Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kumppani muuttunut

Vierailija
01.12.2021 |

Pakko saada purkaa paha olo, edes johonkin. Kumppani ei ole enää sama ihminen kuin ennen. Ei tietenkään kukaan meistä ole, tottakai elämä menee eteenpäin ja elämme jokainen elämää jonka varrella myös muutumme.

Pitkä suhde takana ja olemme mitä ilmeisimmin kasvamassa erilleen. Emme enää jaa samoja unelmia, vaikka juuri toteutimme niistä pitkäaikaisimman.

Tuntuu pahalta. Kuin iso siivu minua olisi viety pois, kun se kaikki yhdessä ei ehkä olekaan ollut hänelle sitä mitä hän haluaa? Minulle se oli ja on ollut.

Onko tämä vain vääjäämätön kehitys? Käykö kaikille näin? En tiedä ketään, joka olisi ollut näin kauan yhdessä kuin me.

Olen yksinäinen. Olen tehnyt vuosien varrella paljon epäitsekkäitä valintoja kumppanin parasta ajatellen. Olen unohtanut itseni ja omat tarpeeni, eikä kumppani ymmärrä tätä.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kauan olette olleet yhdessä? Henkinen kasvuhan kestää koko elämän ja usein käy niin, että kasvetaan erilleen.

Vierailija
2/6 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kauan olette olleet yhdessä? Henkinen kasvuhan kestää koko elämän ja usein käy niin, että kasvetaan erilleen.

Yli kymmenen vuotta ja on lapsiakin.

Mutta onko se vääjäämätöntä? Enkö voi todella vaikuttaa asiaan? Ymmärrän että en.

Tuntuisi kurjalta, että on jotenkin käsikirjoitettu vääjäämätön lopputulos - vaiheet jotka kaikki käyvät läpi - ja se viimeinen vaihe olisi aina tavalla tai toisella se, että lähdetään eri suuntiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuollaisesta asiasta ja epäkonkreettisesta aloituksesta voi oikein muuta sanoa, kuin että keskustelkaa, keskustelkaa, keskustelkaa.

Älä vaan oleta asioita, vaan kysy, keskustele. Kerro tuntemuksistasi ja esitä toiveita. Älä yritä lukea ajatuksia, se ei ole vielä keneltäkään onnistunut.

Vierailija
4/6 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Olen unohtanut itseni ja omat tarpeeni, eikä kumppani ymmärrä tätä."

Ei tuota pidäkään ymmärtää. Jokaisen olisi hyvä olla niin riippumaton ja omaa parasta ajatteleva kuin mahdollista, vahingoittamatta samalla muita. Luepa Nietzschen kirjat ajatuksella.

Vierailija
5/6 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Olen unohtanut itseni ja omat tarpeeni, eikä kumppani ymmärrä tätä."

Ei tuota pidäkään ymmärtää. Jokaisen olisi hyvä olla niin riippumaton ja omaa parasta ajatteleva kuin mahdollista, vahingoittamatta samalla muita. Luepa Nietzschen kirjat ajatuksella.

Vielä pikku juttu, eli Nietzschellä on aika höpsö näkemys naisista. Hän kuulostaa vähän nykyajan u l i mieheltä. Niitä juttuja ei kannata ottaa niin tosissaan.

T: Sama

6/6 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko tuo tunne olla vain väliaikaista ? Pitkään suhteeseen kuuluu niitä ylä- ja alamäkiä.

Olen 48 vuotias ja olemme mieheni kanssa tunteneet 33 vuotta, josta pariskuntana olemme olleet lähes 27 vuotta. Eikä ole tunnetta, että emme voisi olla yhdessä vaikka loppuelämäämme. Yksilöitä olemme myös parisuhteessa, mutta yhteen kasvaneita. Molemmilla omat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, mutta myös paljon asioita joita nautitaan tehdä yhdessä mm. sienestys, kalastus, mökkeily jne. Tähän vuoden aikaan teemme yhden yön hotellireissuja jolloin keskitymme täysin toisiimme. Toki arki, raskaat työt ja teini-ikäinen lapsi harrastuksineen vie paljon voimia välillä. Hyvältä tuntuu, että toinen on siinä rinnalla.