Olin työharjoittelussa päiväkodissa ja saamani kritiikki oli pettymys

Tiedän paikan jossa juuri tuollaista. Ihan oikein olet toiminut. Ohjaajasi on typerä! Tsemppiä! T. Pph ja päiväkodissskin työskennellyt

Porvoossako? Ei muualla ole päiväkodeissa sittereitä. 

Älä välitä. Minä ainakin arvostan sitä, että jaksaa olla niiden lasten kanssa. Väsyneet ja tympääntyneet työntekijät vaan odottaa kahvipaussia ja opettavat lapset leikkimään keskenään että saavat olla rauhassa. Itse sain aikoinaan palautetta Pk.harjoittelun jälkeen siitä että ystävystyin liikaa työkavereiden kanssa..... Voi päivää!!!!
Terkuin päiväkodin hoitaja

Miten tarhaan saa edes viedä noin pieniä??
kuulostat oikein mukavalle tarhantädille,meidän tarha on kiva paikka lapsille,työntekijät mukavia yhtä hapannaamaa lukuunottamatta ja ryhmät aika pieniä.
meidän poika viihtyy tosi hyvin,täyttää keväällä 3v.

Taisi olla vaan mustasukkainen kun lapset tykkäsivät susta enemmän kuin hÄnestä. Eikös ollutkin keski-ikäinen nainen kyseessä?

Perus päiväkotimeininki siis.

Tosi epäammattimainen ohjaaja sinulla ollut. Tietenkään lapsi ei saa liikaa roikkua työntekijässä. Vaan hänen tulisi osata leikkiä muiden lasten kanssa ja olla myös omatoiminen jollain tasolla. Mutta ymmärsin että olet huomioinut kaikkia lapsia yhtälailla. Toki pienimmät ryhmässä tarvitsevat usein eniten aikuista.
Kuulostaa että olet ollut ihana työntekijä joten älä huoli! Ottaisin sinut työkavereksi erittäin mielelläni :) t: LC

*lh

Jahas, ei ole meno muuttunut sitten 20-vuoteen. Olisin itse voinut kirjoittaa aikoinaan lähes samoin.

Koko viikon aikana kukaan aikuinen ei juuri vaivautunut puhumaan mulle (eivätkä toisilleenkaan), lopuksi sain kirjallisen palautteen, missä kauniilla käsialalla oli kirjoitettu, että pidin lapsia liikaa sylissä. Toisella osastolla oli koulustamme toinen työharjoittelija ja kun yhtenä päivänä ruokatauolla juttelin hänen kanssaan jopa 5 min. syömisen jälkeen (lasten nukkuessa), ei kuulemma ole hyväksi että kaksi harjoittelijaa on samassa paikassa. Ovat liikaa kiinni toisissaan. En edes tuntenut toista työharjoittelijaa, vaikka samasta (isosta) koulusta olimmekin.

Luojan kiitos mun omille lapsille on sattunut ihan täyspäistä jengiä tarhan tädeiksi ja sediksi. Tai ainakin luulen niin...

Älä luovuta. Sinun kaltaiset ihmiset, jotka osaavat toimia myös sydän mukana työssään, ovat monen työpaikan sielu. Valitettavan moni turtuu ja lannistuu ohjaajasi kaltaisten hapannaamojen vaikutuksesta. Hyvät tyypit pysykää vahvoina ja pitäkää vastarinta:)

No johan on ohjaaja ollut, minusta sinä toimit oikein.

Minä olin teininä, juuri ysiluokan päättäneenä, kesätöissä tarhassa. Siellä oli yksi nelivuotias lapsi joka oli adoptoitu ulkomailta ja hän oli ujo. Hänellä ei oikein ollut leikkikaveria, osallistui kyllä eri aktiviteetteihin jos koko ryhmä ja työntekijät tekivät jotain. Mutta noin spontaanisti ei leikkinyt muiden kanssa vaan oli vähän ulkosyrjällä ryhmässä. Minä aloin huomioda tätä lasta ja pikkuhiljaa meille syntyi oikein hyvä suhde. Hän alkoi hakeutua luokseni vaikka ihan jonkun pikkujutun takia. Otin hänet aktiivisesti mukaan leikkeihin ja muihin puuhiin joihin osallistui myös muita lapsia (ei siis mitään ohjattua toimintaa vaan vapaata leikkiä/puuhailua). Hän alkoi myös hakea fyysistä läheisyyttä, otti kädestä kiinni, kapusi syliin, halusi reppuselkään. 

Viimeisenä työpäivänä toinen ryhmän opettajista kehui minua siitä kuinka hienosti olen toiminut lapsen kanssa ja kuinka hyvä suhde meille on muodostunut. Ja että kuinka sitä on iloa katsoa.Täytyy sanoa, että kyllä tuli teiniminälleni todella hyvä mieli! Vieläkin lämmöllä muistelen tuota lasta ja kesätyöpaikkaa näin 20 vuotta myöhemmin.

Meillä sylitellään paljon lapsia ja leikitään lasten kanssa. Älä lannistu tuosta palautteesta ja kokemuksesta. T. Lh

Kummallista palautetta. Pienten alle 3-vuotiaiden normaalia että sylitellään paljon ja hoitajat leikkeissä mukana koska leikkitaitoja ja sosiaalisuutta harjotellaan. Toivottavasti opettaja antoi palautetta sun ohjaajalle. Tsemppiä jatkoon.

Meidän päiväkodissa syliin kyllä tuntuu pääsevän ihan isommatkin lapset tarvittaessa. Monta kertaa olen sen itsekin nähnyt kun hoitoon lasta vienyt/hakenut. Ihana pk <3

Sama kokemus mulla. Olin läsnä lapsille ja muut hoitajat eivät tykänneet. Päiväkodissa on nähtävästi just tuommosta. Siksi hoidinkin omat lapseni kotona.

Olen itsekin aikoinani saanut palautetta samasta asiasta, ja se harmitti kovasti. Tosiasia jonka ymmärsin vasta myöhemmin on kuitenkin se, että lapselle ei ole hyväksi kiintyä yhteen hoitajaan liikaa, varsinkaan tilanteessa jossa hoitaja on harjoittelija ja lähtee pian pois. Mietipä lapsen oloa siellä sen jälkeen kun olet häipynyt, kun on vieraantunut muista entisestään kun on ollut sinun kanssasi. 

Ongelma on myös siinä että sinä olit ylimääräinen resurssi; kun olet poissa, työmäärä on sama mutta yksi käsipari vähemmän. Arki ei vaan sillä miehityksellä suju jos lapset totutetaan siihen että yksi aikuinen on koko ajan sylittelemässä ja istumassa lattialla, vaikka se kuinka kivaa olisikin.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:07"]

Porvoossako? Ei muualla ole päiväkodeissa sittereitä. 

[/quote]

Sinä Porvoon huutelijat voisit lopettaa. Tällaista nimittäin se oikeasti on. Olin itse päiväkodissa opiskelujaksolla ja sain huonot arviot, kun leikin kuulemma liikaa lasten kanssa. Pitää katsella etäältä ja antaa virikkeitä, mutta ei saa antaa kuvaa, että kiintyy lapsiin. Kysyin, että miksi. No siksi, kun lapilla on vaikea sitten erkaantua, jos kiintyvät hoitajiin ja paikkaan. Pitää pitää vähän etäisempänä, että lapsilla on helpompi sitten lähteä kouluun, kun eivät jää kaipaamaan päiväkotia ja hoitajia. Eli ei syliä, ei tykkäämistä, vaan virikkeiden ja varhaiskasvatuksen antoa kuin roboteille, joita ohjataan ulkoa ja tulos pitäisi olla kymppi. Jos robotti ei onnistu täydellisesti, niin sitten lapsi nakataan liukuhihnalta sivuun ja ilmoitetaan vanhemmille, että siinä on jokin vika, pannaan vaikka joku diagnoosi sille

No johan on omituinen periaate, ettei lapsi saisi kiinnittyä hoitopaikkaan ja hoitajiin. Kannattaa ihan katsoa kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa, että mitä siellä sanotaan asiasta.

Itse taas aikoinaan päiväkodissa sain palautetta, että en leiki lasten kanssa riittävästi. Ja vielä ylemmältä taholta, joka tuskin koskaan näki minua ryhmässä! Kun taas ryhmäni kasvattaja oli minulle korostanut havainnoinnin merkitystä, mistä johtuen en aina joka hetki ollut leikissä mukana (vaikka monesti olin) vaan seurailin, kuinka lapset esim. ratkaisevat erimielisyyksiä ja kuinka leikki kehittyy. Tarvittaessa sitten puutuin tilanteeseen.

Pointtina, kasvattajilla on erilaisia näkemyksiä siitä kuinka työtä tulisi tehdä. Ikävää on, jos harjoittelijalle vasta lopussa sanotaan, mitä on tehnyt ns. "väärin", ja jos harjoittelijan omia näkemyksiä ei kuunnella tai arvosteta ollenkaan.

Outoa. En ole itse töissä päiväkodissa, mutta omat lapseni menivät reilu vuosi sitten hoitoon ja kuopus pienten puolelle. Muistan miten ihana oli nähdä, kun iltapäivällä hain lapsia, miten pienten hoitajat istuivat juurikin siellä lattialla lasten kanssa. Joskus oli joku sylissä, joskus kaksikin lasta siinä. Hoitajat olivat todella ihania vaikka itse olin pelännyt ihan muuta jo siksikin, että lähiöpäiväkodillamme jostain syystä huonohko maine on ja pysyy :(

Ja kun minulle ihan varta vasten kerrottiin, että he yrittävät sylitellä mahdollisimman paljon ja pitää lapsia lähellään aina kun lapsi tuntuu sitä tarvitsevan. Joulun alla pääsin hakemaan lapsia tavallista aikaisemmin ja näin ikkunasta, miten hoitajat tanssivat pienten kanssa joululaulujen tahtiin <3 Ja hoitajat ovat vielä kaikki pahamaineisia keski-ikäisiä naisia. 

Minusta sinä ap kuulostit ihanalta! Ja koska tunsitkin tehneesi oikein, niin luota siihen että olet oikeilla jäljillä. Me vanhemmat arvostamme lastemme yksilöllistä huomioimista ja tarpeisiin vastaamista. 

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 22:02"]Olin koulun harjoittelussa päiväkodissa, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Tykkäsin tosi paljon lapsista ja hommat luistivat, mutta loppukeskustelussa jäin ihan sanattomaksi kun ohjaajani päiväkodista antoi palautetta. Hänen mukaansa oli huono että olin edesauttanut sitä että ryhmän nuorin alle vuoden ikäinen oli kiintynyt minuun. Lasta pitäisi karaista eikä ottaa syliin joka itkusta. Lapsi lopetti itkun vain minun sylissäni, eikä lapsi saa valita syliään! Uskomatonta.. Ehkä kannattaisi miettiä miksei hänen oma sylinsä kelpaa lapsille.. Joskus kun tulin töihin vauva saattoi huutaa naama räkäisenä sitterissä, niin että huomasi että oli ollut siinä pidempään.
Ohjaajani sanoi myös minun olisi parempi pysyä taustalla. Lapset leikkivät keskenään ja hoitaja valvoo ettei mitään satu. Lapset eivät saa kiintyä yhteen ihmiseen liikaa. Tein usein niin että istuin vauva sylissä lasten keskelle lattialle ja he leikkivät ympärilläni ja esittelivät juttuja. Ilmeisesti on väärin olla läsnä, kun minusta tuli lasten suosikki. Lähellä lapsia oli myös helpompi puuttua keskinäisiin riitoihin ja estää puremiset yms.
En kyllä halua työskennellä päiväkodissa jos meno on tuollaista. Tein töitä koko sydämelläni ja kaikki vanhemmatkin kiittelivät minua. Sain toki hyvääkin palautetta ohjaajaltani tehokkuudesta ja siitä että osaan huomioida lapset yksilöllisesti. Toivottavasti muissa päiväkodeissa ei ole samanlaista.
[/quote]

Kiirunatien pk Vantaalla? Siellä on juuri tuollaista.