Jos lapsesi ei ole kielikylvyssä, mutta alueellanne sitä tarjotaan

Minkä tahansa kielen kuuleminen ja oppiminen oman äidinkielen rinnalla tukee kielen kehittymistä. Eihän tähän tarvita kuin omaa kokemusta. Täällä oli kerran joku ketju, jossa moni kertoi pienenä luulleensa, että kaikkialla maailmassa puhutaan suomea. Se huvitti, mutta on minusta myös aika järkyttävää. Omaan äidinkieleen ja kaikkiin kielen ilmiöihin saa ihan eri näkökulman, kun pienestä asti oppii tajuamaan sitä eri näkökulmista.



Sitten juuri ruotsinkielestä. Minä en suoraan sanottuna ymmärrä, miten niin moni uskaltaa tietona esittää ruotsi olisi Suomessa asuvalle turha kieli? ehkä joillain aloilla on. Itse olen VTM ja voin kertoa, että ruotsin sujuva osaaminen on todella iso etu työmarkkinoilla ja ei todellakaan suomenruotsalaisten takia, vaan Pohjoismaisten verkostojen takia. Ainakin omassa työssäni on ihan perusedellytys, että pystyy kahlaamaan materiaalia ruotsiksi siinä missä suomeksikin, koska ruotsissa tuotetaan tietoa, mikä on Suomelle tärkeää. Lisäksi on aikamoinen etu, että voi puhua pohjoismaisissa yhteyksissä ruotsia. Vaikka kaikki tietenkin osaavat myös englantia, niin kyllä vain meillä edellytetään, että on tilaisuuksia, joissa kokoukset käydään ruotsiksi.

Vierailija:

Sitten kun lapset vanhenevat huomaat että he helposti unohtavat kieliä.

ruotsinkielinen tarha ei ole sama kuin kielikylpy.

Itse en laittaisi ruotsinkieliseen koska lapset eivät puhu ruotsia ja ruotsinkieliset vanhemmat eivät pidä siitä.

Se on sinun lapsen syy jos porukka rupeaa puhumaan suomea ja silloin se puhuttava ruotsin kielen laatu heikkenee.

Ja ne naperot eivät tietenkään keskenään koskaan suomea puhu paitsi silloin kun sinun lapsi on paikalla.

Lapsemme ovatkin juuri siksi ruotsinkielisessä tarhassa, koska se ei ole sama kuin kielikylpy. Lapsemme ovat olleet tarhassaan nyt lähes kolme vuotta, eikä koskaan ole tullut pienintäkään viestiä, että lastemme kodin suomenkielisyyteen suhtauduttaisiin kielteisesti, ei toisilta vanhemmilta sen enempää kuin henkilökunnaltakaan. Päinvastoin. Lapsemme eivät myöskään ole ainoita suomenkielisiä eli ei heitä edes voisi syyllistää suomen puhumisesta.

Suomen kielen puhumisen laajuus on yleinen ongelma paitsi ruotsinkielisissä tarhoissa, myös kouluissa. Se on suurin syy siihen, että puhtaasti ruotsinkielisistä kouluista pyritään pitämään kiinni. Jokainen tietää, että suomenruotsalaisuus elää ja periytyy vain ja ainoastaan oman aktiivisuuden varassa. Yhdestäkään asiasta ei voi antaa periksi, jos halutaan kielen aseman säilyvän edes virallisesti.

Olen lapsuuteni kasvanut tässä kaupungissa, suurin osa ystävistäni oli suomenruotsalaisia ja olen niin tottunut koko asiaan,e ttei koko teema herätä mitään tällaisia asenteellisia tai tunteikkaita purkauksia, joita tässäkin ketjussa valtaosa on. Syyllistäkää muut ihan rauhassa, minä puhun lapsilleni saksaa tölläävät toiset tai eivät ja lapset ovat ruotsinkielisessä tarhassa, tuntui se toisista kuinka pahalta tahansa. Sitä en viitsisi edes mainita, että olen itse akateeminen ja vieläpä melko paljon kasvatustieteitä opiskellut, joten osaan tämän asian arvioida itsekin.

Vierailija:

Muut asiat jätän sikseen, mutta tuo Mustaparran ja Tellan juttu ei ole minusta ollenkaan edes lukemisen arvoinen ottaen huomioon ko. naisten taustat. Vertauskuvaleikittelynä vois sanoa että se niiden aikaansaannos on ihan samaa tasoa kuin jos tupakkatehdas olisi tehnyt tutkimuksen jolla osoitetaan kuinka hyviä tupakat on ihmisille.

Sinusta siis tekijöiden linkki suomalaisvenäläiseen kouluun kompromettoi heidän asiantuntemuksensa, mutta sen sijaan sinusta ei ole minkäänlainen vaikuttava tekijä, että sinun siteeraamasi tutkijat ovat joko itse kielikylpykouluttajia tai edustavat suomenruotsalaisia järjestöjä (tuoreimman tutkimuksenhan kustansi Folkhälsän), joille ruotsinkielen taidon säilyminen Suomessa on päätavoite.

Metkaa.

Arvasin, että sota tästä kuitenkin syntyy.

Sillä juuri mistään kasvatukseen tai opetukseen liittyvästä EI ole olemassa yksiselitteistä totuutta, ei myöskään kielikylvyistä, vaikka kielikylpylasten vanhemmat niin haluavatkin uskoa.

Itse uskon aika lailla tähän:

Vierailija:

Kielikylpy sopii joillekin lapsille (kaksikielisessä ympäristössä asuville tai kielellisesti suht lahjakkaille) todella hyvin,

mutta on myös lapsia, joille se on todella väärä paikka! Olen itse kieltenope, ja perehtynyt aiheeseen, joten tämä ei ole mitään mutu-tietoa.

Omien lapsiemme ensimmäiseksi hoitopaikaksi en halunnut kaukana sijaitsevaa kielikylpypäiväkotia - muut seikat painoivat valinnassa enemmän.

Kuten sanottua, kukin toimikoot siten, kuten lapsensa kannalta parhaimmaksi näkee. Aivotonta väittää, että olisi muka lapselle kamala juttu, jos häntä ei pane kielikylpyyn... (tämä sille innokkaalle, jonka mielestä olen kantani vuoksi lapsilleni haitaksi, hih!)

heidän linkkinsä Opetushallitukseen

Liian suurella osalla lapsista ylipäätään on puutteita äidinkielessään peruskoulun loppupuolella, mutta ei ole mitään tutkimustietoa tukemaan epäiltyä riippuvuutta kielikylvyn ja puutteellisen äidinkielen välillä. Kielikylpy nimenomaan lisää lapsen kielitietoisuutta. Mikäli lapsella ylipäätään peruskoulun loppuvaiheessa äidinkielessä on paljon parannettavaa niin sille on tehtävissä paljon. On outo johtopäätös kyseenalaistaa kielikylpy. Kyseenalaistan myös varmuuden, jolla arvioit lapsen ruotsin kielen tasoa paljon suomea paremmaksi. Mikäli et ole kaksikielinen niin sinulle on saattanut syntyä todellisuutta parempi kuva lapsen ruotsin kielen taidosta, koska lapsi puhuu sitä niin helposti ja rohkeasti. Koulua voi jatkaa myös ruotsiksi peruskoulun jälkeen. Lapsen on lisäksi mahdollista päästä helpommin haluamaansa jatkokokoulutuspaikkaan ruotsin kieltä taitaville varatussa kiintiössä. Voisin puntaroida omalta kohdaltani sitäkin, onko erinomainen äidinkielen taito ollut suurempi etu kuin se, mitä toiminnallinen kaksikielisyys olisi tarjonnut. On oikeastaan yllättävää, että aina maristaan ruotsinkielisille ojennettavista etuuksista, mutta ei ymmärretä, että ne ovat omien lastemme ulottuvilla, kunhan vaan tarttuu mahdollisuuteen!

Vierailija:

On oikeastaan yllättävää, että aina maristaan ruotsinkielisille ojennettavista etuuksista, mutta ei ymmärretä, että ne ovat omien lastemme ulottuvilla, kunhan vaan tarttuu mahdollisuuteen!

On ihmeellistä että vanhemmat eivät tartu tilaisuuteen nyt kun lapsilleen tarjoillaan samoja mahdollisuuksia kuin suomenruotsalaisille on aina tarjottu: Pieniä luokkakokoja, tiivistä luokkayhteisöä, innostuneita opettajia, helpotusta jatko-opintopaikkoihin pääsyssä.

Valitettavasti yhä useammalla lapsella on kielellisen kehityksen ongelmia, kuten tuossa jo tuo äidinkielenopekin kirjoitti. Kaikki vanhemmat eivät tätä vain ole valmiita myöntämään, niin että harkitisisivat esim. kielikylpyä LAPSEN TARPEISTA ja EDELLYTYKSISTÄ lähtien. Asenne on siis valmiiksi se, että meidän " muksu-se-ja-se" laitetaan oppimaan englantia tai muuta kieltä, että menestyisivät mahdollisiman hyvin elämässä. Ja tilanne voi olla se, että jo oman äidinkielen oppimisessa on enemmän kuin tarpeeksi haastetta.



t. ketjuun jo aiemmin kirjoittanut kieltenope (en jaksa etsiä mikä numero..)

Vierailija:

Valitettavasti yhä useammalla lapsella on kielellisen kehityksen ongelmia, kuten tuossa jo tuo äidinkielenopekin kirjoitti. Kaikki vanhemmat eivät tätä vain ole valmiita myöntämään, niin että harkitisisivat esim. kielikylpyä LAPSEN TARPEISTA ja EDELLYTYKSISTÄ lähtien. Asenne on siis valmiiksi se, että meidän " muksu-se-ja-se" laitetaan oppimaan englantia tai muuta kieltä, että menestyisivät mahdollisiman hyvin elämässä. Ja tilanne voi olla se, että jo oman äidinkielen oppimisessa on enemmän kuin tarpeeksi haastetta.

t. ketjuun jo aiemmin kirjoittanut kieltenope (en jaksa etsiä mikä numero..)

Vierailija:

sitten vielä en halua lastani ulkomaalaisten joukkoon. Tässä meidän lähellä ei ole ainuttakaan.

Vierailija:

Kanadan toinen kieli onkin suurkieli ranska. Aika höperöä kielikylvettää lasta ruotsinkielen takia, mielessä valtaisat (? :D) edut joskus yläasteella. Sitä ennen lapsi saa laahata taantumustensa kanssa neljä ensimmäistä peruskoulun luokkaa muiden perässä, ja hieman yksinkertaisemman maineessa?

Kuulostaa ennemminkin aikuisten brassailun tarpeelta kuin lasten edun tavoittelulta.

Siis ennen kouluikää? Yhdellä sadasta? Yhdellä kymmenestä? Joka tapauksessa aika harvalla.

kunnolla lukea, mutta osaavat puhua vähän englantia. mitä järkeä ?

Ja ylä-aste iässä lapset jotka ovat olleet tavallisessa koulussa puhuu yhtä hyvin esim englantia kuin kielikylpy lapsikin.

En heitä mutu-tuntumalla tähän mitään tarkkaa lukua, mutta ehtiessäni voisin etsiä lähteitä aiheesta.

Ja mitä tulee lukemisen opetteluun, jos ei kolmannella osaa, on kyllä joko aivoton tai sitten jossain omituisessa koulussa...

Vierailija:

Ja mitä tulee lukemisen opetteluun, jos ei kolmannella osaa, on kyllä joko aivoton tai sitten jossain omituisessa koulussa...

Tiesitkö, että on todellakin paljon aikuisiakin, joilla on lukihäiriö tai muita kieleen liittyviä ongelmia! Eivätkä he todellakaan ole mitään vajaaälyisiä, huoh.

Vierailija:

auttaa lasta oppimaan mitä tahansa muuta kieltä myös huomattavasti helpommin, kuin jos hänelle vasta 9-10-vuotiaana esitellään eka vieras kieli.

Onko siinä jotain pahaa jos oppii kielet peräkkäin?

Meillä jo muutenkin kolme kieltä käytössä, lisää ei haluta. Meillä oli niitä tanskalaisia vieraita kolme kpl keväällä muutaman päivän kylässä eikä ne edes ymmärtäneet ruotsia saati sitte sitä olis puhunu. vaan niiden englanti oli tosi upeeta.

koska tanskalaisten, ruotsalaisten tai muiden pohjoismaalaisten ei tarvitse opiskella pakolla mitään kääpiökieltä kuten suomea, toisin kuin meidän täytyy opiskella ruotsia, jolla ei tee mitään Ruotsin rajojen ulkopuolella!



Jos mekin voisimme opiskella englantia yhtä laajasti kuin tanskalaiset vieraasi, olisi meidänkin englantimme upeaa, eikä tarvitsisi hävetä tankeroenglantia puhuvia politiikkoja!!!! Kun hekään eivät osaa kunnolla englantia typerän pakkoruotsin takia!!! Olisi senkin ajan saanut harjoitella englantia, kuten muutkin pohjoismaalaiset.



Virollakin on vain yksi virallinen kieli, viro, ja muut kielet ovat vapaaehtoisia. Eivät taatusti halua pakkovenäjää takaisin!

Asumme kaksikielisessä kaupungissa ja lapset ovat myös Saksan kansalaisia (ovat syntyneetkin siellä). Meillä ruotsin oppiminen on helpottanut todella paljon saksan kielitaidon säilymistä, koska saksaa ei juuri kuule eikä tällä alueella ole tarjolla mitään saksaksi. Lapset vaihtavat kieliä aivan sujuvasti eivätkä puhu mitään sekakieltä. Mielestäni on suuri rikkaus osata vaikka miten montaa kieltä. Minä ja mieheni käytämme jatkuvasti kolmea-neljää kieltä.



Kielikylpypäiväkotiin lapsia ei laitettu, koska se sijaitsee toisella puolella kaupunkia, emmekä nähneet mitään syytä olla laittamatta suoraan ruotsinkieliseen päiväkotiin. Joku saattaa ajatella, että olemme jotain statusvanhempia, mutta ajatelkoot. Itse olen käynyt pitkän tien kielten oppimisessa ja lapsilleni haluan sitä tietä tasoittaa.