Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt alkaa vahvasti tuntua siltä, että nyt en jalsa
01.03.2015 |
Olen 22v. Ei opiskelupaikkaa, kavereita tai miestä. Helvetilliset pelkotilat, ahdistus ja väsymys lakkaamatta. Äsken kun ajattelin käydä iltalenkillä päädyin nojaamaan otsaa ulko-oveen 45 minuutiksi. Mahassa vaan velloi tuska.
On helvetin väärin, että maailmassa kuolee jatkivasti perheenäitejä ja tiedemiehiä ja mun kaltanen ihminen vaan potkii eteenpäin. Ällöttää tuhlata luonnonvaroja.
Kommentit (21)
Voi sua, kyllä ne asiat aina järjestyy usko pois. *hali*
Olen elävä esimerkki siitä, että tuollaiseta ja vielä paljon pahimmastakin pääsee ylös. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan, vaikka vuosi sitten olisin itse voinut kirjoittaa Samat sanat kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Been there. Vaikka tuntuu että valoa ei näy niin elämä yllättää.. mulla oli aika kun itkin kaikki päivät tuskissaan mutta nyt menee jo paljon paremmin ja tulevaisuus näyttää hyvältä!
Kai sinä olet jotain ehtinyt opiskella tuohon ikään mennessä? Edes lukiossa tai amiksessa? Joku päivä sinustakin voi tulla perheenäiti tai vaikka joku tieteilijä tai muu duunari. Arvostus on löydyttävä ensin itsestä. Ei kaikki arvosta edes perheenäitejä tai tiedemiehiä ja jos sä joku päivä saat miehenkin, niin olet joko tyytyväinen tai et... ääh, ei tämä sua lohduta. Joskus tekee hyvää rypeä itsesäälissä hetki mutta sitten pitää tehdä jotain. Mitäpä jos hankkisit jonkun lääkityksen? Kun minä olin vuosia työtön, niin minullakin tuli noita hetkiä että hyvä kun ulos selvisin ilman paniikkia. Ajattele, että ne muut ihmiset ei ole sua parempia etkä sinä ole niitä huonompi. Muita ihmisiä ja ulkoilmaa ei kannata jännittää. Moni on nytkin töissä. Onnelliset vai onnettomat... ei kannata kadehtia muita. Muilla on oma paskansa ja sinulla omasi ja kaikkien on omansa väännettävä.
Itse olen tiukassa paikassa pistänyt kädet ristiin ja rukoillut. Apu tuli, vaikka ei ihan heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:43"]Kai sinä olet jotain ehtinyt opiskella tuohon ikään mennessä? Edes lukiossa tai amiksessa? Joku päivä sinustakin voi tulla perheenäiti tai vaikka joku tieteilijä tai muu duunari. Arvostus on löydyttävä ensin itsestä. Ei kaikki arvosta edes perheenäitejä tai tiedemiehiä ja jos sä joku päivä saat miehenkin, niin olet joko tyytyväinen tai et... ääh, ei tämä sua lohduta. Joskus tekee hyvää rypeä itsesäälissä hetki mutta sitten pitää tehdä jotain. Mitäpä jos hankkisit jonkun lääkityksen? Kun minä olin vuosia työtön, niin minullakin tuli noita hetkiä että hyvä kun ulos selvisin ilman paniikkia. Ajattele, että ne muut ihmiset ei ole sua parempia etkä sinä ole niitä huonompi. Muita ihmisiä ja ulkoilmaa ei kannata jännittää. Moni on nytkin töissä. Onnelliset vai onnettomat... ei kannata kadehtia muita. Muilla on oma paskansa ja sinulla omasi ja kaikkien on omansa väännettävä.
[/quote]
Oot oikeassa, mä ryven itsesäälissä. Oon rypeny noin 13 vuotta :D Suurin piirtein siinö iässä aloin hahmottaa miten epäonnistunut olen ja aloin pakenemaan tätö maailmaa kaikkiin kuvitteluihin.
Lukio käytynä. Huonot paperit. Hirveesti poissaoloja. Tiedemies musta ei ainakaan tule.
Eikä perheenäiti. Rakastan lapsia, mutten ikinä kykenisi siihen. Enkä halua.
Seurustelusta ei ole tullut mitään, koska oon mustasukkanen sekopää.
Oon vaan pimee. Simple as. Jotkut on turhia. Mä oo selllanen. Kyvytön, hajuton rumilus.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:32"]Voi sua, kyllä ne asiat aina järjestyy usko pois. *hali*
Olen elävä esimerkki siitä, että tuollaiseta ja vielä paljon pahimmastakin pääsee ylös. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan, vaikka vuosi sitten olisin itse voinut kirjoittaa Samat sanat kuin sinä.
[/quote]
Ihana kuulla. Toivon sulle onnea ja rauhaa tulevaisuudessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:29"]Kyllä se siitä lähtee. Ei ole vielä aamuutonta yötä tullut.
[/quote]
:D Suomalaista, korutonta mutta niin lohduttavaa. Tykkään.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:43"]<3 Olet arvokas.
[/quote]
No, emmä kyl ole. En rahallisesti, yhteiskunnallisesti, en oikeen mitenkään. Kiitos ajatuksestasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele, sä voit olla 10 vuoden päästä perheenäiti tai tiedemies itsekin. :) Harva on ollut kumpaakaan vielä 22-vuotiaana.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:57"]Ajattele, sä voit olla 10 vuoden päästä perheenäiti tai tiedemies itsekin. :) Harva on ollut kumpaakaan vielä 22-vuotiaana.
[/quote]
En voi enkä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:58"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:57"]Ajattele, sä voit olla 10 vuoden päästä perheenäiti tai tiedemies itsekin. :) Harva on ollut kumpaakaan vielä 22-vuotiaana. [/quote] En voi enkä ole.
[/quote]
Olet siis ennustaja? :)
Huhhuh. Siis toi on ihan kuin mä. Oon just sellanen friikki joka ahdistuu jos pitäis nähdä ihmisiä. Siis apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota koira lenkkikaveriksi. Itselleni koirat ovat parhaita ja luotettavimpia ystäviä.
Aina ottavat riemulla vastaan kun tulen kotiin.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:00"][quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:58"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:57"]Ajattele, sä voit olla 10 vuoden päästä perheenäiti tai tiedemies itsekin. :) Harva on ollut kumpaakaan vielä 22-vuotiaana. [/quote] En voi enkä ole.
[/quote]
Olet siis ennustaja? :)
[/quote]
No tiedemies en voi olla, koska en ole älykäs tai hyvä opiskelemaan. Äitiys on maailman vaikein ja arvokkain duuni, itsensä pitäö arvioida rehellisesti ennen kuin siihen lähtee. Kun oli siitä bussiin ajaneesta äidistö kohu, olin pari päivää nukkumatta koska olin niin ahdistunut ajatuksesta, voisinko itse toimia jotenkin samoin koska olen niin sekaisin. Se pelotti ihan tolkuttomasti.
Olin kouluvuodet joko häpeissäni tai peloissani. En millään voisi elää niitä aikoja uudestaan, edes lapsen kautta. En osaisi hoitaa tilanteita, häntä tai olla turvallinen ja vastuullinen.
Viel mun geenit päälle niin avot. Jätän väliin. Ja toi vaatis vielä sen, että olisin parisuhteessa. Mikä olis ihan uus tarina.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:03"]Ota koira lenkkikaveriksi. Itselleni koirat ovat parhaita ja luotettavimpia ystäviä.
Aina ottavat riemulla vastaan kun tulen kotiin.
[/quote]
<3 Mikä koira sulla on?
No sä löydät silti vuoden tai parin sisällä jonkun ihmisen, jonka kanssa haluat jakaa elämääsi, joten elä luovuta. Sua tullaan rakastamaan ihan täysillä ja rakastut itsekin. En ole ennustaja, mutta se on todennäköisyysm jos ihmisten ilmoilla liikut.
Voisin tarjoutua sulle mieheks, mutta oon liian vanha. :(
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:13"]No sä löydät silti vuoden tai parin sisällä jonkun ihmisen, jonka kanssa haluat jakaa elämääsi, joten elä luovuta. Sua tullaan rakastamaan ihan täysillä ja rakastut itsekin. En ole ennustaja, mutta se on todennäköisyysm jos ihmisten ilmoilla liikut.
[/quote
Ongelma on se, etteb voi olla parisuhteessa.
Oon sairaalloisen huonoitsetuntoinen. Sellanen painajaistyttöystävä. Kyttään, epäilen ja vahdin. Enkä oikeastaan liiku. Voisin helposti olla loppuelämän ilman miestä, koska seurustelu on niin saa*anan stressaavaa. Nyt pyörähti neljäs vuosi ilman seksiä, eikä haittaa tippaakaan.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se siitä lähtee. Ei ole vielä aamuutonta yötä tullut.