Huono omatunto kun 'stalkkasin' miestäni ennen suhteemme alkua!
Siis oltiin samassa työpaikassa hetki viime syksynä ja en silloin kiinnittänyt mieheen mitenkään erityisesti huomiota. Sitten jotenkin näin marraskuussa miehestä kuuman unen ja herätessäni olin ihan varma että tässä on unelmieni mies ja oli pakko päästä tutustumaan!
Miestä ei sitten löytynyt mistään somesta nimellään, joten fiksuna tyttönä ongin puhelinnumeron työpaikaltani tietooni, ja etsin fonectasta missä osoitteessa mies asui. Aloin sitten säännöllisesti pari kertaa viikossa kävelemään miehen talon ohitse haaveena että joskus törmättäisiin ja siitä sitten pääsisin miehen puheille. Tammikuussa sitten sattumalta mies oli menossa kotiinsa kun olin 'stalkkaus-reissullani' ja menin juttelemaan. Selitin että ystäväni asuu lähellä ja olen hänen luotaan menossa kotiin. Jotenkin mieskin oli ihan innoissaan ja alettiin tammikuun puolessa välissä seurustelemaan.
Nyt on huono omatunto kun mies päivittelee kuinka oli oikea onnenpotku ja kohtaloa että törmättiin toisiimme uudestaan. Ja lisäksi tunnen itseni ihan psykopaatiksi. Tekis mieli tunnustaa, mutta pelottaa miehen reaktio asiaan... Olenko ihan sekaisin? Nyt kuitenkin ollaan onnemme kukkuloilla oikeasti ja mies on yhtä ihana kuin unessani!
Kommentit (9)
Ei tuo nyt paha oo. Aika hellyyttävää, ehkä oot seko :-D
Haluaisitko itse tietää jos mies olisi tehnyt vastaavaa kohdallasi? Mikset vaan laittanut viestiä kun kerran tiesit numeron? Eikö tossa mennyt älyttömästi aikaa hukkaan kun aloit kävelemään talon lähellä monta kertaa viikossa :D
Mitä väliä. Oikeastaan tuhoon tuomittu koska sie teit aloitteen ei mies.
Ihanaa ettei kaikki nyt tuominnut mua täysin! Kyllä mä taidan vähän seko olla, mutta yleensä ihan normaali nainen :D Ja en laittanut viestiä kun epäilin että mies ei edes tietäisi kuka on kyseessä, kun ei oltu töissä paljoa juteltu ja nimeni on niin tusinanimi. Ajattelin että tällä tavalla miehelle ei tule mitenkään nurkkaan-ahdistettu-eläin olo(olen ottanut numeron selville ja laittanut vielä viestiä) vaan hän voi itse päättää jatkaako juttelua kanssani ulkona vai ei :D
Ehkä mä nyt yritän päästä tästä yli ja kerron sittenkun meillä on 3 lasta ja yhteinen talo :)
No kyllä mä ainakin olisin otettu jos noin paljon joku olisi vaivaa nähnyt eteeni. Siis olettaen ettei tähän nyt liity mitään "tapoin sen vaimon" tyylistä jatkoa.
Ei kannata kertoa, anna miehen elää mielikuvassa, että tapasitte romanttisesti sattumalta, sitä tarinaa on mukavempi kertoa eteenpäin kuin stalkkausversiota. Ja jos olette seurustelleet vasta kuukauden, voi mies pitää sua täysin sekona jos kerrot tällaisen asian ennen kuin olette tutustuneet paremmin ja mies luonut mielikuvansa sinusta.
Ikävä tilanne. Toivottavasti mies ei koskaan kysele tuosta "ystävästäsi", joka asuu lähellä. En osaa sanoa, olisiko parempi tunnustaa vai ei.
no ota noi lainausmerkit heti alkuunsa tosta stalkkasin-sanasta pois koska selvää stalkkaamistahan toi oli.