Amerikkalaislehti hehkuttaa Suomen kouluja
merikkalaislehti hehkuttaa Suomen kouluja - 9 neuvoa Yhdysvalloille
Suomalaiskouluja hehkutetaan amerikkalaislehden jutussa.
Janne Järvinen / HS
TJulkaistu: 22.2.2015 20:13
KOULUT Yhdysvalloissa ilmestyvä Vox-lehti on verkkosivuillaan puntaroinut mahdollisia syitä Suomen hyviin sijoituksiin koululaisten osaamista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa.
Lehti kertoo Suomen keikkuneen Pisa-testien kärkisijoilla vuodesta 2001 lähtien aina vuoteen 2012 saakka, jolloin Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa vasta 12. sijalle. Edellisvuotisessa Pisa-tutkimuksessa Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa kuudenneksi.
Vaikka suomalaislasten osaaminen on Pisa-tutkimuksen perusteella heikentynyt, Vox pitää Suomen tilannetta huomattavasti mairittelevampana kuin Yhdysvaltojen. Artikkelissa sanotaankin suoraan, että Yhdysvalloilla olisi paljon opittavaa Suomelta, mitä koulutukseen tulee.
Lehti listaa yhdeksän syytä, joiden avulla Suomen hyviä sijoituksia Pisa-tutkimuksissa on selitetty.
1) Suomalaisopettajat ovat arvostettuja ja saavat hyvää palkkaa
Voxin mukaan Suomessa opettajia arvotetaan tavalla, josta näiden yhdysvaltalaiset kollegat voivat vain haaveilla. Lehti kuvailee, että Suomessa vanhemmat luottavat lastensa opettajiin lähes yhtä vakaasti kuin lääkäreihin ja poliiseihin. Lisäksi valtaosa suomalaisopettajista kuuluu ammattiliittoihin, jotka ovat suhteellisen voimakkaita.
2) Opettajaksi pätevöityminen ei ole Suomessa läpihuutojuttu
Opettajaksi on mahdollista opiskella useissa yliopistoissa, joihin pääseminen ei ole helppoa. Keskimäärin vain joka kymmenes hakija pääsee noin viisi vuotta kestävään koulutukseen, jonka aikana suoritetaan maisterin tutkinto. Vox-lehden mukaan Yhdysvalloissa opettajankoulutukseen valintaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
3) Suomessa ei käytetä kansallisia, standardisoituja tasokokeita
Ainoan poikkeuksen tästä tekevät lukioaikaiset ylioppilaskirjoitukset. Muutoin koulujen selviytymistä opetustehtävästään ei vertailla kokeiden avulla, mikä antaa opettajalle mahdollisuuden asettaa oppilaille tavoitteita ja arvioida niihin pääsemistä.
4) Suomessa painotetaan muutakin kuin matematiikkaa ja lukuaineita
Vox muistuttaa, että suomalaiskouluissa tehdään muutakin kuin päntätään kaavoja ja sijamuotoja. Esimerkiksi tästä lehti nostaa tekstiilityön ja teknisen työn oppitunnit. Lisäksi välitunteja on Suomessa enemmän kuin Yhdysvalloissa. Columbian yliopiston vierailevan tutkijan, Samuel Abramsin mukaan välitunnit ja käsityöt antavat oppilaille mahdollisuuden soveltaa oppitunneilla omaksumiaan teoreettisia asioita käytännössä.
5) Opetuksen tasoa on historiallisesti pidetty tarkkaan silmällä
Suomalaisopettajat eivät ole aina pystyneet työskentelemään luokkahuoneissaan luokkahuoneissaan yhtä vapaasti kuin nykyisin. Vasta 1990-luvulta alkaen opetussuunnitelmia on kevennetty siihen suuntaan, että ne olisivat pikemminkin suuntaviivoja opetukselle kuin tiukkoja käsikirjoituksia opettajan toiminnalle. Historiallisesti opettajien edesottamuksia työpaikoillaan on kuitenkin seurattu, jotta opetuksen laatu eri puolilla maata olisi ollut kutakuinkin vertailukelpoista.
6) Suomen kielessä vähemmän poikkeuksia kuin englannissa
Yksi erikoisimmista selityksistä Suomen koulumenestykselle löytyy suomen kielestä. Englannin kielen oikeinkirjoituksesta vastaavan English Spelling Societyn varapuheenjohtaja Masha Bell väittää, että suomen kielessä on vain vähän poikkeuksia, jotka oppilaan tulee muistaa. Kun aakkoset lausutaan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan, on lukemaan oppiminen yksinkertaisempaa kuin englanninkielisissä maissa.
7) Alhainen lapsiköyhyysaste ja tuki perheille
Suomessa lapsiköyhyysaste noin viisi prosenttia, kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 20 prosenttia.
Suomessa lapsiperheitä tuetaan monin tavoin, joista Vox muistaa nostaa esimerkiksi monissa maissa kiinnostusta herättäneen äitiyspakkauksen. Tämän lisäksi Suomessa maksetaan lapsilisiä ja alle kouluikäiset lapset voivat osallistua esikouluopetukseen. Perheiden laajamittaista tukemista pidetään yhtenä syynä sille, miksi rikkaiden ja köyhien talouksien lasten koulumenestysten välillä on vain pieniä eroja.
8) Suomalaisen koulujärjestelmän yhtenäisyys
Artikkelin mukaan suomalainen koulujärjestelmä on yhtenäisempi kuin Yhdysvaltojen, jossa osa kouluista on tarkoitettu hyvä- ja osa huono-osaisille. Voxin mukaan huonommissa kouluissa ongelmat kasaantuvat, minkä vuoksi koululaisten eriarvoisuus lisääntyy. Suomessa vastaavaa jakoa ei ole ja kaikki oppilaat saavat kutakuinkin vastaavanlaista koulutusta oppilaitoksesta riippumatta.
9) Suomen kulttuuri on erilainen
Suomalaisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan erot vaikuttavat artikkelin mukaan myös oppimistuloksiin. Suomalaislapset ovat artikkelin mukaan itsenäisempiä, ja helikopterivanhempia on vähemmän. Suomessa myös aikuiset lukevat verrattain paljon ja kirjastojärjestelmää pidetään tärkeänä.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 07:45"]
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 21:58"]Paitsi että tuossa on mukana selkeitä väärinymmärryksiä. Koska ei ole olemassa mitään tasokokeita, saavat opettajat antaa mitä tahansa numeroita. Maahanmuuttajakoulun 9 on taviskoulussa vasta 7, joten 9-luokkalaiset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan siksi, että kouluissa arvoasteikot ovat erilaiset. Opettajia ja heidän osaamistaan taas ei seuraa kukaan. Opetuksen laatu vaihtelee todella rankasti! KOulujärjestelmä on ulkoisesti yhtenäinen, mutta todellisuudessa on huonoja kouluja ja hyviä kouluja, vaikka toisin yritetään selittää. [/quote]Mistäs sinä tuon repäisit? Kaikki lapseni ovat olleet maahanmuuttajakouluissa ysin oppilaita ja jatkaneet yläkouluihin painotetuille luokille ja edelleen ysin oppilaita. Teoriasi mukaan yläkoulusta olisi pitänyt tulla seiskan keskiarvo.
[/quote]
Ei tuo ole teoria vaan tutkimustulos, Jyväskylässä tutkittu. Siellä selvitettiin numeroiden vaihtelua ja havaittiin, että ns. hyvissä kouluissa arvostelu on tiukempaa ja osaamista tulkitaan perusopetuslain mukaisesti. Maahanmuuttajakouluissa numeron sai yrittämisestä ja läsnäolosta, ei osaamisesta. Vai miten muuten on mahdollista, että maahanmuuttajataustaisella on peruskoulun päättötodistuksessa äidinkieli 8, vaikka hän ei osaa lukea.
[/quote] en tiedä hyvä koulu vai ei täällä lähiössä mutta lapseni pääsi yli 9 ka:n lukioon