Ottaisitko työkyvyttömyyseläkkeellä olevan miehen?

Riippuu eläkkeen syystä. Jos mielenterveyspuolen ongelmia, niin en ottaisi.

Mites naama? Entä peenis? Onko skilssejä? Ja hei: ei oo pakko muuttaa yhteen hei. Voi asua erikseenkin. Vaikuttaa nimittäin ettei suhteenne ole vielä niin syvä, että kannattaisi muuttaa yhteen, jos rahojasi mietit. Pinnallisella tasolla olette.

Totta munassa otat.

Kyllä jos häntä rakastaisin ! Ei ihmisen arvo muodustu kaikille sen mukaan mitä ansaitsee tai on varallisuutta ! 

Älä ota mutta pidä varalla. Jos joku muu yrittää niin ota sitten ja heivaa vähän ajan päästä pihalle. Sanot että tarvitset omaa rauhaa ja otatte pienen asumuseron. Kuulostaako hyvältä suunnitelmalta?

Pystyykö silti panemaan, vaikka on vammainen?

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 23:53"]

Mites naama? Entä peenis? Onko skilssejä? Ja hei: ei oo pakko muuttaa yhteen hei. Voi asua erikseenkin. Vaikuttaa nimittäin ettei suhteenne ole vielä niin syvä, että kannattaisi muuttaa yhteen, jos rahojasi mietit. Pinnallisella tasolla olette.

[/quote]

Eikö peenis ja naama ole jo skilssejä?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:00"]Kyllä jos häntä rakastaisin ! Ei ihmisen arvo muodustu kaikille sen mukaan mitä ansaitsee tai on varallisuutta ! 
[/quote]
No ei mutta ei sitä vuokraa tai laskuja rakkaudella makseta. En myöskään katselisi lusmuilijaa, eli "eläkeläistä" joka kykenisi johonkin työhön muttei vaan jaksa. Kertoo jo paljon (huonoa) ihmisestä.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:00"]Kyllä jos häntä rakastaisin ! Ei ihmisen arvo muodustu kaikille sen mukaan mitä ansaitsee tai on varallisuutta ! 
[/quote]

Niinpä... En ole rakastunut. Myönnän. Jos oisin, asia ois eri. Oon vaan ajatellu, että suhde voisi kasvaa rakkaudeksi... Mutta kun ärsyttää liikaa, ettei hän edes yritä mitään. Hengailee vaan kotona. Ehkä hän ei vaan ole mulle se oikea, kun asia näin häiritsee. ap

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:03"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:00"]Kyllä jos häntä rakastaisin ! Ei ihmisen arvo muodustu kaikille sen mukaan mitä ansaitsee tai on varallisuutta ! 
[/quote]
No ei mutta ei sitä vuokraa tai laskuja rakkaudella makseta. En myöskään katselisi lusmuilijaa, eli "eläkeläistä" joka kykenisi johonkin työhön muttei vaan jaksa. Kertoo jo paljon (huonoa) ihmisestä.
[/quote]

Niin kun kai nyt jotain voi tehdä, uudelleenkouluttautua? Jotain istumatyötä tekemään. Mutta suuttui kun puhuin tästä. ap

Älä ap tuhlaa aikaa tollaseen luuseriin! Haluaa varmaan loppupeleissä kodinhoitajan ja rahahanan.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:03"]Pystyykö silti panemaan, vaikka on vammainen?
[/quote]

Juu pystyy.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:09"]Älä ap tuhlaa aikaa tollaseen luuseriin! Haluaa varmaan loppupeleissä kodinhoitajan ja rahahanan.
[/quote]

Tätä hieman epäilen. Vaikkei multa rahaa pyydäkään. ap

Riippuu siitä mitä Ap tarvitsee mieheltä. Mitä haluat tehdä hänen kanssaan? Rajoittaako fyysinen vamma sitä? Onko mies masentunut tai masentuuko silloin tällöin, jaksaisitko sen? Entä sukulaisten ja ystävien reaktiot? 

Makaako mies kotona vai eikö hän vain uskalla hakea työtä? Käykö hänellä henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö? Tarvitseeko apuvälineitä tai lääkitystä? Onko työeläke pysyvä vai määräaikainen? Onko mahdollista kuntouttaa työelämään? 

Voisiko opiskella johonkin papereiden pyörityshommaan? Mitä teki ennen eläkettä?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:10"]Riippuu siitä mitä Ap tarvitsee mieheltä. Mitä haluat tehdä hänen kanssaan? Rajoittaako fyysinen vamma sitä? Onko mies masentunut tai masentuuko silloin tällöin, jaksaisitko sen? Entä sukulaisten ja ystävien reaktiot? 

Makaako mies kotona vai eikö hän vain uskalla hakea työtä? Käykö hänellä henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö? Tarvitseeko apuvälineitä tai lääkitystä? Onko työeläke pysyvä vai määräaikainen? Onko mahdollista kuntouttaa työelämään? 

Voisiko opiskella johonkin papereiden pyörityshommaan? Mitä teki ennen eläkettä?
[/quote]

Ei rajoita mitenkään. Kyllä kotinsa hoitaa. Teki fyysistä työtä. Päässä ei vikaa, tosin epäilen, että jos onkin, kun ei mitään yritä tai halua. Kyllä ihan tasavertaisen kumppanin haluaisin. Tuntuu vaan että ehkä olemme eri maailmoissa. Itsellä kädet täynnä töitä ja lapsia. Hän vaan on kotona. ap

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:10"]Riippuu siitä mitä Ap tarvitsee mieheltä. Mitä haluat tehdä hänen kanssaan? Rajoittaako fyysinen vamma sitä? Onko mies masentunut tai masentuuko silloin tällöin, jaksaisitko sen? Entä sukulaisten ja ystävien reaktiot?  Makaako mies kotona vai eikö hän vain uskalla hakea työtä? Käykö hänellä henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö? Tarvitseeko apuvälineitä tai lääkitystä? Onko työeläke pysyvä vai määräaikainen? Onko mahdollista kuntouttaa työelämään?  Voisiko opiskella johonkin papereiden pyörityshommaan? Mitä teki ennen eläkettä? [/quote] Ei rajoita mitenkään. Kyllä kotinsa hoitaa. Teki fyysistä työtä. Päässä ei vikaa, tosin epäilen, että jos onkin, kun ei mitään yritä tai halua. Kyllä ihan tasavertaisen kumppanin haluaisin. Tuntuu vaan että ehkä olemme eri maailmoissa. Itsellä kädet täynnä töitä ja lapsia. Hän vaan on kotona. ap

[/quote]

Joo ei kyllä vaikuta tasavertaiselta parilta, jos sinulla on vielä lapsetkin. Pelkäätkö että hän musertuu, jos pistät poikki tai ajatteletko ettet osaa selittää asiaa hänelle? 

Tunsin kerran erään pariskunnan, jossa toisella oli lapsesta asti ollut synnynnäinen vamma ja silti hän oli kouluttautunut lääkäriksi. Ei oikein tarvinnut toista jalkaa röntgenlääkärinä. Vaimokin oli lääkäri. Tosin erosivat myöhemmin kun miehen kunto romahti eikä hän enää voinut jatkaa työelämässä. On niitä vammaisparejakin paljon. Samoin jotkut hoitajat ovat menneet naimisiin kuntoutujan kanssa, joka on esim. pyörätuolissa. Minusta tuntuu, että tuo sinun miehesi on vähän niin kuin välitilassa. On eri asia vammautua aikuisena kuin syntyä vamman kanssa. Siihen kestää sopeutua. Onko onnettomuudesta pitkä aika? Ja missä tapasitte? Luuletko että ei halua tehdä muuta kuin fyysistä työtä? Kokee muut hommat vastenmielisinä?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:23"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 00:10"]Riippuu siitä mitä Ap tarvitsee mieheltä. Mitä haluat tehdä hänen kanssaan? Rajoittaako fyysinen vamma sitä? Onko mies masentunut tai masentuuko silloin tällöin, jaksaisitko sen? Entä sukulaisten ja ystävien reaktiot?  Makaako mies kotona vai eikö hän vain uskalla hakea työtä? Käykö hänellä henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö? Tarvitseeko apuvälineitä tai lääkitystä? Onko työeläke pysyvä vai määräaikainen? Onko mahdollista kuntouttaa työelämään?  Voisiko opiskella johonkin papereiden pyörityshommaan? Mitä teki ennen eläkettä? [/quote] Ei rajoita mitenkään. Kyllä kotinsa hoitaa. Teki fyysistä työtä. Päässä ei vikaa, tosin epäilen, että jos onkin, kun ei mitään yritä tai halua. Kyllä ihan tasavertaisen kumppanin haluaisin. Tuntuu vaan että ehkä olemme eri maailmoissa. Itsellä kädet täynnä töitä ja lapsia. Hän vaan on kotona. ap

[/quote]

Joo ei kyllä vaikuta tasavertaiselta parilta, jos sinulla on vielä lapsetkin. Pelkäätkö että hän musertuu, jos pistät poikki tai ajatteletko ettet osaa selittää asiaa hänelle? 

Tunsin kerran erään pariskunnan, jossa toisella oli lapsesta asti ollut synnynnäinen vamma ja silti hän oli kouluttautunut lääkäriksi. Ei oikein tarvinnut toista jalkaa röntgenlääkärinä. Vaimokin oli lääkäri. Tosin erosivat myöhemmin kun miehen kunto romahti eikä hän enää voinut jatkaa työelämässä. On niitä vammaisparejakin paljon. Samoin jotkut hoitajat ovat menneet naimisiin kuntoutujan kanssa, joka on esim. pyörätuolissa. Minusta tuntuu, että tuo sinun miehesi on vähän niin kuin välitilassa. On eri asia vammautua aikuisena kuin syntyä vamman kanssa. Siihen kestää sopeutua. Onko onnettomuudesta pitkä aika? Ja missä tapasitte? Luuletko että ei halua tehdä muuta kuin fyysistä työtä? Kokee muut hommat vastenmielisinä?
[/quote]

En osaa selittää asiaa. Täytyy nyt mietiskellä. Kiitos näkökulmistanne. ap

Ei ehkä halua toimistotyötäkään, kun siinä vamma voisi alkaa särkeä, kun joutuu istumaan rasittavasti ja näppäilemään konetta. Ainakin kaverillani näin. Eli hän joutui vamman takia toimistotyössä puolipäiväiseksi ja jää kohta sairaseläkkeelle. Vahingoittunut olkapää alkaa särkeä istumatyössä, kun istuessa niska ja hartialihakset alkavat jumittua.

No pariakin olen ollut ottamassa, olenhan tk-eläkkeellä itsekin.
Mutta kyllä täytyy sanoa että köyhyys on ongelma, itse joutuisin maksamaan varmaan edelleen asumiskulut yksin, ja mies siipeilisi eikä osallistuisi mihinkään hänet tuntien.
Tapailuvaihekin osoittautui minulle liian kalliiksi.
Minimieläkkeellä olisi vähän pakko panna se talous puoliksi, mitä järkeä on aivan erilaisten elintasojen suhteessa, ei se ainakaan rakkautta ole että toisella on ihan eri sapuskat.
Mutta luulen että teillä on liian iso ero ajatusmaailmassa, jos sua nyt jo kalvaa niin ei asia varmaan parane myöhemminkään.
Tuosta työhaluttomuudesta, onko varma ettei ole sen verran masennustakin taustalla että teilaa heti?
Itsekin koin joskus että toisen ajatukset työnteon tärkeyden suhteen olivat niin kaukana omista kun itsellä olisi ollut haluja kyetä töihin, mutta pakko oli lopulta luovuttaa ja silti jossain takaraivossa on tunne että entä jos ihme vielä tapahtuisi ja löytäisi jonkun tavan tienata paremmin.

Se vamma voi rajoittaa toimistotyötäkin. Istuminen on fyysisesti raKast ainakin selälle.