Lue keskustelun säännöt.
Jos lapsesi ei ole kielikylvyssä, mutta alueellanne sitä tarjotaan
12.09.2006 |
Niin miksi ette ole omaa lastanne kielikylpypäiväkotiin laittaneet?
Itse olen ihan höyrähtänyt kielikylvetyksestä, se on aivan mahtava juttu lapselle! Ja siksi ihmettelenkin miksi kaikki eivät halua lapsilleen tätä mieletöntä juttua tarjota, onko kyseessä ennakkoluulot vai tiedonpuute vai mikä?
Kommentit (96)
Mieluummin toivoisin, että lapseni oppisi aikanaan jonkin muun aksentin, vaikka ihan sen supisuomalaisen... Samoin täkäläisellä englanninkielisellä ala-asteella on opettajia, joilla on ihan hirvittävä " tankeroaksentti" , olen itse joskus ollut todistamassa erään tällasen opettajan " englanninkielistä" keskustelua oppilaansa kanssa. Jos voisin olla ihan varma opetuksen tasosta, sitten voisin harkita asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykytilanteesta sen sijaan en ole varma. Tämä vain siksi, ettei kukaan pillastuisi, jos vaikka oma lapsi sattuu olemaan kyseisessä päiväkodissa kylvetettävänä.
Niin, summa summarum.
Joku ihmetteli, miten tämä kieliasia aina kuumentaa tunteita. Syy on se, että Suomen keinotekoinen kaksikielisyys ihan oikeasti maksaa rahaa meille kaikille suomalaisille veronmaksajille. Totta, että suomenruotsalaiset maksavat myös veroja, mutta heidän verorahansa eivät riitä koko maan kaksikielisenä pitämiseen.
Pohjoismainen yhteistyö: Luuletteko todellakin, että islantilaiset ja tanskalaiset käyttävät ruotsia? Ja vaikka käyttäisivätkin, silloin ruotsin osaajalla on tietenkin kielellinen etulyöntiasema. Tosiasiassa Pohjoismaissa käytetään englantia työkielenä, jolloin kaikki osallistujat ovat neuvotteluissa tasavertaisessa asemassa, kun englanti on kaikille vieras kieli.
Ruotsin käyttöä Pohjoismaiden neuvoston yhteiseksi työkieleksi ehdotti yllätys yllätys Suomi, koska Suomen edustaja oli - tietenkin - suomenruotsalainen ja rkp:n jäsen.
Herätkää, siskot!!!
Vieras kieli auttaa oppimaan (01.08.2005)
Teksti:Jarno Forssell
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomenkieliset peruskoululaiset
omaksuvat matematiikkaa ja luonnontieteitä muilla kielillä jopa
paremmin kuin omallaan.
Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2004
Perinteinen suomalainen opetusmetodi ¿hauki on kala¿ hyllytettäneen lopullisesti, jos opetushallituksen päättäjät perehtyvät tuoreeseen jyväskyläläistutkimukseen. Sen mukaan viesti menee paremmin perille på svenska, in English tai en français. Siis vaikkapa: ¿Le brochet est une poisson.¿
Tutkijatohtori Aini-Kristiina Jäppinen havaitsi, että vieraskielinen opetus tukee peruskoululaisten matematiikan, ympäristö- ja luonnontiedon ja maantiedon oppimista. Erityisen hyvin vieraskielisyys sopii 10¿15-vuotiaille, joilla on jo hyvät opiskeluvalmiudet näissä aineissa.
Vieraskielistä opetusta on karsastettu, koska sen on epäilty tuottavan oppimisvaikeuksia ja puolikielisiä lapsia, jotka eivät osaa kunnolla edes äidinkieltään. Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa työskentelevän Jäppisen mukaan huoli on aiheeton.
¿ Kun oppilas ajattelee asioita sekä vieraan kielen että äidinkielensä kautta, hänelle kehittyy kyky ymmärtää monimutkaisia asioiden välisiä yhteyksiä. Prosessointi kahden kielen ja kulttuurin välillä kehittää taitoa muuttaa monimutkaiset käsitteet omaksi tiedoksi, Jäppinen vakuuttaa.
Ja suorana vastauksena kriitikoille: myös oppilaan äidinkielen taidot kehittyvät paremmin.
Tutkijakin yllättyi
Vuosina 2001¿2003 suoritettuun tutkimukseen osallistui 668 oppilasta Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Heistä puolta opetettiin suomeksi ja puolta vähintään puolet ajasta vieraalla kielellä.
Aini-Kristiina Jäppinen, joka on itsekin opettanut peruskoulussa ranskaksi, oletti tutkimuksen poikivan myös ¿varoittavia¿ tuloksia: asioita, joita vieraskielisessä opetuksessa pitäisi parantaa.
¿ Sellaisia tuli kuitenkin hyvin vähän. Tulokset olivat niin positiivisia, että itsekin yllätyin.
Vieraskielinen opetus tuki oppilaiden tiedollista kehitystä sitä enemmän mitä pidempään sitä annettiin. Alussa oppilaiden kehitys oli erityisesti täysin vieraskielisessä kielikylpyryhmässä hitaampaa kuin suomenkielisessä verrokkiryhmässä, mutta myöhemmin vieraalla kielellä oppineet ottivat verrokkiryhmän kiinni ja saattoivat mennä ohikin.
Jäppisen mukaan haasteellisin ikäryhmä vieraskielisessä opetuksessa ovat kaikkein nuorimmat, 7¿9-vuotiaat oppilaat. Erityisesti abstraktit asiat voivat aiheuttaa heille tilapäisiä oppimisvaikeuksia.
Perheen pikku tulkiksi?
Kenelle vieraskielinen opetus sitten sopii, pitääkö siihen menevän lapsen olla erityislahjakas? Jäppisen mukaan aivan normaali lapsi pärjää vieraskielisessä opetuksessa mainiosti, mutta jos lapsella on havaittu esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriö, vieraskielinen opetusryhmä ei välttämättä ole oikea paikka.
¿ Vanhemmat ovat lastensa parhaita tuntijoita. He tietävät, olisiko vieraskielisyys lapselle myönteinen haaste vai taakka, Jäppinen sanoo.
¿ Vieraskielisestä opetuksesta ei kuitenkaan kannata kuvitella liikoja, sillä lapsesta ei sen myötä tule kaksikielistä eikä perheen tulkkia, Jäppinen korostaa. ¿ Se antaa kuitenkin hyvän pohjan toimivalle kielitaidolle, jonka uskon tulevan yhä tärkeämmäksi.
Opettajalta vaaditaan paljon
Vieraskielisen opetuksen määrää ei ole tutkittu sitten vuoden 1996, jolloin kahdeksan prosenttia ala-asteista ja 15 prosenttia yläasteista järjesti tällaista opetusta. Aini-Kristiina Jäppinen arvioi, ettei määrässä ole vajaassa vuosikymmenessä tapahtunut suuria muutoksia.
Paikallaan junnaaminen johtuu osittain vieraskielistä opetusta kohtaan tunnetuista epäilyistä, osin opetushallituksen tiukoista määräyksistä siitä, kuka opetusta voi antaa. Opettajilta edellytetään joko 55 opintoviikon opiskelua kielessä, jolla opetusta annetaan, tai 5. asteen kielitutkintoa ¿ mikä tarkoittaa kielen puhumista lähes syntyperäisen tavoin.
¿ Vaatimukset voisivat olla toisenlaiset, sillä opintojen määrä tai kielitutkinto eivät kerro kaikkea opetuksen tasosta, Jäppinen huomauttaa. ¿ Täydellinen kielitaitokaan ei riitä, jos esimerkiksi opetussisältö ja kulttuurisen taustan ymmärtäminen eivät ole kunnossa.
kilelikylpyyn! Itselläni oli monta syytä miksi halusin lapseni ko. päiväkotiin. itse olen ollut huono kielissä ja halusin lapseni oppivan kielen " luonnollisesti" ilman pänttäystä. Ensimmäiset kielikylpy lapset ovat jo kirjoittaneet lukiosta ja kirjoitukset kuulema meni hyvin. Ajattelen, että olen antanut lahjana lapselleni
toisen kielen. tulevaisuudessa työpaikkoihin vaaditaan myös ruotsinkielen taitoa (ei varmaan siivoojan) tai näkeehän sen jo nyt työpaikkailmoituksissa. Tukholma on mielestäni myös kiva paikka ja puhuvathan ruotsalaiset englantiakin paremmalla aksentilla, kuin suomalaiset. itse ajattelen vain lapseni tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukholma on mielestäni myös kiva paikka ja puhuvathan ruotsalaiset englantiakin paremmalla aksentilla, kuin suomalaiset. itse ajattelen vain lapseni tulevaisuutta.
[/quote]
Johan on kommentti.
Vierailija:
Vanhempien tehtävänä on opettaa äidinkieli täydellisesti.
Mutta ehkä kaikilla ei ole aikaa tai kiinnostusta edistää omien lastensa osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
kun osaa ruotsin hyvin, oppii saksa..
Suomen kielioppi opitaan suomentunneilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten en halunnut laittaa, kun en tiennyt, onko kuitenkaan koulua tarjolla. Halusin samalle luokalle kavereita jo päiväkodista.
monet vanhemmat saattavat itse olla kys kielen suhteen kielitaidottomia ja arastelevat tilannetta sen takia. Se myös vaatii vanhemmilta (hieman) enemmän panostusta tarhan/koulun käyntiin. Myös lapsilla on oman äidinkielen suhteen viivästystä, ei kielikylpyä suositella. Eli syitä on monia.
Mutta kieli on aina rikkaus, I agree!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsimäärät vähenee, aloituspaikkoja aletaan karsia.
Kielikylvystä ei koskaan ole kuitenkaan mitään haittaa, vaikka siellä oli vain 6 kk niin lapsi jo hyötyy paljon!
Kielikylvyssä ei olla niin supertarkkoja oikeinkirjoituksen suhteen alaluokilla, -> itsetunto kasvaa, virheet vähenee itsestään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos se ei jatkukaan ja lapseni on siellä käynyt, hän on jäänyt paitsi niitä kavereita, jotka varmasti saa muualla. Meilläpäin se koko koulu on lakkautusuhan alla. Laitoin siksi lapseni varmempaan putkeen yhtä lähelle.
mutta jos kielikylpy loppuu ja koulukin lopetetaan, ne lapset hajaantuvat kuka minnekin, eikä välttämättä kukaan tule samaan kouluun kuin meidän.
Me asumme siis Helsingissä ja tämä ihan arkipäivää täällä.
Itse arvostan pysyviä ystävyyssuhteita, enkä tuohon riepotteluun halunnut ryhtyä.
2 ja 9
Emme laita lastamme kielikylpykouluun kielipoliittisten kysymysten takia. Rehellisesti kerrottuna mies ei tykkää suomenruotsalaisuuden paapomisesta. Lapsi menee todennäköisesti englanninkieliseen päiväkotiin.