Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uskontojen tunkeminen historiaan ja arkeologiaan ärsyttää ja suututtaa ihmisiä

Vierailija
28.11.2021 |

Minua kuten monia muitakin normaaleja ihmisiä lähinnä ärsyttää ja suututtaa se, miten historian tutkimuksessa ja arekeologiassa yliuskonnollistetaan muinaisia ihmisiä ja näiden rakennuksia. Esimerkiksi Stonehenge, Göbekli Tepe ja pyramidit ovat hyvinkin voineet olla sekulaareja ja ei-uskonnollisua rakennelmia ilman mitään uskonnollista merkitystä ja tarkoitusta. Ja siinä on myöskin se miksi nykyään meidän tavallisten ihmisten (ei siis tutkijoiden) keskuudessa on tullut suosituiksi valtatieteestä poikkeavat vaihtoehtoiset selitykset noiden rakennusten olemassaololle joilla ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa samalla kun tutkijat hihhuloivat ja tunkevat jumalaan joka paikkaan. Ei tämän päivän ihmistä kiinnosta että uskoiko muinainen ihminen johonkin Zeus-tonttuun tai paimenten vuohijumalaan. Jos halutaan tehdä ihmisiä kiinnostavaa tiedettä niin kannattaisi unohtaa se jumalten kanssa hihhulointi ja keskittyä tutkimuksessa siihe mitä mmuinaist ihmiset ajattelivat, miten he elivät ja millainen heidän normaali tavallinen arkensa oli.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tungeta, ei ärsytä eikä suututa.

Vierailija
2/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joko olet keksinyt aikakoneen? Ei muuten pystytä kertomaan mitä muinaiset ihmiset ovat ajatelleet eikä tarkasti kertomaan elämästä ja arjesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainahan noin on tehty. Eikös pyramideja ole luultu joskus viljavarastoiksikin.

Vierailija
4/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

et taida tietää historiastakaan yhtään mitään.

Vierailija
5/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskonnot ärsyttää minuakin, mutta ne nyt on kuitenkin osa historiaa.

Luulisi, että juuri historiaa opiskelemalla oppisi pysymään kaukana uskonnoista, mutta ihminen ei opi menneestä yhtään mitään.

Vierailija
6/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskotko oikeasti, että esim. stonehenge on saanut alkunsa siitä, kun joku on vaan saanut kännissä päähänpisto isoista kivistä tietyssä asetelmassa sen kummempia taka-ajatuksia? Ja saanut muut ihmiset siihen mukaan? Siihen aikaan on ollut parempaakin tekemistä kun toteuttaa kylähullun aivoituksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Stonehenge on selvästi ollu uskonnoton hautamemoriali. Alueelta on löydetty paljon Stonehenge lähelle haudattuja ihmisiä. Muinoinkin kuolleet haudattiin puhtaasti käytännöllisistä syistä kuten nykyäänkin jotta kuolleita ei lojuisi joka paikassa.Ja mielestäni on täysin huuhaata se ettäs hautaaminen todistaa ihmistenkin uskoneen jumaliin tai tuonpuoleiseen. Uskonnot ovat aina olleet sen tavallisesta maailmasta vieraantuneen pappiseliitin juttu kun taas kansan enemmistöä mitkään satuolennot eivät ole kiinistaneet sitä pätkän vertaa.

Vierailija
8/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se vain on ilmiselvästi näin että uskonnollisuus on jokaisen alkukantaisen yhteisön luonnollinen olintila. Minusta on ilmiselvää kun tuota Kreikkaa kiertelee ja katselee kiveen hakattuja kirjoituksia (osaan vähän muinaiskreikkaa, ainakin sen verran että Jumalten nimet toistuvat aika usein) ja arkkitehtuuria, että jokaisella muinaisella rakennuksella on uskonnollinen tarkoitus. Minua kiinnostaa muinaisten ihmisten ajattelutavat hyvinkin paljon, ja uskon monia muitakin kiinnostavan.

Moderni sekulaarisuus ja ateismi, agnosismi jne. Ovat vasta 1600- luvulla syntyneitä käsitteitä. Elämä oli ennen niin väkivaltaista, epävarmaa ja lyhyttä ettei ihme, että uskonnottomia juuri ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskonnot ja uskomukset ovat aina kuuluneet olennaisen osana ihmisen historiaan, niitä ei voi erottaa pois muinaistutkimuksesta eikä arkeologiasta. Silloinhan jäisi aimo osa ihmiskunnan historiaa tutkimatta.

Se, että uskonnoista ja palvelumenoista yms. puhutaan on täysin olennainen osa sen ajan ihmisten elämään, paljon suurempi kuin nykyihmisen.

Arkeologinen tutkimus on neutraalia, ei ota kantaa siihen onko jokin uskomus ollut oikea tai väärä.

Me emme voi tietää, vain tehdä arvailuita ja teorioita sen pohjalta mitä löydämme, havaitsemme ja tutkimme. Kaikki ovet on pidettävä avoinna, mitään ei voi pois sulkea.

Arkeologiassa ja muinaistutkimuksessa ei väitetä kiveen kirjoitetun että tämä on ehdoton totuus, mutta ei voida sulkea sitäkään pois että totuus tai sen siemen olisi juuri siinä. 

Kyse on tutkimuksesta. Ymmärrätkö mitä on tutkimus?

Gaudeamus: "Mitä on tutkimus? on johdatus tieteelliseen tutkimuksen tekemiseen argumentaation, väittelyn ja retoriikan kautta. Se esittelee tieteellisen keskustelun perusteita esimerkkien avulla ja antaa välineitä tieteellisen toiminnan ymmärtämiseen ja tekemiseen."

En itse ole vähääkään uskonnollinen, mutta pakkohan minun on hyväksyä että jollakin muinaisella kansalla on ollut rituaalinsa joissa he ovat hakeneet ja pyytäneet apua ja neuvoa ja suojelusta joltain uskomaltaan korkeammalta voimalta. Näistä rituaaleista on kuitenkin hyvin vahvoja toisteita.

Rituaalinsa ja uskonsahan on nykyihmiselläkin.

Totta kai rakennelmat ja pyramidit voivat olla mihin tarkoitukseen tahansa josta meillä ei ole aavistustakaan. On kuitenkin hyväksyttävä kaikki mahdollisuudet. 

Vierailija
10/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo joo, on uskontoja ollut aina ja ne ovat olleet nykyistä tärkeämmässäkin asemassa ihmisten elämässä. Siitä huolimatta, uskonto on helppo selitys jollekin mistä ei oikeasti tiedetä. On niillä rakennelmilla voinut olla jokin muukin kulttuurinen merkitys kuin pelkkä uskonto jos ei ole mitään kirjoitusta olemassa mistä asia selviää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Henkiolentoihin ja tuonpuoleiseen on aina uskottu. Jos ei uskottaisi niin kuolleet vaan heitettäisiin hautaan ilman vaatetuksia ja muuta krääsää, koska elävät tarvitsevat niitä enemmän. Kiinan keisarille tehtiin terrakotta-armeija, faaraoiden hautaan jätettiin kaikkea arvokasta, intiassa vaimot poltettiin miehen kuoltua jne.

Vierailija
12/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et sinä sille mitään voi, että Egyptin historiasta tiedetään eniten juuri hautojen takia, joiden seinäkirjoituksissa kuollut kuvataan niiden jumalten kanssa, joihin siellä silloin uskottiin. Uskonto on ollut tärkeä osa elämää siellä, kuten muuallakin maailmassa. Kaiketi ihmiselle on ollut lohdullista ajatella, että kuoleman jälkeenkin on jotain - joku paikka ja tapa - olla olemassa, jatkaa. Se ajatus tuntuu yhdistävän kaikkia uskontoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse ainakin uskon siihen että suurin osa uskonnosta on ihan keksimällä keksittyjä jossain kuninkaan ruokapöydän ääressä, jotta sitten tavallista kansaa voitiin alistaa ja riistää uskontojen varjolla.

Vierailija
14/14 |
28.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskontotieteellinen näkökulma esikeraamiseen kulttuuriin kohdistuvaan arkeologiseen semioosiin

https://journal.fi/uskonnontutkija/article/view/64446