Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
SUPERKETJU: Kerro rakkaimmasta esineestäsi!
26.02.2015 |
Nyt pistetäänkin pystyyn oikea SUPERKETJU! Siis poikkeuksellisen pitkä ketju.
Aihe on: Kerro, mikä on nimenomaan juuri SINULLE se kaikkein rakkain, tärkein tai muistorikkain ESINE asunnossasi. Sellainen, josta et voisi luopua. No okei, voit kertoa kaksikin sellaista, mutta älä mielellään enempää :)
Se voi olla jotain nykyiseen tai entiseen rakkaaseen liittyvää, se voi olla esine lapsuudenkodista, tai vaikkapa tärkeä matkamuisto ulkomailta. Tai jotain opiskeluaikaan liittyvää. Se voi olla äänilevy, kirja tai taideteos. Jotain sellaista, jolla on sinulle erityistä merkitystä. Jotakin sellaista, joka tuo sinulle mieleen hyviä hetkiä menneisyydestä.
Kommentit (25)
Raamattu, seurakuntanuoriajoilta. Nykyään se pölyttyy kirjahyllyssä. Vaikka ei ehkä pitäisi... Mutta rakas se on kyllä ollut. Joskus. Se tuo mieleen paljon vanhoja hyviä muistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekalta gimmafrendiltä rakkaudella talteen leikattu hiuskiehkura.
Nallekarhu 1960-luvulta, vaikka revinkin siltä silmät irti jo lapsena, mutta rakas se sokea nalle on silti yhä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs valokuva lapsuudesta. Siinä me kaikki kolme olimme onnellinen perhe, koska isä ja äiti olivat skarpanneet sitä valokuvaa varten ja olivat selvin päin. Yleensä eivät olleet.
Äidin kuoleman jälkeen en osannut ottaa paljoakaan esineitä jäämistöstä. Käteen jäi vaan sellainen teepurkki, jonka muistin olleen keittiön kaapissa jo silloin kun olin itse kolme-neljävuotias.
Kävikin sitten ilmi, että kyseessä oli aito hollantilainen teepurkki jostain 1920-luvulta, ja joku oli teetä lahjaksi tuonut mun äidinäidin kotiin, siis äitini mummolaan, jo ennen äitini syntymää. Hienoa purkkia ei teen loputtua raaskittu heittää pois ja purkki on nyt mulla tallessa keittiön pöydällä (ja siinä on mun teepussit). Ollut siis suvussa luultavasti 4 sukupolven ajan, mutta alkujaan pelkkä ns. kertakäyttörasia.
Kyseiset tinarasiat ovat nykyisin antiikkia ja keräilykappaleita :-)
http://tincollectors.nl/NL/details/151/144/0/650/Th.%20Niemeijer%20N.V.,%20Groningen,%20Holland
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100 vuotta vanha Könnin kello jonka sain perintönä. Se tuli isävainaalta, se oli ennen kesämökkimme seinäkellona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:52"]
Vaimon suudelma vuodelta 2012
[/quote]
Aa-kaksoisvee-kaksoisvee... Siis: AWW! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:36"]
Äidin kuoleman jälkeen en osannut ottaa paljoakaan esineitä jäämistöstä. Käteen jäi vaan sellainen teepurkki, jonka muistin olleen keittiön kaapissa jo silloin kun olin itse kolme-neljävuotias.
Kävikin sitten ilmi, että kyseessä oli aito hollantilainen teepurkki jostain 1920-luvulta, ja joku oli teetä lahjaksi tuonut mun äidinäidin kotiin, siis äitini mummolaan, jo ennen äitini syntymää. Hienoa purkkia ei teen loputtua raaskittu heittää pois ja purkki on nyt mulla tallessa keittiön pöydällä (ja siinä on mun teepussit). Ollut siis suvussa luultavasti 4 sukupolven ajan, mutta alkujaan pelkkä ns. kertakäyttörasia.
Kyseiset tinarasiat ovat nykyisin antiikkia ja keräilykappaleita :-)
http://tincollectors.nl/NL/details/151/144/0/650/Th.%20Niemeijer%20N.V.,%20Groningen,%20Holland
[/quote]
Uh huh...
Kai se on tämä mun iPadini ja toinen on auto. Auto on Ford focus farmari, ihan tavallinen harmaa ja iPad mini on musta ja aivan ihana. iPadilla voin todellisuuspakoilla lapsiperhearjesta ja auto vie minut myös pois kotoa, no, lähinnä töihin, mutta on sekin ihmisten ilmoille. Lisäksi autossa kuuntelen aina spotifysta mahtavaa musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoni mummon äidin kapiokirstu vuodelta 1823.
Rakkain muistoesine on kuva edesmenneestä rakkaasta koirastani, Tessusta.
t: mies
Piano. Se on kuullut ilot ja surut, tarjonnut lohtua ja ottanut vastaan vihani kun en olisi tahtonut harjoitella soittoläksyä.
Ehdottomasti piano. <3
Soittaminen ja itsekseen säveltely on äärimmäisen rentouttavaa, terapeuttista ja iloa tuottavaa puuhaa. :)
Lasteni valokuvat ajalta jolloin tehtiin vielä paperikuvia. Mitään muuta tärkeää ei tule mieleen.
Alue: Aihe vapaa
Esi-isiltä peritty kapiokirstu