, se aika on käytettävä hyväksi. Esim saunan lauteille istumaan niin, ettei polvi koske maahan. Mansetti nilkan ympärille ja ojennuksia - toistoja. Vaurion ja oman fysioterapeutin ohjeiden mukaan.
Minulla hajosi kierukka noin 10 kuukautta sitten. Repeämä syntyi tapaturmassa eikä kulumasta. Monien vaiheiden jälkeen julkisen ortopedi suositteli tätä konservatiivista hoitoa.
Ja kuinka ollakkaan 6kk tapaturman jälkeen oireet alkoivat pikkuhiljaa vähenemään. Nyt voin urheilla samalla tavalla kuin ennen tapaturmaa oireettomasti. Kössiä, sulkapalloa, potkunyrkkeilyä. Polvi ei ole täysin oireeton. On tiettyja asentoja, joissa polvessa tuntuu kipua. Onneksi näitä asentoja ja kuormituksia ei harrastuksissa tule vastaan. Vielä 4kk tapaturman jälkeen ei voinut ottaa ainuttakaan juoksuaskelta ilman kipua. Siinä vajaan kuuden kuukauden kohdalla otin ensimmäisiä juoksuaskelia ilman kovaa kipua. Kannattaa olla kärsivällinen. Voi mennä kuukausia ilman, että tapahtuu minkäänlaista edistystä.
Ei kannata pilata polvea leikkaamalla. Kierukkaa ei yleensä voi korjata. Rustoissa ei ole verenkiertoa, joten ne eivät parane samalla tavalla kuin nivelsiteet. Odottamalla ei tapahdu peruuttamatonta vahinkoa toisin kuin leikkamalla. Mikäli oireiden kanssa voi elää, kannatta kärvistellä puoli vuotta ja päättää sitten mitä tehdään.
Polven koukistajat ja polven ojentajat kannattaa pitää paksussa lihassa, niin pysyy kierukat ehjänä. Alussa voimatasot olivat täysin olemattomat. Reiden ojentaja kykeni alussa nostamaan todella pieniä painoja ilman kipua.
Akuutti kipu lievenee levolle. Sitten vain lihasten vahvistamista, pilatesta ja joogaa. Ei parane koskaan mutta kortisonipistos helpottaa ja joillekin synovisc.
En voinut olla vastaamatta tähän viestiin! Minulla todettiin viime kesänä vasemman polven sisäkierukan vaurio, kulumasta johtuva, ei tapaturmasta. En saanut lääkäriltä mitään muuta ohjetta tai hoitoa, kuin kehoituksen liikkua ja pitää itseni kuosissa (ei painonnousua). Tunsin itseni petetyksi, koska oletin automaattisesti, että polvi tähystetään. Olin varma myös siitä, että minua ei hoideta ikäni takia. Olen 60v. Olin suorastaan kauhuissani, kun tajusin, että en pysynyt enää kävelemään kivutta, enkä harrastastamaan vaeltamista luonnossa.
Kävin pari kertaa fysioterapeutilla, joka käsitteli polven ja reiden lihaksia ja antoi jumppaohjeet. Noudatin ohjeita jokseenkin tarkasti pari kuukautta. Aloin myös pyöräillä ja harrastaa vesijuoksua. Koska polveni koko ajan kesti paremmin rasitusta, ymmärsin, että minun on hoidettava kuntoani ja liikuttava loppu elämäni nivelieni ja liikuntakykyni säilyttämiseksi. Yletöntä rasitusta polvi ei edelleenkään kestä, mutta katson, että olen saanut suurimman ja riittävän osan liikuntakysyvstäni takaisin.
Työterveyslääkärini sanoi myöhemmin, että tähystys ei välttämättä aina onnistu eli lopputulos voi olla huonompi. Eikä opetointi välttämättä myöskään auta vaivaan. Ainakin minun kohdallani ortopedin päätös olla tähystämättä on osoittautunut oikeaksi ainakin näillä näkymin. Olen oman kokemuksen perusteella sitä mieltä, että opetointeja kannattaa välttää viimeiseen asti, niin kauan kuin itse voi omaa terveyttään hoitaa. Ei ne ortopedit ihmeitä pysy tekemään, korjatusta ei koskaan tule uuden veroista.
up