Lue keskustelun säännöt.
Puolisollani ei ole sosiaalisia taitoja, ja se hävettää minua (HS 27.11.2021)
28.11.2021 |
"Puolisoni on sosiaalisesti taitamaton. Hän ei osaa smalltalkia edes sen vertaa, että puhuisi säästä naapurin kanssa. Hän ei pidä yhteyttä ihmisiin: ei vanhoihin opiskelutovereihin, ei perheeseensä, ei etänä oleviin työkavereihinsa.
En kehtaa kutsua ketään kylään, kun puolisoni ei katso silmiin edes tervehtiessä eikä osallistu keskusteluun. Hän viestittää koko olemuksellaan, etteivät vierailijat ole tervetulleita, vaikka yhdessä olisimme sopineet esim. vanhempieni vierailusta.
Puolisoni ei itse tunnista käyttäytyvänsä näin. Kahden kesken minun kanssani hän käyttäytyy "normaalisti". Nyt huomaan omankin ystäväpiirini kutistuvan, kun en enää kutsu ketään kotiimme. Puolisoni on tyytyväinen vähäisiin ihmiskontakteihin, mutta minulle ei riitä yksi ihminen."
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008411256.html
Psykologi selitti jutussa asiaa pääasiassa yksilöpsykologisilla tekijöillä. Mutta voisiko olla kyse luokkaeroista?
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sitä seurustelun aikana tutustuu toiseen edes jollain tavalla ja huomaa minkälainen toinen on eri tilanteissa.
Vai ajatteleeko muuttavansa toisen itsensä kaltaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Ei kaikilla ole vuosikausien seurusteluaikaa ennen pariutumista. Voi tapahtua vaikka se klassinen vahinko.
Monet myös nyhjää siinä rakkaushuumassa lähinnä vain keskenään jolloin sosiaaliset taidot ei niin helposti tule esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Meillä asia tuli esille seurusteluaikana. Mies valehteli päin naamaa. Tai sitten uskoi itse selitystään. Kertoi, että edellinen puoliso oli niin mustasukkainen, että kaikki sosiaaliset suhteet loppuivat siihen.
Tunsin miehen työkuvioista, joissa oli hyvinkin sosiaalinen. Joten uskoin selityksen. No pitkässä juoksussa selvisi, että onkin itse hyvin epäsosiaalinen. Mitä enemmän ikää tulee, niin sitä epäsosiaalisemmaksi muuttuu.
Itse tunnen olevani petetty, koska haluaisin että menemme yhdessä ja meillä olisi vilkas seuraelämä. Alkuvuosina puoliso tsemppasi ja lähti mukaan, nyt ei enää viitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergerin pitäisi pariutua toisen samanlaisen kanssa. Ei siitä muuten mitään tule.
Ja tuo ettei pysty katsomaan silmiin on oikeasti jo osa autismikirjoa, ei mitään normaalia "varautuneisuutta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Juuri näin se menee. Jos sosiaalinen on onneton toisen luontaisesta käytöksestä, hänen pitää vetää johtopäätöksensä ja lopettaa suhde alkuunsa. Ei hän toista voi muuttaa. Tai sitten pitää sosialisoida kodin ulkopuolella ilman puolisoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää pariutua liian erilaisen ihmisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Höpöhöpö. Ei ole henkistä väkivaltaa kummaltakaan, jos on vain erilainen persoonallisuustyyppi.
Tosin sitten voi olla henkistä väkivaltaa kumminpäin vain, jos kiristämällä, uhkailemalla jne pakottaa toisen elämään itselleen sopimatonta elämää, joka ahdistaa ja mistä ei ollenkaan nauti.
Miksi niitä ihmisiä pitää kotiin kutsua? Jos on itse niin sosiaalinen, niin viipottaisi sitten sosiaalisissa riennoissa. Ei toista voi pakottaa olemaan samanlainen kuin itse on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on tosi kurjaa lapsillekin. Lapsuuskodissani esim. juhliin meneminen oli aina yhtä raskasta. Isä ei halunnyt lähteä tai vaati että lähdetään heti kotiin kun kahvit on juotu. Äiti kärsi kun ei saanut koskaan nauttia kunnolla juhlista. Saati että kotona olisi pidetty omia juhlia.
Ja minä lapsena sain olla se johon kumpikin purki harmistustaan.
Vinkki tuollaisille pareille: erotkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Höpöhöpö. Ei ole henkistä väkivaltaa kummaltakaan, jos on vain erilainen persoonallisuustyyppi.
Tosin sitten voi olla henkistä väkivaltaa kumminpäin vain, jos kiristämällä, uhkailemalla jne pakottaa toisen elämään itselleen sopimatonta elämää, joka ahdistaa ja mistä ei ollenkaan nauti.
Miksi niitä ihmisiä pitää kotiin kutsua? Jos on itse niin sosiaalinen, niin viipottaisi sitten sosiaalisissa riennoissa. Ei toista voi pakottaa olemaan samanlainen kuin itse on.
Vierailut on tyypillsesti vastavuoroisia. Ei se niinkään voi mennä, että sinä olet aina menossa muiden luo muttet itse koskaan kutsu ketään omaan kotiisi. Sosiaalinen ihminen myös nauttii siitä että saa emännöidä/isännöidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää pariutua liian erilaisen ihmisen kanssa?
Koska se on helppoa. Vähän sama kuin houkutus pariutua ihmisen kanssa, jota ei oikeastaan rakasta, mutta mikään ei ole pahemmin pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Ei se nyt noin mene. Se sosiaalinen pörrääjä estää ettei jurottaja pysty elämään haluamaansa elämää, esim. olemaan omassa kodissaan rauhassa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Mikä sinä olet sanomaan, kumpi elämäntyyli on absoluuttisesti parempi?
Meitä on vain erilaisia ihmisiä ja kannattaa katsoa puoliso niin, ettei kumpikaan joudu kärsimään suhteessa. Molemmat voivat joustaa aina jonkin verran ja särmät hioutuvat, mutta hyvin jyrkästi toisen persoonallisuutta on mahdoton muuttaa. Me olemme mitä olemme ja puolisoa tulisi voida arvostaa sellaisena kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Juuri näin se menee. Jos sosiaalinen on onneton toisen luontaisesta käytöksestä, hänen pitää vetää johtopäätöksensä ja lopettaa suhde alkuunsa. Ei hän toista voi muuttaa. Tai sitten pitää sosialisoida kodin ulkopuolella ilman puolisoa.
Ja juuri sama toisinpäin. Jos se ihmiskammoinen estää sen ettei sosiaalisempi voi kutsua ketään kotiinsa, niin sitten se ihmiskammoinen lähtee jonnekin muualle. Ei hän voi yksinään tyrannisoida yhteistä kotia ihmispelkonsa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Juuri näin se menee. Jos sosiaalinen on onneton toisen luontaisesta käytöksestä, hänen pitää vetää johtopäätöksensä ja lopettaa suhde alkuunsa. Ei hän toista voi muuttaa. Tai sitten pitää sosialisoida kodin ulkopuolella ilman puolisoa.
Ja juuri sama toisinpäin. Jos se ihmiskammoinen estää sen ettei sosiaalisempi voi kutsua ketään kotiinsa, niin sitten se ihmiskammoinen lähtee jonnekin muualle. Ei hän voi yksinään tyrannisoida yhteistä kotia ihmispelkonsa vuoksi.
Nämä ovat sinun omia oletuksiasi. Nythän meillä on tarinasta vain toisen osapuolen versio. Toinen voi olla tyytyväinen nykytilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen perusluonnetta voi muuttaa ja olisi pitänyt ottaa vähän sosiaalisempi puoliso, jos noin hävettää. Miksi mennä ihan väärän ihmisen kanssa naimisiin ja sitten hakata päätä seinään?
Eikö sama toisinpäin? Miksi hemmetissä mennä yhteen sosiaalisen ihmisen kanssa jos itse kammoaa ihmisiä? Olisi etsinyt toisen juron jonka kanssa ei tarvitse muita ihmisiä tavata.
Vetäytyminen tilanteista onnistuu helpommin kuin toisen pakottaminen sosialisoimaan, joten kyllä tässä mitä ilmeisemmin suurempi vastuu lankeaa sosiaalisia tapahtumia kaipaavalle. Asia erikseen, jos epäsosiaalinen kokee toisen sosiaalisuuden painostavana.
Ei se nyt noin mene. Se jurottaja estää sen ettei sosiaalinen pysty elämään haluaamaansa elämää, esim. kutsumaan ihmisiä kotiinsa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Ei se nyt noin mene. Se sosiaalinen pörrääjä estää ettei jurottaja pysty elämään haluamaansa elämää, esim. olemaan omassa kodissaan rauhassa. Tuo on loppujen lopuksi henkistä väkivaltaa.
Mikä sinä olet sanomaan, kumpi elämäntyyli on absoluuttisesti parempi?
Meitä on vain erilaisia ihmisiä ja kannattaa katsoa puoliso niin, ettei kumpikaan joudu kärsimään suhteessa. Molemmat voivat joustaa aina jonkin verran ja särmät hioutuvat, mutta hyvin jyrkästi toisen persoonallisuutta on mahdoton muuttaa. Me olemme mitä olemme ja puolisoa tulisi voida arvostaa sellaisena kuin on.
Samalla lailla se jurottaja tyrannisoi jos kotiin ei voi kutsua ketään. Lähteköön vaikka hotelliin juhlien ajaksi jos ei kykene olemaan. Tai sitten se ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tämän kirjoittajan hoitaa pääosin oma sosiaalinen elämänsä itse! Minulla on seurallinen mies, silti en haluaisi häntä mukaan tavatessani ystäviäni. Enkä suuremmin viihdy hänen ystäviensä seurassa. Jos ei löydy luontevaa yhteistä sosiaalista piiriä, tuttavapariskuntia tms, kumpikin voi olla seurassa jossa viihtyy.
Sukulaiset ovat sitten eri juttu. Appivanhempien luulisi ymmärtävän vävyn luonnetta. Eivät ole ensimmäisiä joilla on vähän tuppisuu vävypoika. Kyllä sukujuhlissa yleensä on kaikenmoista porukkaa, kuuluu kuvioon sietää jos ei ole ilkeä tms.
Ei tuo ratkaise ongelmaa kuin osittain. On hankalaa jos omaan kotiinsa ei voi kutsua ketään. Ei voi koskaan itse pitää juhlia jne.
Miten niin ei voi?
Toinen voi mennä vaikka hotelliin yöpymään siksi aikaa, kun järjestät juhlat kotonasi.
Lienee suurin yksittäinen syy miksi toisille kumppanin löytyminen on lastenleikkiä ja toisille äärimmäisen hankala vuosia tai vuosikymmeniä kestävä projekti.