Kilpaillaan tässä ketjussa siitä, kenellä on kaikista säälittävin elämä. Minä aloitan
Minulla ei ole mitään ammattia, vaikka olen opiskellut vähän kaikenlaista. Olen jättänyt jo ainakin 3 tutkintoa kesken. Olen sinkku, ja minusta ei kiinnostu kukaan, enkä itsekään kiinnostu kenestäkään. Käyn välillä töissä, mutta ne on niitä noloja hanttihommia mitä kukaan ei haluaisi tehdä. Syön masennuslääkkeitä. Olen lihava. En ole edes niin cool, että minulla olisi Netflix, vaan katson vaan telkkarista kaikkein noloimpia ohjelmia esim TLC kanavalta. Jos juon, niin se tapahtuu yksin kotona.
Kommentit (36)
Olen lihava, diabeetikko, pitkäaikaistyötön, jalka/selkävaivainen, ylivelkaantunut, hampaat huonossa kunnossa ( ne mitä enää jäljellä ), en omaa juurikaan kavereita, apatiaan taipuvainen, liki 50-vuotias nainen.
Pääsen tammikuussa elämäni ekaan työpaikkaan, josta saan ihan palkkaa, enkä 9e/päivä. Ikää 37v
Mietin joka ilta omaa kuolemaani, ja sen myötä per he sur maa, koska lapset ei voi elää ilman äitiä. Ulosotossa 40 000e
Itken viikoittain sikiöasennossa elämääni.
Ahmin ruokaa pahaan oloon, paino nyt kolminumeroinen.
Ennen ryyppäysinkin 3x vkossa, vaikka pieniä lapsia kotona.
Petin miestäni pari vuotta sitten ja itkin 10kk joka ilta, kun kakkosmies hylkäsi helppona panona. Yritin humalassa lyödä miestäni noihin aikoihin veitsellä, jouduin putkaan ja tuli lasu.
Vierailija kirjoitti:
Pääsen tammikuussa elämäni ekaan työpaikkaan, josta saan ihan palkkaa, enkä 9e/päivä. Ikää 37v
Mietin joka ilta omaa kuolemaani, ja sen myötä per he sur maa, koska lapset ei voi elää ilman äitiä. Ulosotossa 40 000e
Itken viikoittain sikiöasennossa elämääni.
Ahmin ruokaa pahaan oloon, paino nyt kolminumeroinen.
Ennen ryyppäysinkin 3x vkossa, vaikka pieniä lapsia kotona.
Petin miestäni pari vuotta sitten ja itkin 10kk joka ilta, kun kakkosmies hylkäsi helppona panona. Yritin humalassa lyödä miestäni noihin aikoihin veitsellä, jouduin putkaan ja tuli lasu.
Älä anna periksi. Toivottavasti sinulla on apua
Vierailija kirjoitti:
Pääsen tammikuussa elämäni ekaan työpaikkaan, josta saan ihan palkkaa, enkä 9e/päivä. Ikää 37v
Mietin joka ilta omaa kuolemaani, ja sen myötä per he sur maa, koska lapset ei voi elää ilman äitiä. Ulosotossa 40 000e
Itken viikoittain sikiöasennossa elämääni.
Ahmin ruokaa pahaan oloon, paino nyt kolminumeroinen.
Ennen ryyppäysinkin 3x vkossa, vaikka pieniä lapsia kotona.
Petin miestäni pari vuotta sitten ja itkin 10kk joka ilta, kun kakkosmies hylkäsi helppona panona. Yritin humalassa lyödä miestäni noihin aikoihin veitsellä, jouduin putkaan ja tuli lasu.
Mä todellakin toivon että tämä kirjoitus on jonkinlainen erittäin huono vitsi. Jos ei ole, niin toivon että ylläpito selvittää sun ip-osoitteen ja tehdään ls-ilmoitus.
40v mies, periaatteessa poikuus tallella. Nuorena paha masennus ja hoito lopetettiin kesken. Vieläkin lähes täysin tunteeton. Pari ihastusta ollut muttei niistä ole tullut mitään. Nyt korona-aikana täysin erakoitunut, ei kavereita tai muuta sosiaalista elämää. Asustelen vanhempieni luona koska korona. Työ mitäänsanomatonta alipalkattua puuhastelua.
Runkkasin videolle, jossa nainen synnyttää.
Oon ollu 12v8kk putkeen työtön enkä oo koskaan seukannu. Mulla ei ole ensimmäistäkään kaveria eikä harrastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsen tammikuussa elämäni ekaan työpaikkaan, josta saan ihan palkkaa, enkä 9e/päivä. Ikää 37v
Mietin joka ilta omaa kuolemaani, ja sen myötä per he sur maa, koska lapset ei voi elää ilman äitiä. Ulosotossa 40 000e
Itken viikoittain sikiöasennossa elämääni.
Ahmin ruokaa pahaan oloon, paino nyt kolminumeroinen.
Ennen ryyppäysinkin 3x vkossa, vaikka pieniä lapsia kotona.
Petin miestäni pari vuotta sitten ja itkin 10kk joka ilta, kun kakkosmies hylkäsi helppona panona. Yritin humalassa lyödä miestäni noihin aikoihin veitsellä, jouduin putkaan ja tuli lasu.Mä todellakin toivon että tämä kirjoitus on jonkinlainen erittäin huono vitsi. Jos ei ole, niin toivon että ylläpito selvittää sun ip-osoitteen ja tehdään ls-ilmoitus.
Ei ole tarvetta, ajatukset on ajatuksia ja ollaan jo menneiden tapahtumien kautta lastensuojelun avohuollossa. Mutta taisin voittaa sentään tän kilpailun? Vaikka elämässä olen hävinnyt.
-se 37v -
Mulla on vaan merkonomi ammatti ja sairastuin 20 kymppisenä skitsoon ja ollut sairas nyt 3 vuotta. Ennen olin terve kaikinpuolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsen tammikuussa elämäni ekaan työpaikkaan, josta saan ihan palkkaa, enkä 9e/päivä. Ikää 37v
Mietin joka ilta omaa kuolemaani, ja sen myötä per he sur maa, koska lapset ei voi elää ilman äitiä. Ulosotossa 40 000e
Itken viikoittain sikiöasennossa elämääni.
Ahmin ruokaa pahaan oloon, paino nyt kolminumeroinen.
Ennen ryyppäysinkin 3x vkossa, vaikka pieniä lapsia kotona.
Petin miestäni pari vuotta sitten ja itkin 10kk joka ilta, kun kakkosmies hylkäsi helppona panona. Yritin humalassa lyödä miestäni noihin aikoihin veitsellä, jouduin putkaan ja tuli lasu.Mä todellakin toivon että tämä kirjoitus on jonkinlainen erittäin huono vitsi. Jos ei ole, niin toivon että ylläpito selvittää sun ip-osoitteen ja tehdään ls-ilmoitus.
Ei ole tarvetta, ajatukset on ajatuksia ja ollaan jo menneiden tapahtumien kautta lastensuojelun avohuollossa. Mutta taisin voittaa sentään tän kilpailun? Vaikka elämässä olen hävinnyt.
-se 37v -
Okei toivottavasti saat sieltä tukitoimia. Voisi olla syytä miettiä lapsia sijaisperheeseen siksi aikaa että saat asiat enemmän kuntoon ja voimia itsellesi. Olisi teidän kaikkien etu...
Luin ton aloituksen ajatellen koko ajan, että se voisin olla minä :D Paitsi, etten koskaan ole saanut edes hanttihommia! Ja masennuslääkkeidenkin syönnin olen lopettanut. Muuten melkolailla samat setit! Olen kyllä harkinnut koiran ottamista jos sen avulla tulisi ulkoiltua huomattavasti enemmän ja ehkä tutustutta muihin koiran omistajiin? Noh, aina saa haaveilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsen tammikuussa elämäni ekaan työpaikkaan, josta saan ihan palkkaa, enkä 9e/päivä. Ikää 37v
Mietin joka ilta omaa kuolemaani, ja sen myötä per he sur maa, koska lapset ei voi elää ilman äitiä. Ulosotossa 40 000e
Itken viikoittain sikiöasennossa elämääni.
Ahmin ruokaa pahaan oloon, paino nyt kolminumeroinen.
Ennen ryyppäysinkin 3x vkossa, vaikka pieniä lapsia kotona.
Petin miestäni pari vuotta sitten ja itkin 10kk joka ilta, kun kakkosmies hylkäsi helppona panona. Yritin humalassa lyödä miestäni noihin aikoihin veitsellä, jouduin putkaan ja tuli lasu.Mä todellakin toivon että tämä kirjoitus on jonkinlainen erittäin huono vitsi. Jos ei ole, niin toivon että ylläpito selvittää sun ip-osoitteen ja tehdään ls-ilmoitus.
Ei ole tarvetta, ajatukset on ajatuksia ja ollaan jo menneiden tapahtumien kautta lastensuojelun avohuollossa. Mutta taisin voittaa sentään tän kilpailun? Vaikka elämässä olen hävinnyt.
-se 37v -
Voimia sinulle, toivottavasti elämässäsi sujuu paremmin ja saat asiasi kuntoon.
Sain potkut ja yhdistettynä koronaan sekä pariin traumatisoivaan tapahtumaan, joita en voi enkä aio eritellä, eristäydyin. Elän pienessä kerrostaloasunnossa ja se on maailmani. En uskalla enää mennä ulos. Joudun ulosmennessä tsemppaamaan itseäni ovella, että kyllä sä uskallat, ei sun mitenkään käy. Käyn ulkona vain 2:n viikon välein ruokakaupassa ja sen pyrin ajoittamaan pimeään aikaan. Olen kiitollinen yhteiskunnalle siitä, että nykyään on kauppoja, jotka yhteentoista auki. Pelkona, että joku päivä en uskalla mennä ulos enää ollenkaan ja yksinkertaisesti kuolen nälkään tähän kopperoon. Minulla ei ole yhtään ystävää eikä perheenjäsentä. Tilannetta pahentaa kohdallani se, että joskus olen ollut normaali, ts. muistan vielä, miltä se tuntuu. Ja että voisin kuulua siihen joukkoon. Sen sijaan kuulun tähän. Sattuu, kun ajattelee, joten en ajattele. Päivisin en tee muuta kuin olen tietokoneella, lähinnä YouTube-videoita tuijotellen. Ei tämä ole elämää. Mutta myönnän auliisti, että tässä ketjussa on pahempiakin tarinoita. Osanottoni meille kaikille.
Ok. Tämä on sitten totuus. Uskotte tai ette.
Olen homo. Olen neitsyt, vaikka ikää jo 37. En ole ikinä seurustellut. Ei ole yhtään ystävää, eikä ole ollut ikinä. Koulutusta löytyy, mutta en ole ikinä työllistynyt oman alan töihin. Teen siis huonopalkkaisia Passkaduuneja. En käy juuri ikinä missään . Oon kaikki päivät vaaan yksin kotona, katon telsuu ja oon netissä.
.. Mutta hassuinta on se, että olen pääosin ihan tyytyväinen elämääni. ;)
Palstan kestospämmääjät ovat sinuakin säälittävämpiä (paitsi että niin noloja kukaan ei edes sääli).