Lue keskustelun säännöt.
Mies ja anoppi määrää taas lapsista - mikä v*ttu enää auttaa?!
29.11.2021 |
Olen märissyt tästä aiemminkin ja mies lupasi ottaa minut, eli lasten äidin jatkossa paremmin huomioon, kun pohtivat äitinsä kanssa meidän lasten asioita.
Ilmoitin 2 kk sitten vieväni lapset itsenäisyyspäivää edeltävänä viikonloppuna erääseen tapahtumaan, joka vie koko päivän. Muistuttelin pitkin syksyä asiasta, etteivät mies ja anoppi sovi siihen päälle mitään. Heillä on tapana ihan yhdessä tuumin kävellä mun yli.
Ja mites sattuikaan, musta alkoi tuntua että sopivat taas jotain puhelimessa, mitä mulle ei kerrota. Rupesin nyhtämään tietoa ja mies kertoi luvanneensa viedä samana vkl lapsia anopille, korostin taas, että me ollaan sovittu tämä mun ja lasten meno, ei saa mennä siihen päälle. No menee tietenkin. :D En oikeasti kestä enää tätä. Mulle ei edes kerrota, mihin mun lapsia viedään, vaan täytyy hohtimilla kiskoa esiin sekin tieto. Eikö normaalisti tällaisesta puhuta avoimesti?
Mies ja anoppi kertoivat lapsille, että äiti on hankala ja äiti haluaa estää mummolavierailun. Mun suunnitelemasta retkestä tehtiin lasten silmissä tylsä. Lapset alkoivat käydä mun päälle ja vinkua haluavansa mieluummin isän kanssa mummolaan. Tää on ihan uskomatonta. Multa viedään myös joulu omien lasteni kanssa, mies vie heidät anopille, enkä minä voi sille mitään. On ollut fyysisen våki-vallan uh-ka, kun yhtenä vuonna yritin estää heidän lähtönsä. En voi itse enää käydä anopilla, sillä olen ihan rikki siitä haukkumisesta monta viikkoa. Mies sanoi, että puuttuu asioihin, mutta eipä puutu.
Anoppi on aikanaan kaltoinkohdellut omia lapsiaan, ja hänellä on mieheeni jonkinlainen traumasidos, mies ei uskalla vastustaa äitiään. Käsitykseni on, että anoppi haluaa korjaavan kokemuksen meidän lapsiemme avulla, eikä mies tajua itsekään mitä tekee.
Mikä instanssi voi auttaa? Ero, joku nettipalvelu? Mulla ei ole omia sukulaisia, joista olisi mitään apua, eikä mun puolia pidä kukaan.
Kommentit (65)
Ei ole porvoosta. Mies oli kultakimpale ennen lasten syntymistä, en voinut mitenkään tietää, mitä on tulossa. Anoppi sekosi vauvasta ja alkoi omia tätä samantien. Jos olisin pystynyt tämän jotenkin ennakoimaan, en todellakaan olisi tässä! En esim. tiennyt miehen surkeasta lapsuudesta kuin vasta myöhemmin, kun kysyin suoraan mikä on homman nimi, kun mies selvästi pelkää äitiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero. Lapset esim. viikko-viikko -systeemillä ja juhlapyhät vuorovuosin.
Mies menköön omalla vuorolla sinne anoppilaan ja sinä voit suunnitella yhteiset menot omille viikoillesi.
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan uhkaa ja sinä vaan kiltisti jäät ovimatoksi? No, omapa on elämäsi.
Mihin menen, mulla on talo, yhteinen laina ja koiria? Jos minä lähden, eikö lapset jää silloin automaattisesti asumaan tähän isänsä kanssa? Miltä se näyttää paperilla, kun äiti on lähtenyt ja jättänyt lapset isälle, saako hän huoltajuuden helpommin, koska sen hän on ilmoittanut jo haluavansa. Mä en halua luopua lapsistani. Kiitos kun autat.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole porvoosta. Mies oli kultakimpale ennen lasten syntymistä, en voinut mitenkään tietää, mitä on tulossa. Anoppi sekosi vauvasta ja alkoi omia tätä samantien. Jos olisin pystynyt tämän jotenkin ennakoimaan, en todellakaan olisi tässä! En esim. tiennyt miehen surkeasta lapsuudesta kuin vasta myöhemmin, kun kysyin suoraan mikä on homman nimi, kun mies selvästi pelkää äitiään.
Mikä miehessä on nykyisin sellaista, minkä takia olet vieläkin hänen tallottavanaan?
Mies ja anoppi käyttäytyvät kuin olisitte eronneet, joten sama kai se sitten on erotakin niin sinäkin saat päättää mitä teette. Jos miehesi taas tulee tolkkuihinsa, niin ehditte vetää eropaperit pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ero. Lapset esim. viikko-viikko -systeemillä ja juhlapyhät vuorovuosin.
Mies menköön omalla vuorolla sinne anoppilaan ja sinä voit suunnitella yhteiset menot omille viikoillesi.
Jep, ainut vaihtoehto. Teidän kuvio on sairas (etenkin miehen ja anopin välinen) ja sairaat aikuisten kuviot vaikuttaa aina lapsiin negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan uhkaa ja sinä vaan kiltisti jäät ovimatoksi? No, omapa on elämäsi.
Mihin menen, mulla on talo, yhteinen laina ja koiria? Jos minä lähden, eikö lapset jää silloin automaattisesti asumaan tähän isänsä kanssa? Miltä se näyttää paperilla, kun äiti on lähtenyt ja jättänyt lapset isälle, saako hän huoltajuuden helpommin, koska sen hän on ilmoittanut jo haluavansa. Mä en halua luopua lapsistani. Kiitos kun autat.
Noin 50% avioliitoista päättyy eroon, joten kyllä sinäkin pystyt käytännönjärjestelyt hoitamaan. Eihän sinun lapsiasi tarvitse jättää. Sitä varten tehdään tietenkin huoltajuussopimukset ja tapaamisaikataulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet yhdessä tämän miehen kanssa? Laitatte seinälle kalenterin, jossa menot on etukäteen.
Kiitos, kalenterikin oli yksinkertainen vinkki, jota en ole itse tajunnut. Nyt menot ovat olleet vain suullisesti sovittuja, kirjallisena ne ovat painavampia ja vaikeampia muutella.
Kyllä tässä ero varmasti tulee. Mies lupasi muuttua, mutta olen nyt langennut siihen ansaan mihin miljoona muutakin naista. Ei se mihinkään muutu, elämän ykkösnainen on ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Ero. Lapset esim. viikko-viikko -systeemillä ja juhlapyhät vuorovuosin.
Mies menköön omalla vuorolla sinne anoppilaan ja sinä voit suunnitella yhteiset menot omille viikoillesi.
Olen samaa mieltä. Eroat ja saat sitten viettää normaalia elämää lastesi kanssa, milloin ovat sinulla. En suosittele vuoroviikkojärjestelmää kenellekään, paitsi ehkä hyvin pienten lasten kanssa, koska jos lapset tulevat kouluviikon jälkeen vaikka perjantaina, se ensimmäinen viikonloppu menee ihan lepoon ja tottumiseen. Toisena viikonloppuna voi sitten jaksaa jo tehdäkin jotain. Eli meillä vaihdellaan lapsia kouluvuoden aikana kahden viikon välein ja kesällä lapset ovat tyypillisesti yhtäjaksoisesti kuukauden isällään ja lopun aikaa minulla. Juhlapyhät yleensä minulla.
Näitähän voi sitten sopia miten teille passaa, mutta anoppi ei pääse enää määräilemään "sinun ajallasi", mitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos nyt vaan pitäisit puolesi kerrankin ja menet lasten kanssa sinne minne oletkin suunnitellut meneväsi. Ihan sama kuis lapset, ukko tai anoppi vinkuu. Aloita tästä. Ja jos ukko vetää turpaan kun et tottele niin soita poliisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole porvoosta. Mies oli kultakimpale ennen lasten syntymistä, en voinut mitenkään tietää, mitä on tulossa. Anoppi sekosi vauvasta ja alkoi omia tätä samantien. Jos olisin pystynyt tämän jotenkin ennakoimaan, en todellakaan olisi tässä! En esim. tiennyt miehen surkeasta lapsuudesta kuin vasta myöhemmin, kun kysyin suoraan mikä on homman nimi, kun mies selvästi pelkää äitiään.
Mikä miehessä on nykyisin sellaista, minkä takia olet vieläkin hänen tallottavanaan?
Lapset, olen halunnut että lapsilla olisi ehjä perhe, kun ei itsellä koskaan ollut ja kärsin siitä. Mies oli alussa kiltti ja vaikutti täydelliseltä perheenisältä. Meillä on ulkoiset kulissitkin kunnossa, mutta eihän niillä ole väliä jos sisällä voidaan huonosti.
Lasten takia olen venynyt ja sietänyt tätä kaikkea vuosikaudet ja ollut anopinkin haukuttavana säännöllisesti. Että lapsilla olisi ehjä perhe, että lapsilla olisi lämmin suhde isovanhempiin, etten ainakaan itse olisi koskaan heidän onnensa tiellä. Minua on varmaan ollut helppo alkaa polkea. Kävin jopa terapiassa, jotta sietäisin anopin haukkumista paremmin, ja pystyisin olemaan parempi äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teillä on talo ja laina yhteinen, talo tietysti myydään ja mahdollinen voitto osotetaan mikäli teillä ei ole poissulkevaa avioehtoa (eron yhteydessä pitää muistaa tehdä viralline ositus, muuten voi käydä myöhemmin köpelösti). Tällaisia ikäviä tilanteita kannattaisi kirjata pidemmältä aikaa jotta olisi näyttöä henkisestä pahoinpitelystä.. Yleensä lapset jäävät yhteishuoltajuudessa äidille asumaan ellei se ole ihan rapajuoppo. Jos muksu yli 12v saa hän itse vaikuttaa kenen luona asuu. Miehesi kun on tuollainen , hän saattaa maalata sinusta kuvan huonona äitinä, mutta ei viranomaiset ihan miä vaan usko.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet yhdessä tämän miehen kanssa? Laitatte seinälle kalenterin, jossa menot on etukäteen.
EI tommoset tyypit "usko" mitään kalentereita silloin kun manipuloidaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole porvoosta. Mies oli kultakimpale ennen lasten syntymistä, en voinut mitenkään tietää, mitä on tulossa. Anoppi sekosi vauvasta ja alkoi omia tätä samantien. Jos olisin pystynyt tämän jotenkin ennakoimaan, en todellakaan olisi tässä! En esim. tiennyt miehen surkeasta lapsuudesta kuin vasta myöhemmin, kun kysyin suoraan mikä on homman nimi, kun mies selvästi pelkää äitiään.
Mikä miehessä on nykyisin sellaista, minkä takia olet vieläkin hänen tallottavanaan?
Lapset, olen halunnut että lapsilla olisi ehjä perhe, kun ei itsellä koskaan ollut ja kärsin siitä. Mies oli alussa kiltti ja vaikutti täydelliseltä perheenisältä. Meillä on ulkoiset kulissitkin kunnossa, mutta eihän niillä ole väliä jos sisällä voidaan huonosti.
Lasten takia olen venynyt ja sietänyt tätä kaikkea vuosikaudet ja ollut anopinkin haukuttavana säännöllisesti. Että lapsilla olisi ehjä perhe, että lapsilla olisi lämmin suhde isovanhempiin, etten ainakaan itse olisi koskaan heidän onnensa tiellä. Minua on varmaan ollut helppo alkaa polkea. Kävin jopa terapiassa, jotta sietäisin anopin haukkumista paremmin, ja pystyisin olemaan parempi äiti.
Eli sinulla ei ole mitään syytä olla miehen kanssa. Vai etkö tajua, että nimenomaan ne lapset kärsivät tuosta tilanteesta? Jos ovat kovin pieniä, kärsivät jopa enemmän kuin sinä, koska eivät ymmärrä aikuisten juttuja. Miehesi käyttää lapsia röyhkeästi pelinappuloina sinua vastaan ja sille on tehtävä loppu. Sinä voit sen tehdä ottamalla eron ja pitämällä edes omalla vuorollasia huolen, että lapsia ei pompotella miten sattuu. Tajuat varmaan itsekin, että nuo kuvitelmasi ihanasta ydinperheestä ja lämpimistä isovanhemmista ovat teidän kohdalla hyvin kaukana todellisuudesta.
Tarvitset jotain apua ja neuvoja ensin itsellesi jotta pärjäät miestä ja anoppia vastaan. Ei auta kuin pistää kova kovaa vastaan tai saat loppuelämäsi olla miehen ja äitinsä jyräämä. Älä suutu äläkä vaan itke vaan asiallisen jämäkästi alat pistään vastaan.
Rakkaat palstalaiset, kiitos avusta. En ole porvoosta ja liikuttuneena luen neuvojanne. Siitä, että jäsentelette tilannetta ja näette sen ulkopuolisina, on minulle suuresti apua. Kun elää vuodet tällaisessa myllyssä, ei näe enää eteensä. Mikään järkevä viesti, joka tässä ketjussa on, ei mene hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan uhkaa ja sinä vaan kiltisti jäät ovimatoksi? No, omapa on elämäsi.
Mihin menen, mulla on talo, yhteinen laina ja koiria? Jos minä lähden, eikö lapset jää silloin automaattisesti asumaan tähän isänsä kanssa? Miltä se näyttää paperilla, kun äiti on lähtenyt ja jättänyt lapset isälle, saako hän huoltajuuden helpommin, koska sen hän on ilmoittanut jo haluavansa. Mä en halua luopua lapsistani. Kiitos kun autat.
Yhteishuoltajuus ja lapset asuu viikon välein molempien vanhempien luona. Jos asunto on teidän yhteinen, niin se kumpi siihen jää, lunastaa toisen osuuden. Eli jos mies jää niin hän maksaa sinulle osuutesi talosta. Sitä voit sitten käyttää pesämunana uuteen asuntoon tai muutat vuokralle jos muuhun ei ole varaa.
Sinä pärjäät kyllä. Minäkin pärjäsin aikoinaan vaikka samassa kohdassa, missä sinä nyt olet, en myöskään nähnyt kaikkia vaihtoehtoja. Itse muutin vuokralle ja lapset vaihtoi paikkaa kummankin luona tasapuolisesti. Pärjäsin paremmin rahallisesti mitä ennen eroa.
Ikävää, että joudut sietämään tuollaista anoppia. Tiedän miten kamalaa se voi olla. Voimia. En kannusta eroon, mutta sanonpa vain, että voitko kuvitella miten vapauttavalta tuntui kun erossa pääsin eroon myös anopista? Oli uskomattoman hyvä olo kun se vuosien ahdistus ja paino vain tipahti harteilta.
”Lämmin suhde isovanhempiin”?
Missä teillä sellainen on. Kuviohan on täysin sairas ja lapsille hyvin vahingollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole porvoosta. Mies oli kultakimpale ennen lasten syntymistä, en voinut mitenkään tietää, mitä on tulossa. Anoppi sekosi vauvasta ja alkoi omia tätä samantien. Jos olisin pystynyt tämän jotenkin ennakoimaan, en todellakaan olisi tässä! En esim. tiennyt miehen surkeasta lapsuudesta kuin vasta myöhemmin, kun kysyin suoraan mikä on homman nimi, kun mies selvästi pelkää äitiään.
Mikä miehessä on nykyisin sellaista, minkä takia olet vieläkin hänen tallottavanaan?
Lapset, olen halunnut että lapsilla olisi ehjä perhe, kun ei itsellä koskaan ollut ja kärsin siitä. Mies oli alussa kiltti ja vaikutti täydelliseltä perheenisältä. Meillä on ulkoiset kulissitkin kunnossa, mutta eihän niillä ole väliä jos sisällä voidaan huonosti.
Lasten takia olen venynyt ja sietänyt tätä kaikkea vuosikaudet ja ollut anopinkin haukuttavana säännöllisesti. Että lapsilla olisi ehjä perhe, että lapsilla olisi lämmin suhde isovanhempiin, etten ainakaan itse olisi koskaan heidän onnensa tiellä. Minua on varmaan ollut helppo alkaa polkea. Kävin jopa terapiassa, jotta sietäisin anopin haukkumista paremmin, ja pystyisin olemaan parempi äiti.
Ja terapeutti neuvoi jatkamaan alistumista vääryyksiin? Jos näin neuvoi, ei ollut pätevä terapeutti.
Miksi olet yhdessä tämän miehen kanssa? Laitatte seinälle kalenterin, jossa menot on etukäteen.