Tarvitseeko 2v lapsi päikkäreitä, jos nukkuu yöllä 12 tuntia?

Onnistuneena äitinä voit varmaan antaa niitä konkreettisia neuvoja lapsen nukuttamiseen? Niitä on monta kertaa täällä pyydetty, mutta kukaan ei kai sitten kuitenkaan osaa antaa niitä.

Tämäkin näyttää olevan taas näitä aiheita, joissa äidit kiillottavat omaa kruunuaan, vaikka tosiasiassa eivät tee mitään sen paremmin kuin nekään, joiden lapset eivät nuku päiväunia.

Vierailija:

Meillä kolme lasta ja kaikki nukkuneet päiväunet n. 5-vuotiaaksi asti. Välillä tuntuu, että tuo päiväunien poisjättäminen palvelee paremminkin vanhempien tarpeita. Kyllä pieni lapsi tarvitsee paljon lepoa!

Me oltiin päätetty, että meillä nukutaan illalla yhdeksältä. Puolitoistavuotiaana nukahtaminen meni aina vaan vaikeammaksi ja nukutussessioista tuli parituntisia. Mutta emme antaneet periksi, vaan nukutimme lastemme yhdeksältä. Puoli vuotta kesti parituntista nukuttamista, jokailtaista lapsen parkua, kunnes äiti oli hermoraunio ja soitti psykologille. Tämä ehdotti, että jos kuitenkin siirtäisimme nukuttamista hieman myöhemmäksi. Näin tehtiin ja pian lapsi nukahti puolessa tunnissa joka ilta.



Eli olimme nukuttamisen kanssa tosi sinnikkäitä, mutta ei meitä siitä palkittu. Lapsi ei alkanut nukahtamaan milliäkään paremmin ennen kuin annoimme periksi. Nämä asiat eivät todella ole aikuisten päätettävissä, vaan jo lapsilla on jokaisella omat tarpeensa ja yksilöllinen rytmi.



Meidän kaksivuotias nukkuu öisin 8 tuntia (ei herätetä aamulla, eikä siis saatu illalla aiemmin nukkumaan). Päivisin menee sitten päiväunia melkein neljä tuntia. Meidän lapsi siis tietenkin tarvitsee kunnon päiväunet, koska eihän 8 tunnin unilla voi pärjätä. Mutta en ole kuullut kenelläkään muulla tuollaista rytmiä olevan, joten siitä tiedän, että nämä jutut ovat uskomattoman yksilöllisiä.

Minulla on kolme lasta, joista nuorin nukkui 1,5-vuotiaana 10 tuntia vuorokaudessa. Ei koskaan sen enempää. Hän kyllä nukkui tuohon aikaan kahden tunnin päiväunet. Mutta illalla hän ei nukahtanut koskaan ennen yhtätoista (vaikka laitettiin sänkyyn puoli kymmeneltä ja joskus aikaisemminkin) ja heräsi itsestään aamulla seitsemältä. Hyvittuneena luin tutkimuksia, joiden mukaan tuonikäisten pitää nukkua vähintään 12 tuntia vuorokaudessa ja mietin, että nuijallako meidän pitäisi lyödä poikaa päähän, jotta hän nukkuisi. Mainittakoon, että lapsi oli aina päivisin virkeän oloinen.



En enää muista tarkasti, koska päiväunet jäivät pois, mutta joka tapauksessa ennen kuin lapsi täytti kolme vuotta. Vaikka hoitopaikassa mentiin joka päivä päiväunille, lapsi ei nukahtanut. Hoitajakin, jolla oli yli 25 vuotta kokemusta lasten hoidosta (siitä suurin osa päiväkodissa), totesi ettei ollut ennen nähnyt yhtä vähäunista lasta.



Olen itse sitä mieltä, että lepohetki päivällä on kyllä tärkeä 2-vuotiaalle. Mennään makaamaan sängyn päälle ja esim. luetaan kirjaa. Mutta jos lapsi ei ole reilussa puolessa tunnissa nukahtanut ja vaikuttaa muuten päivällä ihan virkeältä, ei minusta tarvitse yrittää nukuttaa lasta väkisin. Jos lapsi tarvitsee päiväunta, hän todennäköisesti nukahtaa tuon lepohetken aikana.

Välillä on kausia, että tapellaan nukkumaanmenosta päivällä ja illalla, mutta käsketty rauhoittumaan ja useinhan siinä käykin niin, että uni tulee :) Eli käytetty samaa taktiikkaa kuin eräs edellinen kirjoittaja. Nuorimmainen on nyt 5v. ja edelleen nukkuu tunnin päiväunet. Illalla rauhoittuu nukkumaan klo 20 mennessä. En tiedä onko sitten osuutta asiaan, sillä lapsiani kehutaan todella rauhallisiksi tapauksiksi. Pärjäävät koulussa eivätkä pienestä hermostu :) Ei tulisi mieleenikään jättää päiväunia, mutta taidan olla tällainen vanhan kasvatuslinjan ihminen.....

Jos lapsi siis saisi päättää unentarpeestaan, siitä ei tulisi yhtään mitään, hän ei osaa itse rauhoittua nukkumaan. nyt kahden kuukauden väännön jälkeen lapsi on alistunut kohtaloonsa että päiväunet on nukuttava (tätä ennen nukuttaminen oli vielä suht helppoa, nyt viimeiset viikot siis vasta hankalaa kuin mikä). Välillä nukuttamiseen eli lapsen rauhoittamiseen leikeistä unille on mennyt tunnista kahteen. Mutta nyt tuo kaikki tuottaa tulosta, lapsi on huomannut että äiti on nukkumisten kanssa tosissaan ja sänkyyn mennään nurisematta. Yöunille menokin on helpottanut ja yöunet rauhallisemmat. meidän tapauksessa tämä pakkonukuttaminen on ilmeisesti ollut hyvä ja kannatettava juttu. Toimin aika lapsilähtöisesti monessa asiassa, mutta mielestäni nämä perusjutut ainakin meidän perheessä aikuisen vastuulla ja se tuo lapselle hyvän perusturvan.



Toisten lasten parhaasta en pysty sanomaan mitään, lapsia tosiaan on kovin erilaisia. Epäilen kuitenkin, että JOISSAKIN tapauksissa lapsille päiväunet olisivat vielä tarpeen ja aikuiset oman mukavuutensa/jaksamisensa vuoksi laistavat rasittavasta nukuttamisrumbasta.

Tässä on nyt n. 6 kk ajan viety hänet joka päivä sänkyyn, ja oltu siellä tunti mutta kun ei nuku niin ei nuku. On kyllä illallakin vielä pirteä ja hyväntuulinen, nukkuu n. 12 h yöunet.