Joululahjakeräykset menee naurettavaksi
Kävin katsomassa huvikseen hope ry:n ylläpitämää joululahjakeräystä josko sieltä löytyisi mukava lahja toteutettavaksi. No, 90% toiveista oli tyyliä ”jbl langattomat kuulokkeet”, ”iphonen kuulokkeet”, ”lasten leikkikeittö ja astioita”, ”XXX legosetti” ja niin edelleen.
Tosissaanko nämä vähävaraset saa noin kalliita ja tarkkoja lahjoja? Oletin, että siellä ois tähän tyyliin; ”eläinaiheinen lelu 4-vuotiaalle”, ”esiteinille kuulokkeet”, ”nukke” yms.
Ihmettelen suuresti mimmosia toiveita annettu laittaa esille.
Kommentit (186)
Ymmärrän pyyntöjä, etenkin lapsille ja nuorille on tärkeää voida osoittaa kuuluvansa joukkoon sillä että on samanmerkkiset tuotteet kuin kavereilla jne.
Mutta ymmärrän myös ärsyyntymistä näistä pyynnöistä - ne, jotka useimmiten näihin keräyksiin antaa lahjoituksia, ovat rehellisellä työllä ansainneet oman elintasonsa ja pystyvät vieläpä siitä jakamaan muillekin. Kun siinä kohtaa sitten tulee tarkkoja vaatimuksia siitä, mitä pitäisi paketteihin saada, ei se tunnu mukavalta lahjoittajalle.
Hankala yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Ap, itselleni ostin juuri Jbl langattomat kuulokkeet 29€. Onhan nekin toki arvokkaat pyytää lahjaksi mutta verrattuna iphonen kuulokkeisiin edulliset. Kenellekään ei ole onneksi pakko ostaa mitään.
Mulla on toiminut Tokmannin Energy+ -kuulokkeet tosi hyvin. Tyttäreni halusi samanlaiset.
Aika paha. Osa toiveista (pelikonsolit ja 100e Legot esim) ovat sellaisia etten omillenikaan pystyisi ostamaan.
Sen sijaan mun mielestä on ihan ok täsmentää että toiveissa on nimenomaan Batman-pussilakanat tai tuhkimolegot. Siinä on vielä hintahaarukkaa ostamiseen ja toisaalta lapsi saa edelleen sitä mitä toivoo. Tuollaisessa keräyksessä 20-30e on ihan hyvä summa lahjatoiveelle. Paljon halvemmalla ei oikein mitään kaupasta irtoakaan.
Eivät ne mitään kohtuuttoman hintaisia lahjatoiveita olleet. En minäkään vauras ole, mutta voin kyllä kaivaa rahaa noin 50 euron tuotteelle.
Teen töitä lasten ja nuorten parissa, niin etenkin teini-ikäisten laumasieluisuus vaatii samanlaiset varusteet kuin muillakin. Kiusaaminen voi olla sitä luokkaa, että jos pelastan jonkun lapsen tulevan kevätlukukauden koulussa langattomilla kuulokkeilla on se pieni teko minulta.
Ootko huomannut, että mitä köyhempi, sitä laumasieluisempi? Varakkaammilla sitten ei välttämättä ole tarvetta leijua merkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne mitään kohtuuttoman hintaisia lahjatoiveita olleet. En minäkään vauras ole, mutta voin kyllä kaivaa rahaa noin 50 euron tuotteelle.
Teen töitä lasten ja nuorten parissa, niin etenkin teini-ikäisten laumasieluisuus vaatii samanlaiset varusteet kuin muillakin. Kiusaaminen voi olla sitä luokkaa, että jos pelastan jonkun lapsen tulevan kevätlukukauden koulussa langattomilla kuulokkeilla on se pieni teko minulta.
Teetkö työssäsi toimia sen eteen, että eriarvoisuuden juurisyyt lievittyisivät?
Siksi ostankin jouluna vähän parempaa ruokaa löytöeläintaloihin, pehmeitä lämpimiä huopia ja jonkun pikkulelun.
Eläinparat eivät koskaan vaadi mitään ja ovat silti aina iloisia.
Näiden yllämainittujen syiden takia en ole osallistunut hope keräykseen, kun rahat eivät riitä näihin toiveisiin mitä esitetään.
Pienituloisena käytän ansaitsemani rahat kokonaan itselläni. Näistä keräyksistä on tullut ihan älyttömiä.
Kuinkahan saataisiin ne köyhät tänne lukemaan, kuinka ollaan oikealla tavalla köyhä ja miten pitää käyttäytyä? Ettei tarvitse rikkaiden kadehtia.
Meikäläisen avustuseurot menee jouluisin Kirkon ulkomaan avun ja Planin kautta oikeasti köyhille. Suomalaisia lapsia voivat "auttaa" ne, joille ei asioiden todellinen laita ole vielä avautunut. Tieto lisää tuskaa...
Jos haluaa lahjoittaa jotain, niin antakaa mielummin rahaa paikallisille eläinsuojeluyhdistyksille. Ne eläimet on ihmisten uhreja, eikä mitenkään syyllisiä siihen tilanteeseensa.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa lahjoittaa jotain, niin antakaa mielummin rahaa paikallisille eläinsuojeluyhdistyksille. Ne eläimet on ihmisten uhreja, eikä mitenkään syyllisiä siihen tilanteeseensa.
Koska ne lapsethan on..?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä nyt vähän. Se köyhä vanhepi pystyy ihan varmasti ostamaan lapselleen se 15€ maksavan nuken itse. Senhän sinä olisit ostanut ja tuntenut itsesi suureksi hyväntekijäksi. Mikä apu se nyt on?Se köyhä vanhempi ei pysty ostamaan kallista Legosettiä ja täyttämään lapsen TOIVETTA(eri asia kuin vaatimus), se on selvä. Sinä ehkä pystyisit tai ainakin voisit kerätä työpaikallasi porukan kokoon ja hankkia porukalla sen kalliimman lahjan.
Näin me on tehty. Useammat Jbt langattomat ja pleikkarit on lähtenyt Joulupuukeräykseen meidän työporukoilta.Jos haluat pikkurahalla auttaa köyhiä lapsia, niin osallistu Joulun Lapsi -keräykseen. Siinä saajat on oikeasti köyhiä.
miks pitää sit mennä toivomaan jotain turhaa, kerta köyhä vanhempi voi kaiken tarvittavan antaa. siksi, että pakko saada kun muutkin saa? ei itsellä tulisi ikinä mieleen opettaa lapsia kulutusjuhlaan. vaikka kuinka köyhä olisin (mitä olenkin) ja omistaisin lapsia, en voisi mennä kinuamaan yli 20 euron lahjoja tuntemattomilta. sitten vasta, jos en pysty ostamaan MITÄÄN omalle lapselleni.
Siis onko se sinulta pois jos köyhän vanhemman lapsi pyytää joululahjaksi vaikka 70 euron legosettiä?
Eikä joulupuu ole mitään kinuamista, sinne on jokainen lapsi laittanut oman toiveensa ja se saa jokaisella lapsella olla se mitä eniten tahtoo.
Lapsi haaveilee ja toivoo, varallisuudesta riippumatta.
Mutta minua tökkii näissä se, että onhan nämä sellaisia " köyhien vanhempien Anttilan tilauskatalogeja" - hope/jouluapu/joulupuu sama juttu - kyllä se organisaatio ne vaaditut lahjat jostain repii.
"Normaali" perheiden lapset kyllä myös toivovat vaikka ja mitä, mutta aina kaikki ei todellakaan toteudu.
Itse olen ratkaissut tämän siten, että kun olen tutustunut pariin (suunnilleen omien arvojeni mukaan järkevästi elelevään, sen auliisti myönnän) vähävaraisempaan perheeseen olen heille tässä joulun alkuun lähettänyt molemmille 100€ - käyttäköön sen miten parhaaksi näkevät: jouluaskarteluihin, ruokaan, leipomisjuttuihin, bensaan että pääsevät jouluksi sukulaisiin tai vaikkapa "hurjasti toivottuun legopakettiin". Täältä etäämmältä näen, että he kuitenkin tekevät lapsilähtöisiä ratkaisuja elämässään. (Eivätkä myy niitä Hope-aarteita Torissa 25pvä....) - ja tiedän, tämä ei toimi kaikille perheille, jos ei halua rahoittaa mutsin uutta tatuointia tai uuden iskän joulukaljoja, mutta heitä en valitettavasti pysty auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne mitään kohtuuttoman hintaisia lahjatoiveita olleet. En minäkään vauras ole, mutta voin kyllä kaivaa rahaa noin 50 euron tuotteelle.
Teen töitä lasten ja nuorten parissa, niin etenkin teini-ikäisten laumasieluisuus vaatii samanlaiset varusteet kuin muillakin. Kiusaaminen voi olla sitä luokkaa, että jos pelastan jonkun lapsen tulevan kevätlukukauden koulussa langattomilla kuulokkeilla on se pieni teko minulta.
Jännä, kun mun teini-ikäisellä ei ole mitään tarvetta laumasieluisuuteen. On toki langattomat kuulokkeet, nyt niistä hajosi joku pidike, niin laittoi jesarilla kiinni. Ja puhelin on joku ihan perus Samsung. Kukaan ei kiusaa ja kavereita riittää, koulukin sujuu erinomaisesti. Toki ollaan ihan hyvätuloisia ja voitaisiin vaikka ostaa kalliskin puhelin jos pitäisi, mutta ollaan kasvatettu lapset niin ettei ihmisen hyvinvointi perustu tavaraan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et Ap oikeasti käynyt siellä katsomassa toteuttaaksesi. Halusit vain tulla tänne provoomaan joka vuotisella köyhien mollaamisketjulla.
Tämä! Ollaan niin katkeria kun joku köyhä kehtaa pyytää jotain ja hui kamala sentään jos joku sen vielä ostaa. Ihan niinkuin olis itseltä pois. Köyhä ei saa värityskirjaa kalliimpaa pyytää.
eli köyhän on ok mennä pyytämään 100 euron lahjaa tuntemattomilta?
ehkä sillon ei enää olla köyhiä.
Jokaisella on omat toiveensa. Jos on mahdollisuus toivoa niin että joku sen toteuttaa niin ei ole sulta pois. Lopeta vinkuminen.
mun mielestä tossa menee koko keräyksen idea. jos lapsella on varaa toivoa kalliita asioita, en usko, että asiat voi olla kovin huonosti. noiden keräyksien pitäisi olla oikeasti köyhille, joilla ei ole varaa edes jouluruokaan.
Sellaisia perheitä ei Suomessa oikeasti olekaan. Jouluruoka on halpaa ja syövätkö he joka päivä kela-rahalla muutenkin.
Mulla meni maku näihin keräyksiin, kun tuntui että yhtäkään positiivista tai kiitollista sanaa en niistä kuullut, pelkkää marmatusta siitä miten lahjat olivat liian huonoja, halpoja tai vääränlaisia. Jossain lehdessä oli myös haastattelu, jossa talosta taloon kiertävä joulupukki kertoi, että ihmiset ovat väärässä kuvitellessaan, etteivät lapset näissä perheissä saisi muita lahjoja kuin keräyksestä tulevat. Yhtäkään sellaista perhettä ei kuulemma ollut uran aikana tullut vastaan ja monessa tällaisessa perheessä lahjoja oli suuret röykkiöt. Hieno homma, mutta miksi niitä sitten pitää vängätä ulkopuolisiltakin?
Harmi, sillä osallistuin vuosia ja auttaisin mielelläni mukavaa perhettä, jolla on oikea tarve. Täytynee etsiä toinen kohde.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa lahjoittaa jotain, niin antakaa mielummin rahaa paikallisille eläinsuojeluyhdistyksille. Ne eläimet on ihmisten uhreja, eikä mitenkään syyllisiä siihen tilanteeseensa.
Koska ne lapsethan on..?!
100€ legopaketin puuttuminen tai pari versiota vanhempi iphone ei ole vienyt yhdenkään lapsen terveyttä. Ruuan ja hoidon puute taas on koitunut monen lemmikin kohtaloksi.
En ole tämän järjestön toimintaan tutustunut, mutta esim Turussa diakonia/seurakunta in järjestänyt tätä mainiosti. Toiveet, max 50e, on kerätty avun piirissä olevilta perheiltä, ja vaikka toiveet ovatkin tosi spesifejä, niin siinähän se lapsen riemu on loistossaan, kun kerrankin voi saada sen mitä sydän halajaa. Vanhemman ohjattua juurikin tuon hintaluokan sisällä. Ei tarvitse valita perheen vuoksi sitä halvempaa mallia, tai siskon vanhaa. Lahjojen etsinnässä autetaan vapaaehtoisia. Viimeisenä lahjoituspäivänä seurakunta hakee ne itse jos lahjoittaja ei tuokaan. Paketointipiste varmistaa että kyseessä on juuri tuo toivottu lahja. Lisää paristot leluihin joissa niitä ei ole. Takuukuitit pysyvät seurakunnalla.
Aina on toki se osa, jolle ohjatut tukitoimet eivät mene oikealla tavalla perille. Ongelmia mahtuu yksilöille ja perheille. Voi kirota että miksi yksityinen hoivakoti kerää lahjoitusjoulukukkia vanhuksille, eikä itse kustanna niitä tulilatvoja yöpöydille, tai voi vain ojentaa avun sinne missä toivoo sen löytävän perille.
Syöpäsairaalan osastolle oli joulusuklaakeräys. Kodittomille pari kerrastoa. Lahjapuussa oli omalle kukkarolle sopiva toive. Eläinsuojeluun vitonen. Joulurauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä vaan kysyisin, etteikö köyhillä ja vähävaraisilla ihmisillä saisi olla unelmia ollenkaan?
Selväähän se, ettei kenenkään unelmat eivät koskaa tässä elämässä ja maailmassa toteudu kokonaan.
Mutta haaveita saa ja pitääkin olla.
ei kyse ole haaveista. vaan tarpeesta. jos oikeasti lapsi saa kerran vuodess yhden lelun ja senkin vain koska hope ry, niin sitten tuskin tarttee saada sitä kalleinta merkkituotetta. haaveita on ihan normitulosten lapsillakin ja ei ne lähe niitä kinuamaan keräyksistä.
Jbl kuulokkeet 40€
Leikkikeittiö 40€Onko nää nyt sitten kalliita joululahjoja joita köyhä ei saisi toivoa?? Just just..
Ihmettelin itsekin, mitä kohtuutonta on halpiskuulokkeiden toivomisessa. Mielelläni ostaisin jonkun vähävaraisen/moniongelmaisen perheen teinille, jos noin pieni asia hänet iloiseksi tekisi.
Viime vuonna meidän lähiärrällä kerättiin fazerin suklaalevyjä vähävaraisten jouluiloksi. Joku oli tuonut laatikkoon purkillisen hernekeittoa, olettaisin että protestiksi. Jotkut ihmiset osaa olla kyllä ankeita ja omahyväisiä.