Kertokaa tarinat lastenne nimien takana!
Eli minkä takia teidän muksunne nimi on juuri se kuin on? Tarina voi olla mikä vain nimeämisen taustoista (esim. "vauvan LA oli Tildan nimipäivänä, joten nimesimme hänet Tildaksi" tai "Poikamme syntyi olympiatalvena ja innostui masussa Antero Mertarannan selostuksista niin, että nimesimme hänet Anteroksi") , siitä kuka nimen päätti tai siitä mistä nimi on bongattu tai missä siihen on ihastuttu. :)
Meillä kolme kahden vuoden välein syntynyttä poikaa, kaikki saivat mieheni lempikirjan hahmojen mukaan ensimmäiset nimensä. Esikoisen toinen nimi on perintöä miehen suvusta, muiden poikien toiset nimet vain etunimiin ja ajan henkeen soljuvia. Myöhemmin perheeseemme syntyi tyttö, jonka nimi oli erittäin hakusessa. Isän lempikirjasta ei löytynyt mieluista nimeä, ja allakkaa ja nimikirjoja luettiin ahkerasti - mutta tuloksetta. Sitten eräänä syysaamuna kävin kaksplussan sivuilla lukemassa keskusteluja (kuten tavallista), ja silmiini osui maailman ihanimmat kolme nimeä<3
Kommentit (70)
Muutaman vuoden ikäinen serkkutyttö sanoi odottaessani, että jos se tyttö siitä tulee X ja jos poika, siitä tulee Y. Tyttö ei olisi sitä nimeä saanut, mutta pojan nimi oli kiva ja lapsen synnyttyä tuntui pian, että sehän tämän pojan nimi on. Kuopukselle yksi tuttava ehdotti veljen nimeen sointuvaa nimeä, jota olin jo itsekin vähän miettinyt. Poika oli ihan nimensä näköinen, kuten joskus sanotaan. En mä voi nimiä sanoa, vaikka tiedän, että tätä yhdistelmää on muissakin perheissä. Mutta kyseessä on nimet, joita tavataan kaikissa ikäluokissa yhä.
^ Mitä se haittaisi, että lapsen nimi tunnistettaisiin? Eihän hänestä kerrota yhtään mitään pahaa, pelkästään se, mistä nimi tulee.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:25"]Hei, miksi ette kerro niitä nimiä? Ei ole kiinnostavaa lukea tarinoita, joissa sitä varsinaista nimeä ei sitten paljasteta ollenkaan, pelkkää äksää ja yytä... Esimerkiksi tuo Kaari Utrion kirjasta poimittu nimi olisi tosi hauska tietää.
Niin, ja minun esikoiseni (enempää ei vielä ole) nimi on Ensio. Ihan siksi, että hän on ensimmäinen.
[/quote]
Toinen on sitte Toisio! Eihän sitä muuten pysy kärryillä siitä missä järjestyksessä lapset on syntyny ;)
Halusimme molemmat antaa tyttärellemme kansainvälisen nimen. Halusimme myös sellaisen nimen jolle löytyy nimipäivät kalenterista. Selailin ihan hulluna kalenteria ja merkkailin sieltä suosikkeja joita sitten ehdotin isälle. Moni nätti nimi unohdettiin koska jollain V-päällä on sama nimi (mm. Isabellasta olisi tullut mieleen vaan salkkarien Isabella). Alkoi tuntua jo toivottomalta kunnes viimein mulla oli enää kaksi nimeä mielessä. Töistä kotiin tullessaan mieheni sanoi myös keksineensä ihan mahtavan nimen, Heidi. Tämä oli toinen niistä mun vaihtoehdoista mutta päädyimme Alexandraan. Isäkin piti siitä enemmän ja Heidi oli liian lähellä omaa nimeäni. Lapsen toinen etunimi on mukaelma isoisoäitini nimestä Amalia, tyttäreni on siis Alexandra Amalie.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:25"]Hei, miksi ette kerro niitä nimiä? Ei ole kiinnostavaa lukea tarinoita, joissa sitä varsinaista nimeä ei sitten paljasteta ollenkaan, pelkkää äksää ja yytä... Esimerkiksi tuo Kaari Utrion kirjasta poimittu nimi olisi tosi hauska tietää. Niin, ja minun esikoiseni (enempää ei vielä ole) nimi on Ensio. Ihan siksi, että hän on ensimmäinen. [/quote] Toinen on sitte Toisio! Eihän sitä muuten pysy kärryillä siitä missä järjestyksessä lapset on syntyny ;)
[/quote]
Hih, dementian varalta Toisio voisi olla hyvä valinta. Oikeasti jos toisen pojan saamme, hänestä tulee Armas, se on jo päätetty. Siihen ei ole muuta syytä kuin että Armas oli yhtenä vaihtoehtona mielessä jo esikoiselle. Ja jos tulee tyttö, nimi on Sylvi. Siihen on taas syynä se, että sekä minun että miehen mummot olivat Sylvejä.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:25"]Hei, miksi ette kerro niitä nimiä? Ei ole kiinnostavaa lukea tarinoita, joissa sitä varsinaista nimeä ei sitten paljasteta ollenkaan, pelkkää äksää ja yytä... Esimerkiksi tuo Kaari Utrion kirjasta poimittu nimi olisi tosi hauska tietää. Niin, ja minun esikoiseni (enempää ei vielä ole) nimi on Ensio. Ihan siksi, että hän on ensimmäinen. [/quote] Toinen on sitte Toisio! Eihän sitä muuten pysy kärryillä siitä missä järjestyksessä lapset on syntyny ;)
[/quote]
Ja kolmas Kolmio
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:25"]
Hei, miksi ette kerro niitä nimiä? Ei ole kiinnostavaa lukea tarinoita, joissa sitä varsinaista nimeä ei sitten paljasteta ollenkaan, pelkkää äksää ja yytä... Esimerkiksi tuo Kaari Utrion kirjasta poimittu nimi olisi tosi hauska tietää.
Niin, ja minun esikoiseni (enempää ei vielä ole) nimi on Ensio. Ihan siksi, että hän on ensimmäinen.
[/quote]
Tuo Utrion kirjasta pomittu nimi on Aure. Myös toinen nimi on Utrion kirjasta (Henrietta).
Esikoisen nimi on Patrik. Sen verran muutin nimeä että pudon c-kirjaimen pois. Toinen nimi on Alexander. Historiafanina ajattelin ensiksi Aleksanteria mutta Alexander sopi jotenkin paremmin.
-vitonen (joka lähettää tutuille terkkuja :D)-
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 20:52"]Etunimi minun lempihahmo muumeistä ja toinen nimi miehen edesmenneen mummon nimi.
[/quote]
Nipsu Annikki
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:25"]Hei, miksi ette kerro niitä nimiä? Ei ole kiinnostavaa lukea tarinoita, joissa sitä varsinaista nimeä ei sitten paljasteta ollenkaan, pelkkää äksää ja yytä... Esimerkiksi tuo Kaari Utrion kirjasta poimittu nimi olisi tosi hauska tietää. Niin, ja minun esikoiseni (enempää ei vielä ole) nimi on Ensio. Ihan siksi, että hän on ensimmäinen. [/quote] Toinen on sitte Toisio! Eihän sitä muuten pysy kärryillä siitä missä järjestyksessä lapset on syntyny ;)
[/quote]
Hih, dementian varalta Toisio voisi olla hyvä valinta. Oikeasti jos toisen pojan saamme, hänestä tulee Armas, se on jo päätetty. Siihen ei ole muuta syytä kuin että Armas oli yhtenä vaihtoehtona mielessä jo esikoiselle. Ja jos tulee tyttö, nimi on Sylvi. Siihen on taas syynä se, että sekä minun että miehen mummot olivat Sylvejä.
[/quote]
Pliis älä anna Sylviä. Mulla se on vain toinen nimi ja inhoan sitä nimeä Anteeksi mummo.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:04"]Meillä on pojalla isältään yks nimi ja kaks tulee miun puolen ukeilta
[/quote]
Sakari Martti Olavi
Isosiskollani oli lapsena kaveri, joka asui ruotsissa. Kaverin isoäiti asui samassa kerrostalossa kuin me ja kerran siskoni kaveri tuli meillä käymään ja kun näin tämän 12 vuotiaan tytön (itse olin 7) niin silmäni oli varmaan lautasen kokoiset ihastuksesta. Tyttö oli mielestäni niin kaunis vaaleine pitkine hiuksineen ja sinisine silmineen että en pystynyt kuin tuijottamaan, niin ja olihan sillä ihana ulkomaalainen nimikin, Mikaela. Elettiin vuotta 1981.
Olen muistanut tämän näyn ihan aikuiseksi asti ja kun kuulin odottavani tyttöä en pitkään miettinyt nimeä. :)
Mä sain neljävuotiaana maailman ihanimman vauvanuken, jolle annoin heti nimeksi Liisa. Olin koko lapsuuteni ajan vakaasti sitä mieltä, että sitten kun saan ihan oikean vauvan, siitäkin tulee Liisa. No, meni melkein 25 vuotta ennen kuin tyttö syntyi, mutta Liisahan siitä tietysti tuli. :)
Meillä oli ajatus, että etunimi alkaisi samalla kirjaimella kuin sukunimi. Ja että tavuja olisi kaksi. Teimme sitten listoja ennen synnytystä sekä tyttöjen että poikien nimistä. Sitten kun tyttö syntyi, niin katsottiin miltä hän näyttää. Ja kyllä se nimi oli ihan selvä jo ensimmäisenä päivänä.
Toista nimeä mietittiin pidempään. Haluttiin joku vähän erikoisempi, kolmitavuinen joka kuulostaisi japanilaiselta. Keksimme näitä omasta päästä ja yksi miehen keksimistä ehdotuksista oli niin yliveto, että se valittiin. On edelleenkin Suomen ainoa, joten jätän tuon toisen nimen kertomatta.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:35"]
^ Mitä se haittaisi, että lapsen nimi tunnistettaisiin? Eihän hänestä kerrota yhtään mitään pahaa, pelkästään se, mistä nimi tulee.
[/quote]
No täältä palstalta on luettu, että joku toinen on ottanut nimen omalle lapselleen, jos on kuullut jostain kivan nimen. Jos ei halua oman lapsen nimeä toisille, niin parempi olla sanomatta.
Kaksi lapsistani on saanut nimensä unien avustuksella. Eka kerralla olin miettinyt E:llä alkavia nimiä. Sitten kun lapsi oli syntynyt, näin unen, jossa hän jo käveli ja sanoi nimensä. Se oli yksi niistä, joita oli mietitty, joten siitä se tuli, enkä ole katunut. Kolmannella lapsella tuli unessa mieleen kaksi nimeä, enkä oikein tykännyt kummastakaan, mutta kun tyttö oli syntynyt, olin ihan varma, että toinen noista unessa mieleen tulleista nimistä oli se oikea ja nyt siitä tykkäsinkin. Enkä ole katunut. Toisen lapseni kutsumanimi on ihailemani henkilön nimi (ei ole elossa). Sit muista nimistä: ylipäätään on tuntunut, että jokin I:llä tai O: alkava nimi pitäisi olla ja sieltä on se sopiva löytynyt. Joskus taas olen hyväksynyt mieheni ehdotuksen. Kaikilla neljällä kolme nimeä. Halusin antaa kolme, koska se on minusta ihanaa, kun itsellä vain 2 nimeä.
Adoptoin tyttäreni eräästä Etelä-amerikan maasta, jossa aikoinaan kukoisti maya-kulttuuri. Halusin kunnioittaa/pitää mielessä tytön juuret, joten ensimmäisenä nimenä on Maya. Joskaan tämä ei ole enää tytön kutsumanimi.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:35"]
^ Mitä se haittaisi, että lapsen nimi tunnistettaisiin? Eihän hänestä kerrota yhtään mitään pahaa, pelkästään se, mistä nimi tulee.
[/quote]
No täältä palstalta on luettu, että joku toinen on ottanut nimen omalle lapselleen, jos on kuullut jostain kivan nimen. Jos ei halua oman lapsen nimeä toisille, niin parempi olla sanomatta.
[/quote]
Mitä?? Siellähän ne nimet on allakassa kaikkien vapaasti otettavissa muutenkin. Ei sitä Mattia tai Maijaa kukaan mun lapseltani pois vie vaikka laittaisi omallekin lapselleen nimeksi.
37 voisi noista unessa nähdyistä nimistä sen sanoa, että tytön kohdalla tuli mieleeni unessa Lea ja Venla ja Venla hänestä lopulta tuli. Muita nimiä: O:lla alkavaa mietin, Ouna, mutta tuli Orvokki kolmanneksi nimeksi. ÄIdilläni oli Orvokki-niminen kaveri,josta hän aina puhui. Jotenkin oli kiva ottaa lapsen yhdeksi nimeksi. Fanny on oli toinen kaveri ja nimi josta tykkään, mutta sitä en ole käyttänyt. Isabella tuli yhdelle tytölle toiseksi nimeksi, kun niin tuntui, että I:llä alkava nimi pitää olla, mietiin Iisaa myös.
Meidän kaksospojilla ensimmäiset nimet ovat tavalliset suomalaiset nimet, jotka olivat kaksi parasta nimeä meidän molempien vanhempien mielestä. Toiset nimet pojilla tulee isänsä nimestä, joka on väliviivallinen nimi, molemmille siitä omansa. Ja kolmansiksi nimiksi pojat saivat isoisoisiensä toisista nimistä meille mieleiset. Näin pyöriteltiin pojille sopivat nimet.
Vastaavanlaiset nimet oli varalla, jos olisikin tullut kaksostytöt.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:25"]Hei, miksi ette kerro niitä nimiä? Ei ole kiinnostavaa lukea tarinoita, joissa sitä varsinaista nimeä ei sitten paljasteta ollenkaan, pelkkää äksää ja yytä... Esimerkiksi tuo Kaari Utrion kirjasta poimittu nimi olisi tosi hauska tietää.
Niin, ja minun esikoiseni (enempää ei vielä ole) nimi on Ensio. Ihan siksi, että hän on ensimmäinen.
[/quote]
Ajattelin että jokaisen lapsen kaikkien etunimien kertominen voisi olla liian tunnistettavaa, etenkin kun nämä tekstit jää tänne nettiin. Yksittäinen nimi on tietysti asia erikseen.