Olin työharjoittelussa päiväkodissa ja saamani kritiikki oli pettymys

Minkä ikäinen ap on?

Niin tylyltä kuin se ehkä kuulostaakin, niin olen samaa mieltä siitä, että hoitajien kannattaa säilyttää ammattimaisuus ja ymmärtää se, että he eivät ole lasten kavereita eikä kannata fiilistellä liikaa. Mitä ihmeen "suhdetta" jotkut haluavat lapsen kanssa? Todellakin lapsille on tarpeeksi rankkaa olla erossa vanhemmistaankin hoidon alussa, mutta niin se vaan menee. Vanhemmat tulevat kuitenkin hakemaan. Jos joku satunnainen harjoittelija kiinnyttää lapsen itseensä, niin se ero on taas kova pala. Opettamalla lapsen erityishuomioon harjoittelija vaikeuttaa muiden työn tekemistä jatkossa. Joku uhmaikäinen oppii aika nopeasti erilaisia temppuja, joilla yrittää saada varattua yhden hoitajan kokonaan omaan käyttöönsä. Kusee ja paskoo vaikka tahallaan housuunsa saadakseen tahtonsa läpi ja hoitajan käyttöönsä. Kuitenkin yleensä hoitajilla on vastuullaan semmoiset 4 lasta ja huomio pitää jakaa. Sylissä kannattaa pitää kohtuudella. Ehkä ne vakituiset työntekijät tietävät paremmin kunkin lapsen kipupisteet. Joskus liiallinen syli ja lohdutus vain pahentaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:02"]Olin koulun harjoittelussa päiväkodissa, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Tykkäsin tosi paljon lapsista ja hommat luistivat, mutta loppukeskustelussa jäin ihan sanattomaksi kun ohjaajani päiväkodista antoi palautetta. Hänen mukaansa oli huono että olin edesauttanut sitä että ryhmän nuorin alle vuoden ikäinen oli kiintynyt minuun. Lasta pitäisi karaista eikä ottaa syliin joka itkusta. Lapsi lopetti itkun vain minun sylissäni, eikä lapsi saa valita syliään! Uskomatonta.. Ehkä kannattaisi miettiä miksei hänen oma sylinsä kelpaa lapsille.. Joskus kun tulin töihin vauva saattoi huutaa naama räkäisenä sitterissä, niin että huomasi että oli ollut siinä pidempään.

Ohjaajani sanoi myös minun olisi parempi pysyä taustalla. Lapset leikkivät keskenään ja hoitaja valvoo ettei mitään satu. Lapset eivät saa kiintyä yhteen ihmiseen liikaa. Tein usein niin että istuin vauva sylissä lasten keskelle lattialle ja he leikkivät ympärilläni ja esittelivät juttuja. Ilmeisesti on väärin olla läsnä, kun minusta tuli lasten suosikki. Lähellä lapsia oli myös helpompi puuttua keskinäisiin riitoihin ja estää puremiset yms.

En kyllä halua työskennellä päiväkodissa jos meno on tuollaista. Tein töitä koko sydämelläni ja kaikki vanhemmatkin kiittelivät minua. Sain toki hyvääkin palautetta ohjaajaltani tehokkuudesta ja siitä että osaan huomioida lapset yksilöllisesti. Toivottavasti muissa päiväkodeissa ei ole samanlaista.

Kiirunatien pk Vantaalla? Siellä on juuri tuollaista.

Siellä on kyllä tuollaista menoa. Olin siellä jonkun aikaa sijaisena ja hurjaa se meno on.

Lentsu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:02"]Olin koulun harjoittelussa päiväkodissa, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Tykkäsin tosi paljon lapsista ja hommat luistivat, mutta loppukeskustelussa jäin ihan sanattomaksi kun ohjaajani päiväkodista antoi palautetta. Hänen mukaansa oli huono että olin edesauttanut sitä että ryhmän nuorin alle vuoden ikäinen oli kiintynyt minuun. Lasta pitäisi karaista eikä ottaa syliin joka itkusta. Lapsi lopetti itkun vain minun sylissäni, eikä lapsi saa valita syliään! Uskomatonta.. Ehkä kannattaisi miettiä miksei hänen oma sylinsä kelpaa lapsille.. Joskus kun tulin töihin vauva saattoi huutaa naama räkäisenä sitterissä, niin että huomasi että oli ollut siinä pidempään.

Ohjaajani sanoi myös minun olisi parempi pysyä taustalla. Lapset leikkivät keskenään ja hoitaja valvoo ettei mitään satu. Lapset eivät saa kiintyä yhteen ihmiseen liikaa. Tein usein niin että istuin vauva sylissä lasten keskelle lattialle ja he leikkivät ympärilläni ja esittelivät juttuja. Ilmeisesti on väärin olla läsnä, kun minusta tuli lasten suosikki. Lähellä lapsia oli myös helpompi puuttua keskinäisiin riitoihin ja estää puremiset yms.

En kyllä halua työskennellä päiväkodissa jos meno on tuollaista. Tein töitä koko sydämelläni ja kaikki vanhemmatkin kiittelivät minua. Sain toki hyvääkin palautetta ohjaajaltani tehokkuudesta ja siitä että osaan huomioida lapset yksilöllisesti. Toivottavasti muissa päiväkodeissa ei ole samanlaista.

Kiirunatien pk Vantaalla? Siellä on juuri tuollaista.

Siellä on kyllä tuollaista menoa. Olin siellä jonkun aikaa sijaisena ja hurjaa se meno on.

Enpä sitten ihmettele että lapset sielläpäin on niin häiriintyneitä. Eikö lastenohjaajat saa siellä nykyaikaista koulutusta ollenkaan? 

Ennen ei saanut lapsia ottaa syliin. Vieläkö on samanlainen kasvatustyyli vallalla?  Ei ihme, että meillä on näin huonosti voivia nuoria nykyään.

Päiväkotien työilmapiiri on karsea. Olen viisi vuotta tehnyt päiväkotityötä ja mitta tuli täynnä vuonna täyteen. Enää en päiväkotiin palaa vaikka siellä töitä riittäisi. Ap,olen puolestasi pahoillani. Olen nähnyt monia päiväkoteja ja hyvin harvassa on hyvä työilmapiiri. Työ on lisäksi ihan hirveän rankka ja työntekijät katkeroituvat. Olen itse tyytyväinen päätökseeni enkä koekaan haluavani olla osa noita kärmeenpesiä.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain sairaanhoitaja-opintojen työharjoittelun aikana negatiivista palautetta siitä että pesin potilasta kumihanskat kädessä. Ohjaajan mielestä olisi pitänyt paljain käsin pestä, kumihanskan kosketus tuntuu inhottavalta.

Arvioinnissa mukana ollut opettajakin antoi palautetta heti että tästä ei voi antaa negatiivista arviota, on yleinen toimintapa ja hoitajan oma yleisestä toimintatavasta eriävä mielipide ei ole "se oikea".

Minäkin sain samasta asiasta kun käytin liikaa suojakäsineitä vaippoja vaihtaessa. Mietin silloin, oliko siinä paikassa joku säästötilanne. Ohjaava opettaja ei lähtenyt minua puolustamaan vaan painoi minua alas itsekin. 

Mun kokemus pk harkassa myös hirveä. Kamalia tätejä siellä töissä ja puhuivat pahaa työkavereistaan. Mua katsoivat kuin spitaalista. Olin aina liikaa tai liian vähän jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sain sairaanhoitaja-opintojen työharjoittelun aikana negatiivista palautetta siitä että pesin potilasta kumihanskat kädessä. Ohjaajan mielestä olisi pitänyt paljain käsin pestä, kumihanskan kosketus tuntuu inhottavalta.

Arvioinnissa mukana ollut opettajakin antoi palautetta heti että tästä ei voi antaa negatiivista arviota, on yleinen toimintapa ja hoitajan oma yleisestä toimintatavasta eriävä mielipide ei ole "se oikea".

Minäkin sain samasta asiasta kun käytin liikaa suojakäsineitä vaippoja vaihtaessa. Mietin silloin, oliko siinä paikassa joku säästötilanne. Ohjaava opettaja ei lähtenyt minua puolustamaan vaan painoi minua alas itsekin. 

Mun työkaveri valitti tuosta aikoinaan. Huomautin sitten hänelle , että olin muuten ainut joka säästyi norolta. 

No seuraavassa paikassa onneksi kaikki käytti, eikä noin tyhmästä asiasta maristu. Mutta alalla on monta mätää munaa ja onneksi olen pois päässyt. 

Olit opettamassa lapselle, että itkemällä pääsee syliin.

Aika alkeellinen virhe sinulta jos olet vielä opiskellut alaa.

No mikset sä saanut suutasi auki? Tuolla vaikenemisella virheellisesti osoitit ohjaajan olleen oikeassa, vaikka siis ei oikeasti ollut. Luovutit viimeisen sanan hänelle. Nyt on turha enää tässä vaiheessa valittaa. Vaatimattomuus ei ole hyve joka tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sylitellään paljon lapsia ja leikitään lasten kanssa. Älä lannistu tuosta palautteesta ja kokemuksesta. T. Lh

Niin meilläkin saa syliä ja ollaan siellä lasten keskellä. Olen jo vanha naama ja tällähetkellä eräs uusi 2v roikkuu minussa paljon. Kyllä hän lähtee edemmäs jahka tottuu. Ryhmän vauvakin saa taatusti läheisyyttä paljon. Koskaan en ole saanut noottia sellaisesta tahi anna opiskelijoille moitteita .

Vierailija kirjoitti:

Porvoossako? Ei muualla ole päiväkodeissa sittereitä.

Miksei voisi olla. On kantoreppuakin. Sellainen pienikokoinen 9kk vauva voi hyvin olla sitterissä ettei jää jalkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Miten tarhaan saa edes viedä noin pieniä??

kuulostat oikein mukavalle tarhantädille,meidän tarha on kiva paikka lapsille,työntekijät mukavia yhtä hapannaamaa lukuunottamatta ja ryhmät aika pieniä.

meidän poika viihtyy tosi hyvin,täyttää keväällä 3v.

9kk ovat nuorimmat. Tosiaan itkevät ja tarvitsevat aikuista sekä syliä tosi paljon.

Työpaikalla jos olet ystävällinen ja empaattinen,  sitä ei nykyään työpaikalla suvaita.

Kaikkia  ilkeitä hoitajia pidetään hyvinä työntekijöinä,  sivusta asiaa seurannut hoitoapulaisena.

Vierailija kirjoitti:

Meidän päiväkodissa syliin kyllä tuntuu pääsevän ihan isommatkin lapset tarvittaessa. Monta kertaa olen sen itsekin nähnyt kun hoitoon lasta vienyt/hakenut. Ihana pk <3

Niin pitäisi päästä. Yksikään lapsi päiväkodissa ei ole liian suuri syliin. Ja kyllä nekin isoimmat saattavat tulla.

Voi mammatmammat. Mitä helvettiä 1-vuotias lapsi tekee jossain päiväkodissa?

Nuorempana olin päiväkodissa työharjoittelussa. Oli kamalat viikot. Päätin, että en koskaan aio sille alalle.

Lapsia kohdeltiin hyvin eriarvoisesti. Hoitajilla oli selkeät suosikkinsa, joitakin lapsia nöyryytettiin koko ryhmän edessä, se haukkumisen määrä mitä lasten äidit sai selän takana oli välillä karseaa kuultavaa. Kasvotusten oltiin niin mukavaa, mutta kun äiti selkänsä käänsi, niin puukot vaan viuhuivat. Huvittavaa oli, kun eräs äiti oli kaunis, hoikka ja sporttinen, niin yksi hoitajista kihisi kateudesta. Pakkohan se äiti oli haukkua. Jostain kumman syystä lasten isejä ei arvosteltu.

Ei missään nimessä kannata luottaa hoitajiin niin paljon, että puhuu perheen asioista. Sillä ne asiat ovat mehukkaita juoruja taukotilassa.

Heh, samaa sanottiin aikoinaan minullekin. Lapsen pitää karaistua (oli 1,5-vuotiaita), ei saa lohduttaa itkevää!

Vierailija kirjoitti:

Työpaikalla jos olet ystävällinen ja empaattinen,  sitä ei nykyään työpaikalla suvaita.

Kaikkia  ilkeitä hoitajia pidetään hyvinä työntekijöinä,  sivusta asiaa seurannut hoitoapulaisena.

Pyh, eiköhän joka ikisessä ammatissa Suomessa pidetä mulkkuja neroina.

Vierailija kirjoitti:

Jahas, ei ole meno muuttunut sitten 20-vuoteen. Olisin itse voinut kirjoittaa aikoinaan lähes samoin.

Koko viikon aikana kukaan aikuinen ei juuri vaivautunut puhumaan mulle (eivätkä toisilleenkaan), lopuksi sain kirjallisen palautteen, missä kauniilla käsialalla oli kirjoitettu, että pidin lapsia liikaa sylissä. Toisella osastolla oli koulustamme toinen työharjoittelijaja kun yhtenä päivänä ruokatauollajuttelin hänen kanssaanjopa5 min. syömisen jälkeen (lasten nukkuessa), ei kuulemma ole hyväksi että kaksi harjoittelijaa on samassa paikassa.Ovat liikaa kiinni toisissaan.En edes tuntenut toista työharjoittelijaa, vaikka samasta (isosta) koulusta olimmekin.

Luojan kiitos mun omille lapsille on sattunut ihan täyspäistä jengiä tarhan tädeiksi ja sediksi. Tai ainakin luulen niin...

Jotkut ihmiset eivät ymmärrä, että harjoittelijalle eikä koeajalla oleville työntekijöille oo järkevää antaa palautetta vasta viimeisenä työpäivänä.

Usein kyseessä on ihminen, joka ei ole koskaan ennen toiminut harjoittelunohjaajana eikä osaa antaa tehtäviä, opastaa, antaa palautetta ajoissa, osaa nähdä harjoittelijaa keskeneräisenä tai uutta työntekijää uuden työympäristön näkökulmasta vaan kuvittelee (tai odottaa) että muut osaavat lukea telepaattisesti työyhteisön ajatuksia ja toimia täydellisesti ekasta päivästä lähtien. En tiedä ovatko itse syntyneet valmiina työntekijänä maailmaan vai miten eivät muista aikaa, jolloin ovat itse olleet uusia ja vasta oppimassa/perehtymässä.

Opiskelijalle karseaa ja hyvin ei-opettavaista saada palaute kouraan viimeisenä päivänä. Itsellä vastaava kokemus kun yritin parhaani auttaa ohjaajaa ja hoidin kaikki hommat niin pitkän vkl päätteeksi antoi niin tylyä palautetta että ajoin autolla penkkaan kun lähdin sieltä. Sen verran olin nuorena kilttinä tyttönä järkyttynyt. Onneksi ei käynyt mitään. Mutta pilasi kyllä fiiliksen kasvatusalaa kohtaan eikä paljoa hyvittelylahjakortti tossa enää lohduttanut.