Lue keskustelun säännöt.
No huh huh! Jollekkin mies tärkeämpi kuin lapset! USKOMATONTA!
12.09.2006 |
Kyllä itselleni tulee lapset AINA tärkeimänä ja mies heti kakkosena. Uskomatonta, että joku voisi ajatella toisinpäin.
Molemmat ovat tietysti rakkaita, sekä mies, että lapset!
Kommentit (26)
Meillä vaan tilanne on se, että olemme oikeasti luvanneet toisillemme täydellisen sitoumuksen. Juttelimme ennen avioliittoa asiasta paljon ja samaa olemme kerranneet avioliiton aikana monta monituista kertaa. Ongelmia on, totta kai. Silti kun joku asia on oikeasti tärkeä (kuten meille parisuhteemme) niin sen eteen on valmis tekemään paljonkin töitä. Me tulemme olemaan yhdessä kunnes kuolema meidät erottaa. Piste. Ja koska tilanne on tämä, niin totta helkkarissa haluamme tehdä loppu elämästämme onnellisen... Panostamalla siihen, että suhteemme toimii nyt ja jatkossa.
Vierailija:
Kyllä nykypäivänä on todennäköisempää, että 10 vuoden kuluttua olet läheisemmässä suhteessa lastesi kanssa kuin miehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaapa ap:llä olla rakkausongelmia miehensä kanssa, kun ei ymmärrä ihmisiä jotka oikeasti rakastavat myös miestään. Sinä et rakasta, vaikka niin väitit.
T: Koko perhettään tasapuolisesti rakastava
En ymmärrä miten niitä voi edes verrata, minulle molemmat ovat yhtä tärkeitä, joskin eri tavalla. Lapsesta huolehdin enemmän tottakai, kun on pieni eikä ole samalla tavoin omillaan kuin aikuinen, mutta ei se tarkoita että lapsi on ykkönen ati miestä tärkeämpi. Minulle ykkönen on meidän perhe, kokonaisuutena, ei kukaan yksittäinen jäsen.
Erikoista, että vielä on olemassa joku asia, joka jokaisen KUULUU uskoa ja mieltää samalla tavalla. Lapset ovat äideille tärkeimpiä jopa itsestäänselvemmin kuin Jumala - eihän enää edellytetä, että kaikki uskoisivat Jumalaan, vaikka ennen vanhaan Häneenkin on KUULUNUT uskoa.
Tuo sana KUULUU viimeistään paljastaa, että kyse on uskomuksesta. Uskomuksilla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Ne on vain jostakin omaksuttu, usein aika varhaisessa elämänvaiheessa, eikä niitä ole koskaan kyseenalaistettu.
Keneltä, ap, olet saanut tuon uskomuksen, että lasten kuuluu olla tärkeimpiä? Onko se ihan ikiomasi?
Ap on ihan oikeassa; eiköhän se jo moraalisestikin ole niin, että lasten kuuluisi ITSESTÄÄN SELVÄSTI mennä sen miehen edelle normaalin äidin mielestä. Mieshän se lainassa on (muistakaas, että ainakin puolet liitoista päättyy eroon ja se ennen niiin ihana mies lentää mäkeen), mutta suhde omiin lapsiin normaalisti säilyy läpi elämän vaikeuksienkin yli.