Olin työharjoittelussa päiväkodissa ja saamani kritiikki oli pettymys
Olin koulun harjoittelussa päiväkodissa, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Tykkäsin tosi paljon lapsista ja hommat luistivat, mutta loppukeskustelussa jäin ihan sanattomaksi kun ohjaajani päiväkodista antoi palautetta. Hänen mukaansa oli huono että olin edesauttanut sitä että ryhmän nuorin alle vuoden ikäinen oli kiintynyt minuun. Lasta pitäisi karaista eikä ottaa syliin joka itkusta. Lapsi lopetti itkun vain minun sylissäni, eikä lapsi saa valita syliään! Uskomatonta.. Ehkä kannattaisi miettiä miksei hänen oma sylinsä kelpaa lapsille.. Joskus kun tulin töihin vauva saattoi huutaa naama räkäisenä sitterissä, niin että huomasi että oli ollut siinä pidempään.
Ohjaajani sanoi myös minun olisi parempi pysyä taustalla. Lapset leikkivät keskenään ja hoitaja valvoo ettei mitään satu. Lapset eivät saa kiintyä yhteen ihmiseen liikaa. Tein usein niin että istuin vauva sylissä lasten keskelle lattialle ja he leikkivät ympärilläni ja esittelivät juttuja. Ilmeisesti on väärin olla läsnä, kun minusta tuli lasten suosikki. Lähellä lapsia oli myös helpompi puuttua keskinäisiin riitoihin ja estää puremiset yms.
En kyllä halua työskennellä päiväkodissa jos meno on tuollaista. Tein töitä koko sydämelläni ja kaikki vanhemmatkin kiittelivät minua. Sain toki hyvääkin palautetta ohjaajaltani tehokkuudesta ja siitä että osaan huomioida lapset yksilöllisesti. Toivottavasti muissa päiväkodeissa ei ole samanlaista.
Kommentit (64)
Samaa paskaa kuultu täälläkin. Aina eräs pieni poika juoksi sulkona isompien kanssa suoraan syliini ja nukutin, syötin, juotin, vaihdoin vaipat ja pesin pyllyn ja kakat..Huonosta, ei saa kiintyä ja ottaa syliin. No kuitenkin minulle sanottiin "kun pidät noista pienistä ja he sinusta niin ole sinä sisällä pienten kanssa ja me ulkona isompien kanssa"...Yksikin pieni poika tuotiin suoraan minulle kun perheessä "kriisi"äkkisynnytys ja pieni vierasti outoa tilannetta. Minä sitten kuljin pieni sylissä ja juttelin ja puhuin, rauhoittui lopulta. Pidän tänä päivänäkin pienistä lapsista ja vauvoista, heissä on jotain ihanan erityistä. Isommat lapset ovat monesti röyhkeitä eivätkä tottele ja olen heitä paimentaessa joutunut todistamaan lyömistä ja valehtelua. Silloin kiinnostaisi tietää mitä kotona on opetettu...Jotkut ovat mukavia ja ihania. Tarina alkaa rönsyilla joten lopetan.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 10:13"]
Samaa paskaa kuultu täälläkin. Aina eräs pieni poika juoksi sulkona isompien kanssa suoraan syliini ja nukutin, syötin, juotin, vaihdoin vaipat ja pesin pyllyn ja kakat..Huonosta, ei saa kiintyä ja ottaa syliin. No kuitenkin minulle sanottiin "kun pidät noista pienistä ja he sinusta niin ole sinä sisällä pienten kanssa ja me ulkona isompien kanssa"...Yksikin pieni poika tuotiin suoraan minulle kun perheessä "kriisi"äkkisynnytys ja pieni vierasti outoa tilannetta. Minä sitten kuljin pieni sylissä ja juttelin ja puhuin, rauhoittui lopulta. Pidän tänä päivänäkin pienistä lapsista ja vauvoista, heissä on jotain ihanan erityistä. Isommat lapset ovat monesti röyhkeitä eivätkä tottele ja olen heitä paimentaessa joutunut todistamaan lyömistä ja valehtelua. Silloin kiinnostaisi tietää mitä kotona on opetettu...Jotkut ovat mukavia ja ihania. Tarina alkaa rönsyilla joten lopetan.
[/quote]
Saanko kysyä että mikä koulutus sinulla on päiväkotityöhön, jos tieto lapsen kehityksestä (isommat lapset, valehtelu ja lyöminen) on noin hataralla pohjalla? Ymmärrätkö mikä on ikäluokalle normaalia ja millaisen eron eri luonteet tilanteisiin tuo?
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:07"]Porvoossako? Ei muualla ole päiväkodeissa sittereitä.
[/quote]
On itse asiassa..
Opiskelijat ja sijaiset saavat päiväkodeissa usein raivokkaan kohtelun. Liekö kokevat asemansa uhatuksi kun tulee ihmisiä päivitetyn tiedon kanssa paikalle ja jaksavat vielä olla lasten kanssa.
Ihan uskomatonta, että muillakin samanlaisia kokemuksia päiväkodissa harjoittelusta! Oma harjoitteluni tapahtui yläasteikäisenä (joku parin viikon tet-jakso), ja palautetta sain mm. parin pienemmän lapsen "suosimisesta". Olivat vain juuri vuoden täyttäneitä ja oma-aloitteisesti hakeutuivat syliin enemmän kuin muut. Tätä syliaikaa ei sitten hyvällä katsottu, vaikka muut lapset saivat yhtä lailla huomiota. Pienten nukkuessa ja tauoilla en myöskään tykännyt istuskella kahvihuoneessa, vaan auttelin isompien puolella esim. heidän lähtiessään ulos jne, ja sitähän ei sitten tosiaan hyvällä katsottu, reviirin noudattamisesta tuli myös sapiskaa. Kaiken kaikkiaan harjoittelu ja palautekeskustelu jätti niin huonon maun, että omat lapseni eivät ainakaan alle 3-vuotiaana päiväkotiin mene.
Onko tullut valituksia tai huomautuksia että loukkaat heidän kunniaansa kritisoimalla heidän toimintaansa? minä itse olen kritisoinut erään paikan (ei päiväkoti) toimintaa ja minua uhattiin poliisilla.
Toisaalta ymmärrän kritiikin, koska ap oli harjoittelija ja sai lapset kiintymään itseensä. Aika itsekästä, kun ajattelee niitä pieniä lapsia, jotka jäivät päiväkotiin kun harjoittelija lähti, miltä heistä tuntuu, kun heidät on "hylätty"?
Tuo harjoittelupaikka ei kuitenkaan ollut kärkipäästä ollenkaan, kun ajatellaan päiväkoteja sekä lasten että työntekijöiden kannalta. Nyt tiedät senkin, miten joissakin päiväkodeissa saadaan työntekijöiden vaihtuvuus pysymään korkealla; keskitytään kritisoimaan eikä anneta työntekijöille positiivista palautetta vahingossakaan.
Valittaisin varmaan nimettömästi ylemmäs siitä, että päiväkodissa edes on sitteri, ja vielä että lähes 1-vuotias siihen köytetään.
Karmeita juttuja :( Meidän päiväkodissa oli ihana pienten ryhmä, sylissä sai olla ja tädit oli lattialla. Mutta kun lapseni oli lopettamassa, siellä aloitti kolme vauvaa samaan aikaan, jolloin sylit eivät yksinkertaisesti riittäneet. Alle 1-vuotiaat tarvitsisivat melkein oman aikuisen, eikä ryhmää jossa aikuiset pitää jakaa.
No jo on! Minä sain pk-harjoittelun jälkeen palautetta, että en leikkinyt tarpeeksi lasten kanssa, koska usein istuin muiden hoitajien lähettyvillä. Minulle myös sanottiin, että lapselle tekee hyvää luoda uusia kiintymyssuhteita. Itku silmässä viimeisenä päivänä hyvästelin lapset :')
Mulle sanottiin että töihin pitää tulla ajoissa. Asuin ihan päiväkodin vieressä ja olin valmiina sisäkengät jalassa huoneessa kädet pestynä 5 vaille 7 joka aamu. Ohjaajani mielestä mun ois pitänyt tulla siinä 20 vaille. Ymmärrättekö muut tätä asiaa? Nykyään itse opiskelijanohjaajana edellytän et opiskelija tulee ennen työnalkamista töihin tai jos myöhästyy niin soittaa.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:07"]
Porvoossako? Ei muualla ole päiväkodeissa sittereitä.
[/quote]
Vitun urpo. Oletko jälkeenjäänyt kun et tajua, että porvoo-vitsi on vanha juttu jo?
Sittereitä on siellä missä on vauvoja hoidossa.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 10:13"]
Samaa paskaa kuultu täälläkin. Aina eräs pieni poika juoksi sulkona isompien kanssa suoraan syliini ja nukutin, syötin, juotin, vaihdoin vaipat ja pesin pyllyn ja kakat..Huonosta, ei saa kiintyä ja ottaa syliin. No kuitenkin minulle sanottiin "kun pidät noista pienistä ja he sinusta niin ole sinä sisällä pienten kanssa ja me ulkona isompien kanssa"...Yksikin pieni poika tuotiin suoraan minulle kun perheessä "kriisi"äkkisynnytys ja pieni vierasti outoa tilannetta. Minä sitten kuljin pieni sylissä ja juttelin ja puhuin, rauhoittui lopulta. Pidän tänä päivänäkin pienistä lapsista ja vauvoista, heissä on jotain ihanan erityistä. Isommat lapset ovat monesti röyhkeitä eivätkä tottele ja olen heitä paimentaessa joutunut todistamaan lyömistä ja valehtelua. Silloin kiinnostaisi tietää mitä kotona on opetettu...Jotkut ovat mukavia ja ihania. Tarina alkaa rönsyilla joten lopetan.
[/quote]
Saanko kysyä että mikä koulutus sinulla on päiväkotityöhön, jos tieto lapsen kehityksestä (isommat lapset, valehtelu ja lyöminen) on noin hataralla pohjalla? Ymmärrätkö mikä on ikäluokalle normaalia ja millaisen eron eri luonteet tilanteisiin tuo?
[/quote]
En, minä en tiedä mitään. Hyvä kun osaan kirjoittaa. Olen mielellläni hataralalllaaa pohjaalalaaas!
Itsellä vastaava kokemus! Olin harjoittelussa ryhmässä jossa oli käytökseltään häiritsevä poika, häiriköi muita, töni, löi, vei leluja, mutta sitten toisaalta oli itse myös itkuherkkä ja hyvin hauraan oloinen. Päiväkodin naiset kohtelivat tätä lasta törkeästi, häntä retuutettiin ja hänelle huudettiin.
Minä sain tähän poikaan keskustelemalla kontaktin, hän oli sylissäni ja olin hänelle ystävällinen. Hän alkoi tottelemaan minua todella hyvin.
Tästä sain palautetta että olen "hyysääjä" ja palkitsen huonoa käytöstä (mitä en tehnyt, halusin vain kontaktin poikaan jotta käytöstä voisi muuttaa), ja minua käytännössä kiellettiin olemasta ystävällinen tuolle pojalle.
Paljastui vielä että pojalla oli kotona vaikeaa, isä oli lähtenyt ja hän minulle osasi kertoa miten on isää ikävä.
Järkytyin suuresti tästä "kasvattamisesta". Mielestäni tätä poikaa jopa kiusattiin aikuisten toimesta. Ahdistava kokemus!
Ap pakko kysyä tapahtuiko Oulun seudulla? Tiedän yhden pk:n jossa yksi hoitaja on tuollainen, sanoo ettei saa ottaa syliin yms.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:27"]
Minkä ikäinen ap on? Niin tylyltä kuin se ehkä kuulostaakin, niin olen samaa mieltä siitä, että hoitajien kannattaa säilyttää ammattimaisuus ja ymmärtää se, että he eivät ole lasten kavereita eikä kannata fiilistellä liikaa. Mitä ihmeen "suhdetta" jotkut haluavat lapsen kanssa? Todellakin lapsille on tarpeeksi rankkaa olla erossa vanhemmistaankin hoidon alussa, mutta niin se vaan menee. Vanhemmat tulevat kuitenkin hakemaan. Jos joku satunnainen harjoittelija kiinnyttää lapsen itseensä, niin se ero on taas kova pala. Opettamalla lapsen erityishuomioon harjoittelija vaikeuttaa muiden työn tekemistä jatkossa. Joku uhmaikäinen oppii aika nopeasti erilaisia temppuja, joilla yrittää saada varattua yhden hoitajan kokonaan omaan käyttöönsä. Kusee ja paskoo vaikka tahallaan housuunsa saadakseen tahtonsa läpi ja hoitajan käyttöönsä. Kuitenkin yleensä hoitajilla on vastuullaan semmoiset 4 lasta ja huomio pitää jakaa. Sylissä kannattaa pitää kohtuudella. Ehkä ne vakituiset työntekijät tietävät paremmin kunkin lapsen kipupisteet. Joskus liiallinen syli ja lohdutus vain pahentaa tilannetta.
[/quote]
sun mielestä siis alle vuodenkin ikäisen pitää jo ajatella että "toi on mun hoitaja. hän ei oo mun kaveri eikä ystävä" ?
Minä sain sairaanhoitaja-opintojen työharjoittelun aikana negatiivista palautetta siitä että pesin potilasta kumihanskat kädessä. Ohjaajan mielestä olisi pitänyt paljain käsin pestä, kumihanskan kosketus tuntuu inhottavalta.
Arvioinnissa mukana ollut opettajakin antoi palautetta heti että tästä ei voi antaa negatiivista arviota, on yleinen toimintapa ja hoitajan oma yleisestä toimintatavasta eriävä mielipide ei ole "se oikea".
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:02"]
Olin koulun harjoittelussa päiväkodissa, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Tykkäsin tosi paljon lapsista ja hommat luistivat, mutta loppukeskustelussa jäin ihan sanattomaksi kun ohjaajani päiväkodista antoi palautetta. Hänen mukaansa oli huono että olin edesauttanut sitä että ryhmän nuorin alle vuoden ikäinen oli kiintynyt minuun. Lasta pitäisi karaista eikä ottaa syliin joka itkusta. Lapsi lopetti itkun vain minun sylissäni, eikä lapsi saa valita syliään! Uskomatonta.. Ehkä kannattaisi miettiä miksei hänen oma sylinsä kelpaa lapsille.. Joskus kun tulin töihin vauva saattoi huutaa naama räkäisenä sitterissä, niin että huomasi että oli ollut siinä pidempään. Ohjaajani sanoi myös minun olisi parempi pysyä taustalla. Lapset leikkivät keskenään ja hoitaja valvoo ettei mitään satu. Lapset eivät saa kiintyä yhteen ihmiseen liikaa. Tein usein niin että istuin vauva sylissä lasten keskelle lattialle ja he leikkivät ympärilläni ja esittelivät juttuja. Ilmeisesti on väärin olla läsnä, kun minusta tuli lasten suosikki. Lähellä lapsia oli myös helpompi puuttua keskinäisiin riitoihin ja estää puremiset yms. En kyllä halua työskennellä päiväkodissa jos meno on tuollaista. Tein töitä koko sydämelläni ja kaikki vanhemmatkin kiittelivät minua. Sain toki hyvääkin palautetta ohjaajaltani tehokkuudesta ja siitä että osaan huomioida lapset yksilöllisesti. Toivottavasti muissa päiväkodeissa ei ole samanlaista.
[/quote]
miksi annoitte tälle alapeukkuja? oletteko tekin karaisun kannalla? Taisi muuten nuo alapeukut Karjalasta kajahtaa! vai mitä? ;)
Minulla on täysin päinvasrainen kokemus, tosin kyseessä oli vain viikon tet-jakso yläasteella. Olin all 3-vuotiaiden ryhmässä, jossa pienimmät lapset olivat juuri vuoden täyttäneet tytöt. Olin heidän kanssaan paljon, ja joskus esim aamujumpan aikaan vein heidät toiseen huoneeseen lukemaan kirjoja tms, kun eivät kuitenkaan olisi osanneet osallistua jumppaan. Kerran toiselle iski joku tauti/silmätulehdus kesken päivän, ja istuin kipeän lapsen kanssa siihen asti, että häntä tultiin hakemaan, vaikka hoitajat sanoivat ettei minun tarvitse tartuttaa itselleni sitä silmätulehdusta, he voivat kyllä hoitaa (ei se kyllä tarttunut). Sain tosi paljon hyvää palautetta toiminnastani näiden pienten kanssa.
samoin ollessani afrikassa vapaehtoistöissä orpokodissa, hoidin alle 3-vuotiaita ja joskus mietin, että mitkäköhän traumat heille jää, kun hylkään heidät sen muutaman kuukauden jälkeen. Mutta sitten totesin, että lapselle, joka ei koskaan pääse syliin, on ehkä kuitenkin parempi päästä syliin edes sen kolmen kk ajan joka päivä. Ja ne lapset, voi miten paljon he kehittyivät lyhyessä ajassa: oppivst luottamaan, eivätkä enää roikkuneet minussa kiinni, kun luottivat että olen siinä kyllä. Oppivst myös fyysisesti kaikkea, kun joku kävelytti/houkutteli kääntymään/tuki istumisessa/mitä ikinä, kun yleensä lapset olivat vain keskenään aitauksessa tai sängyissään
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 10:13"]
Samaa paskaa kuultu täälläkin. Aina eräs pieni poika juoksi sulkona isompien kanssa suoraan syliini ja nukutin, syötin, juotin, vaihdoin vaipat ja pesin pyllyn ja kakat..Huonosta, ei saa kiintyä ja ottaa syliin. No kuitenkin minulle sanottiin "kun pidät noista pienistä ja he sinusta niin ole sinä sisällä pienten kanssa ja me ulkona isompien kanssa"...Yksikin pieni poika tuotiin suoraan minulle kun perheessä "kriisi"äkkisynnytys ja pieni vierasti outoa tilannetta. Minä sitten kuljin pieni sylissä ja juttelin ja puhuin, rauhoittui lopulta. Pidän tänä päivänäkin pienistä lapsista ja vauvoista, heissä on jotain ihanan erityistä. Isommat lapset ovat monesti röyhkeitä eivätkä tottele ja olen heitä paimentaessa joutunut todistamaan lyömistä ja valehtelua. Silloin kiinnostaisi tietää mitä kotona on opetettu...Jotkut ovat mukavia ja ihania. Tarina alkaa rönsyilla joten lopetan.
[/quote]
Saanko kysyä että mikä koulutus sinulla on päiväkotityöhön, jos tieto lapsen kehityksestä (isommat lapset, valehtelu ja lyöminen) on noin hataralla pohjalla? Ymmärrätkö mikä on ikäluokalle normaalia ja millaisen eron eri luonteet tilanteisiin tuo?
[/quote]
En, minä en tiedä mitään. Hyvä kun osaan kirjoittaa. Olen mielellläni hataralalllaaa pohjaalalaaas!
[/quote]
No ainakaan kritiikkiä et osaa ottaa vastaan yhtään. Huono homma.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 08:57"]
Meidän päiväkodissa syliin kyllä tuntuu pääsevän ihan isommatkin lapset tarvittaessa. Monta kertaa olen sen itsekin nähnyt kun hoitoon lasta vienyt/hakenut. Ihana pk <3
[/quote]
Kyllä! Tänään jäi 3.5v hoitajan syliin aamulla, kun pitkän loman jälkeen päiväkotiin meno ei tuntunutkaan tavallisen mukavalta. Arvostin sitä paljon, että lapseni sai aloittaa arjen sillä tavalla rauhassa ja tutun aikuisen lähellä.