Jos lapsesi ei ole kielikylvyssä, mutta alueellanne sitä tarjotaan

Internetin keskustelupalstoilla on ollut jo vuosia käynnissä vilkas keskustelu Suomen kielipolitiikasta.



Sitä keskustelua ei ole käyty valtamedioissa, koska aihe on tabu.



Suomenruotsalaisen väestönosan (5 %) vaatimukset ovat itse asiassa täysin kohtuuttomat:



- omat koulut ja yliopistot

- kiintiöt suomalaisiin yliopistoihin

- säätiöiden myöntämät apurahat

- koko suomenkielisen väestön (95 %) pakkoruotsittaminen

- pakollinen ruotsin kielen opiskelu suomenkielisille kaikilla kouluasteilla

- kaikille viranhaltijoille pakollinen ruotsinkielentutkinto, joka siis käytännössä antaa suomenruotsalaisille etuoikeuden virkoihin



ym. ym.



Kielikylpyasia on monimutkaisempi miltä päällepäin näyttääkään! Kielikylvettämällä suomenkielisiä saadaan lisää ruotsinkielisille myötämielisiä " hyödyllisiä idiootteja" .



Onko heille siitä kielitaidosta jatkossa hyötyä - ei. Itse kirjoitin ruotsista laudaturin, mutta ruotsinkielisten koulujen kielikoe on niin vaikea, että käytännössä vain ruotsia äidinkielenään osaavat pääsevät sisälle.



Eli epäisänmaallista toimintaa kaiken kaikkiaan.

enkä ole siitä valmis lasteni osalta luopumaan ruotsin kielen taidon vuoksi. Valinta on kieltämättä aika vaikea. Oma ja tuttujen hyvä ruotsin taito on kuitenkin mennyt pitkälti harakoille opiskelujen jälkeen, koska vaativat tehtävät annetaan sosiaalisesti ruotsinkielisille.



Olen perehtynyt kaikkeen löytämääni kielikylpymateriaaliin huolella, eikä missään lukemassani ole näyttöä muusta kuin, ettei heikkoja osaajia ole kk:ssa sen enempää kuin muuallakaan. Outoa mielestäni, ettei ole juuri vähempää kuin muualla, kun lasten tausta kuitenkin eroaa keskimääräisestä, eikä fiksu vanhempi varmaan laita puheongelmaista lasta kielikylpyyn. Olisin kuitenkin kiinnostunut siitä, kehittyykö lapsille todella hyvä äidinkielen taito yhtä usein kuin äidinkielellä koulua käydessä.



Minusta ylioppilaskirjoituksissa M:n äidinkielessä kirjoittavat eivät osaa äidinkieltänsä kovin hyvin, toivoisin lapsilleni aikanaan parempaa osaamista. En selvitysteni perusteella usko, että kielikylpy tukee tuon tason äidinkielen taidon kehittymistä. Kotona oppii arkikieltä, mutta jatkuva harjoitus vaativamman kielenkäytön parissa on kyllä koulun tehtävä. En minä kirjoituta koskaan lapsillani historian tai maantiedon esseevastauksia! En ehdi keskustella tuntikausia päivittäin abstrakteista asioista, koska käyn töissä. Kouluikäiset lapset eivät sitä paitsi vietä kaikkea koulun ulkopuolista aikaansa äitinsä seurassa, mikä on ihan tervettä sekin.



Ap:n asenne sai minulta karvat pystyyn: hänhän pitää omaa valintaansa ainoana oikeana, ja toisin valitsevia tyhminä. Onko kielikylpyvanhempien joukossa paljonkin tällaista ilmapiiriä? Jos on, niin siinä oiva syy välttää koko porukkaa lapsineen.



Taustasta tiedoksi ap:lle: akateeminen, arvostettu koulutus, hyvä kielitaito, ratkaisu pohjautuu hankittuun tietoon ja sen puutteisiin, ei ennakkoluuloihin.

siksi sellainen aloitus t. ap

Heidän suomen kielen taitonsa on ollut ihan verrattavissa ns. normaaliluokkalaisiin.



Ylioppilaskirjoitusten äidinkielen arvosanoista sen verran, ettei niitä L:iä järin monelle suoda, eikä edes eximioita. Kaikki vaan eivät hallitse äidinkieltään(kään) erinomaisesti. Minun nähdäkseni siihen ei vaikuta kielikylpyläisyys.

Suomen valtion virallinen kieli on suomi, jota puhuu 95 % väestöstä.



Kielikylpyjä pitää tarjota ensiksi ruotsinkielisille ja muille vähemmistöille, jotta nämä oppivat maan valtakielen.



Onhan se nyt outoa, että häntä heiluttaa koiraa...?!

Vierailija:

Suomen valtion virallinen kieli on suomi, jota puhuu 95 % väestöstä.

Kielikylpyjä pitää tarjota ensiksi ruotsinkielisille ja muille vähemmistöille, jotta nämä oppivat maan valtakielen.

Onhan se nyt outoa, että häntä heiluttaa koiraa...?!

Vierailija:

Englanninkielinen kielikylpy tulisi meillä kyseeseen, onhan englanti maailman lingua franca.

Vierailija:

Vai ruotsin kieli stimuloi aivoja oppimaan kaikkea muutakin?

Tämähän kuulostaa ihan hassulta, ja on itse asiassa yllättävän yleinen argumentti suomenruotsalaisilta.

Siis ruotsin kielen oppiminen edesauttaa muiden kielten oppimista. Miksi juuri ruotsin kieli?

stimuloivat muiden eurooppalaisten kielten oppimista. Ruotsi on hyvä väylä Suomessa siksi kielikylvyn kautta, että kielikylvetystä harrastetaan kaksikielisissä maissa vähemmistökielen osalta. Kieltenopiskelu todellakin stimuloi aivoja.

eli ei osaa sanoa L, S, R-kirjaimia. OLen ajatellut, että hänelle riittää suomen kielen opiskelu. Lapsi on nyt 5-vuotias.

Ruotsin r saattaa olla helpompi oppia ensin kuin " raju" suomen r.

Oppii saksaa ehkä helpommin. En menisi väittämään, että osaan jonkun KIELEN, kokonaan. Kun se hyvä äidinkielen taitokin on työn ja harjoittelun takana, eikä kaikille tule sittenkään.



39

Sitten se oisi vielä velvoittanut sen että, olisi pitänyt päiväkodin jälkeen lähteä tiettyyn kouluun oppimaan.

Teen mm käännöstöitä vaikkei koulutusta olekaan - that should count for something.

saksa oli helppo oppia kun osasi ruotsin ja jos jotain sanaa ei osaa, ruotsin avulla arvaamalla pääse hyvin lähelle. ranska on vaikea!

Vierailija:

Oppii saksaa ehkä helpommin. En menisi väittämään, että osaan jonkun KIELEN, kokonaan. Kun se hyvä äidinkielen taitokin on työn ja harjoittelun takana, eikä kaikille tule sittenkään.

39

kouluuun ja pysyä siinä luokassa seuraavat 12 vuotta.



Kuka nykyään voi taata että asuinalue on alueella x noin kauan?



Ryhmä kuitenkin pienenee kun nykyään muutetaan tyon perässä aika usein. Ja ne jotka näitä ryhmiä järjestävät sanovat että pitäisi pysyä siinä kauemmin.

Jos esim tiedät että 2 vuoden kuluttua voi tulla muutto niin sen kahden vuoden jälkeen heidän on vaikeata täyttää se paikka lapsella joka on jo 2v ollut kylvyssä.



Ja eihän nyt lasten taidoilla tarvitse hienostella. Annetaan lasten olla lapsia. On sitä muitakin tapoja oppia ruotsia.

mutta on myös lapsia, joille se on todella väärä paikka! Olen itse kieltenope, ja perehtynyt aiheeseen, joten tämä ei ole mitään mutu-tietoa.



Omien lapsiemme ensimmäiseksi hoitopaikaksi en halunnut kaukana sijaitsevaa kielikylpypäiväkotia - muut seikat painoivat valinnassa enemmän.

niin miksi on niin kamalaa, että meidän kaikkien suomalaisten pitää oppia sitä ruotsia? Mitä haittaa siitä on? Pitäisi opetella vielä venäjää edes vähän, kun se kerran on naapurimaamme, ja tulee aina olemaan.



Ajatelkaa, miten paljon se avaa mahdollisuuksia lapsillemme, he voivat vaikka lähteä töihin tai opiskelemaan muihin pohjoismaihin ja kommunikoida luontevasti naapureidemme kanssa. Kielten osaaminen on aina etu.

Vierailija:

Ihan oikeasti, jos elämässä etsii yksiselitteistä totuutta, saa etsiä aika pitkään...

Päästätkö Xandris lapsesi elokuviin, jos ei ole VARMAA tutkittua tietoa siitä, etteivät leffat vaurioita lapsia?

Annatko heidän laskea mäkeä pulkalla, jos ei ole varmaa tutkittua tietoa siitä, ettei mäenlaskussa voi sattua mitään?

Sallitko heidän harrastaa urheilua, jos ei ole varmaa tutkittua tietoa siitä, että ko. laji on turvallinen?

varmaa totuutta ei ole mistään. Ei kielikylvystäkään. ENEMMISTÖ kansainvälisistä tutkimuksista kuitenkin vahvasti korostaa sitä, että kielikylvystä on tavalliselle (=ei kielellisiä vaurioita, ei selvää häiriötä puheenoppimisessa) lapselle vain ja ainoastaan pelkkää hyötyä. Tutkimusmateriaalia löytyy vaikka kuinka.

Voi siitä toki olla jollekin haittaakin (onhan tavallisesta koulustakin monelle haittaa: koulukiusaaminen voi jättää hirveitä traumoja, lapsi ei sopeudu ryhmään, hälinä häiritsee jne, mutta ei kai kukaan halua kieltää kouluja?). Mutta ENEMMISTÖLLE kielikylpy on todella vahva etu. Siksi aion panna oman lapseni kielikylpyyn. Kun kerran panen päiväkotiin, en näe mitään syytä, miksi en voisi samalla tarjota lapselle myös toista kieltä. Se kun tulee aivan ilmaiseksi, ihan kaupanpäälle.

Ei Xandris, en usko ollenkaan, että olisi lapsellesi varsinaisesti mikään kamala juttu, ettet pane häntä kielikylpyyn. Uskon vain, että ennakkoluulojesi takia suljet häneltä MAHDOLLISESTI yhden oven. Ja jos asenteesi ovat tuollaisia, saatat sulkea jatkossa muitakin ovia...Jos siis etsit jokaisesta asiasta varmaa, tutkittua tietoa.

Minusta vertauksesi ontuu ja pahasti. On syytä kieltää lapselta asioita, joiden haitta on TODENNÄKÖINEN ja joista ei olisi mitään erityistä etuakaan siinä tapauksessa, että haitta jäisi tulematta.

Sen sijaan ei kannata SATSATA asiaan, jonka mahdollinen hyöty ei ole järin suuri ja jolla on kuitenkin myös potentiaalisia haittoja.

Eli kieltäminen ja panostaminen johonkin eivät ole sama asia.

Minä en muuten ole missään vaatinut asiasta yksiselitteistä faktaa - itse asiassa nimenomaan minä otin tässä ketjussa esille sen, että kielikylvystä KUTEN juuri mistään muustakaan kasvatukseen liittyvästä ei ole olemassa yksimielisyyttä.

Tässä keskustelussa on minusta jo ollut evidenssiä riittävästi siitäkin, että minun varovainen asenteeni ei ole " ennakkoluulo" , vaan sitäkin tukevia asiantuntijalausuntoja on olemassa (voit vaikkapa lukea sen Mustaparran ja Telan lausunnon vuodelta 1999). Se on sitten eri asia, mihin keskenään ristiriitaisista tutkimuksista ja kannanotoista kukin uskoo. Sinulle nyt näyttää olevan vain täysin mahdotonta ajatella, että oma linjasi ei ole ainoa oikea.

Toivottavasti et noin hanakasti tuomitse muissakin asioissa sellaisia ihmisiä ennakkoluuloisiksi, jotka ajattelevat eri lailla kuin sinä. Tuollaista keskusteluasennetta voisi jo kutsua... hmmmm....ennakkoluuloiseksi!

Xandris:

Tässä keskustelussa on minusta jo ollut evidenssiä riittävästi siitäkin, että minun varovainen asenteeni ei ole " ennakkoluulo" , vaan sitäkin tukevia asiantuntijalausuntoja on olemassa (voit vaikkapa lukea sen Mustaparran ja Telan lausunnon vuodelta 1999). Se on sitten eri asia, mihin keskenään ristiriitaisista tutkimuksista ja kannanotoista kukin uskoo.

Muut asiat jätän sikseen, mutta tuo Mustaparran ja Tellan juttu ei ole minusta ollenkaan edes lukemisen arvoinen ottaen huomioon ko. naisten taustat. Vertauskuvaleikittelynä vois sanoa että se niiden aikaansaannos on ihan samaa tasoa kuin jos tupakkatehdas olisi tehnyt tutkimuksen jolla osoitetaan kuinka hyviä tupakat on ihmisille.

Xandris:

En nyt haluaisi aiheesta sotaa, koska tämä on vähän " uskon asia" . Kielikylpylasten vanhemmat haluavat tietenkin uskoa, että valinta on heidän lapselleen hyvä ja tuo etua.

Mutta tästä siis on olemassa vähän kahdenlaisia tutkimuksia. Vaasassa on tehty tutkimuksia, jotka puoltavat kielikylpyä. Ei liene suuri ylläri, että suomenruotsalaiset ovat kielikylvyn kannattajia.

Toisaalta esim. Anna-Kaisa Mustaparta ja Anneli Tella päätyivät 1999 aika kriittisiin arvioihin.

Joten eiköhän se ole niin, että kielikylpy ei ole autuaaksi tekevä eikä sovi kaikille. Mutta osa siitä varmasti hyötyy.

Siksi ap:n kysymys on sikäli vähän hassu, ettei kielikylpyKÄÄN ole seikka, jota KAIKKIEN pitäisi kannattaa tai muuten...

Suomessa kielikylpy on uusi juttu, mutta maailmalla sitä on testattu jo kymmeniä vuosia ja tulokset ovat todella hyviä. Ja kun haluat aina faktaa, niin tässä tulee:

" From the standpoint of academic achievement, over three decades of studies consistently show that immersion students achieve as well as or better than non-immersion peers on standardized measures of verbal and mathematics skills administered in English (Cloud, Genesee, & Hamayan, 2000; Genesee, 1987)."

Jospa Xandris ottaisit taas sen tiukan besserwisser-piposi päästäsi ja katsoisit asiaa avarakatseisemmin. Etkös sä ollut toimittaja? Hui, miten ennakkoluuloisesti mahdatkaan juttusi kirjoittaa.

Kuinkahan monta ovea mahdat sulkea omilta lapsiltasi sillä perusteella, että jonkun viraston elämään kyllästynyt sosiaalitäti arvioi sen (=harrastuksen, kielikylvyn jne) vakavasti vaurioittavan lasta?

Vierailija:

niin miksi on niin kamalaa, että meidän kaikkien suomalaisten pitää oppia sitä ruotsia?

Ajatelkaa, miten paljon se avaa mahdollisuuksia lapsillemme, he voivat vaikka lähteä töihin tai opiskelemaan muihin pohjoismaihin ja kommunikoida luontevasti naapureidemme kanssa. Kielten osaaminen on aina etu.

Miksi on niin kamalaa, että meidän kaikkien suomalaisten pitää oppia sitä englantia.

Ajatelkaa, miten pajon se avaa mahdollisuuksia lapsillemme, he voivat vaikka lähteä toihin tai opiskelemaan muihin maihin (englanti, kanada, usa, australia, uusi seelanti, etelä-afrikka, intia) ja kommunikoida luontevasti yli 300 miljoonan ihmisen kanssa.

Kielten osaaminen on aina etu.